Amnestyn saavutuksia vuosien varrelta
Tietoa Amnestysta

Amnestyn saavutuksia vuosien varrelta

Maailman suurimman ihmisoikeusjärjestön vuosikymmeniin mahtuu tuhansia vapautettuja mielipidevankeja sekä lukuisia ihmisoikeusjärjestelmää edistäneitä sopimuksia ja lakimuutoksia.

Amnesty Internationalin tarina sai alkunsa keväällä 1961, kun brittijuristi Peter BenensoninThe Forgotten Prisoners” -artikkeli julkaistiin The Observer -sanomalehdessä. Benenson haastoi artikkelissaan lukijoita tekemään puolueetonta ja rauhanomaista työtä kuuden mielipidevangin vapauttamiseksi. Maaperä haasteelle oli otollinen ja muutamassa vuodessa yhden miehen vetoomuksesta syntyi tuhansien ihmisten joukkoliike.

Nyt liki 60 vuotta myöhemmin Amnesty on kasvanut jäsenmäärältään maailman suurimmaksi ihmisoikeusjärjestöksi. Järjestö jatkaa edelleen kamppailua yksittäisten mielipidevankien vapauttamiseksi, minkä lisäksi se pyrkii vaikuttamaan myös globaaleihin sopimuksiin ja kansallisiin lakipykäliin vaatien hallituksilta konkreettisia toimia ihmisoikeuksien toteuttamiseksi.

Amnestylla on tällä hetkellä yli seitsemän miljoonaa tukijaa yli 150 maassa. Järjestön alati kasvava suosio takaa, että taistelu ihmisoikeuksien puolesta jatkuu yhä laajemmassa rintamassa.

Ihmisoikeusjärjestelmän uudistaja


Mielenosoitus, jossa kyltti "no to torture"

Amnesty International on historiansa aikana vaikuttanut lukuisten konkreettisten ihmisoikeussopimusten ja lakimuutosten syntyyn ja ollut sitä myötä mukana luomassa globaalia ihmisoikeusjärjestelmää.

Amnestylla on ollut merkittävä rooli muun muassa kidutuksen vastaisen yleissopimuksen (1984), kansainvälisen rikostuomioistuimen (1998), naisiin kohdistuvan ja väkivallan vastaisen Istanbulin sopimuksen (2011) ja kansainvälisen asekauppasopimuksen (2014) alulle saattamisessa.

Amnesty on tehnyt pitkäjänteistä ja hedelmällistä työtä myös kuolemanrangaistuksen vastustamisessa. Vuonna 1977 Amnestyn aloittaessa kuolemanrangaistuksen vastaisen kampanjointinsa, rangaistuksen oli lakkauttanut vain 16 valtiota. Tällä hetkellä kuolemantuomio on kielletty 107:ssä maassa.

Merkittävien kansainvälisten sopimusten lisäksi Amnestyn historiaan mahtuu monia järjestön kampanjoinnin pohjalta syntyneitä, yksittäisten valtioiden politiikkaan vaikuttaneita lakimuutoksia. Amnestyn työn myötä esimerkiksi Burkina Fasossa avioliiton alaikäraja on nostettu 18 vuoteen ja Filippiinien poliisiväkivaltaan on puututtu uusin säädöksin.

Amnesty International sai toiminnastaan Nobelin rauhanpalkinnon vuonna 1977.

Tuhansia pelastuneita


Oleg Sentsov halaa naista Kiovan lentokentällä
Oleg Sentsov halaa naista lentokentällä Ukrainassa

Amnesty jatkaa poliittisen vaikuttamisen lisäksi aktiivisesti myös alkuperäistä tehtäväänsä: yksittäisten, vakavien ihmisoikeusloukkausten kohteeksi joutuneiden ihmisten tilanteen edistämistä. Osaltaan järjestön aktiivisen kampanjoinnin seurauksena tuhansia viime vuosikymmenten aikana perusteettomasti vangittuja ihmisiä on saatu vapautettua. Esimerkkejä heistä ovat iranilainen ihmisoikeusaktivisti Narges Mohammedi, marokkolainen toimittaja Hajar Raissouni, ukrainalainen elokuvaohjaaja Oleg Sentsov ja indonesialainen opettaja Johan Teterissa, joiden vapauttamista vaativat vetoomukset keräsivät Suomessakin tuhansia allekirjoituksia.

Suomen osastossa muistetaan erityisen hyvin myös Falun Gongin harjoittamisesta tuomittu kiinalainen mielipidevanki Chen Zhenping, joka vapautettiin vuonna 2015. Zhenping matkusti vapautumisensa jälkeen turvapaikanhakijana Suomeen, jossa hän asuu edelleen perheensä kanssa.

Suomen osaston toiminta


Amnestyn Suomen osasto on yksi vanhimmista Amnesty Internationalin osastoista. Se perustettiin vuonna 1967. Amnestylla on Suomessa tällä hetkellä noin 40 000 jäsentä ja 100 000 tukijaa.

Ensimmäiset kolme vuosikymmentään Amnestyn Suomen osasto oli aktiivinen, joskin varsin pieni toimija. Merkittävä käänne osaston toiminnassa tapahtui vuonna 2003, jolloin osastossa aloitettiin feissaus, eli kaduilla tapahtuva kasvokkainen varainhankinta. Tämä kasvatti järjestön toimintaa rajusti: alle kahdessa vuosikymmenessä niin Amnestyn tukijoiden kuin työntekijöiden määrä on nelinkertaistunut.

Amnestyn Suomen osasto on tehnyt pitkäjänteistä työtä muun muassa turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten, väkivaltaa kokeneiden naisten ja aseistakieltäytyjien oikeuksien puolesta.

Vuoteen 1986 asti suomalaisten aseistakieltäytyjien ja siviilipalvelukseen hakeutuvien piti perustella vakaumuksensa asiaa tutkineelle Asevelvollisten tutkijalautakunnalle. Siviiliasepalvelusjärjestelmän uudistaminen ja tutkijalautakunnan lopettaminen on osittain Amnestyn kampanjoinnin tulosta.

1990-luvun alussa Amnesty oli mukana edesauttamassa Suomen turvapaikkalainsäädännön synnyttämistä. Tämän jälkeen Amnesty on osaltaan vaikuttanut sen kehittymisen. Viime vuosien heikennyksistä huolimatta Amnesty jatkaa taistelua ihmisoikeudet huomioonottavan turvapaikkapolitiikan puolesta.

Vuonna 2004 Amnestyn Suomen osasto aloitti naisiin kohdistuvan väkivallan vastaisen Joku raja! -kampanjan. Kyseessä oli ensimmäinen kerta, kun osasto ja sen tukijat kampanjoivat kotimaassa tapahtuvia ihmisoikeusloukkauksia vastaan. Kampanja nosti esiin naisiin kohdistuvan väkivallan vakavan ihmisoikeusloukkauksena Suomessa ja vaati päättäjiltä toimia.

Nyt 16 vuotta myöhemmin lista Amnestyn ja järjestön tukijoiden ja kumppanijärjestöjen aikaansaamista lakimuutoksista on pitkä. Joku raja! -kampanjan vaatimusten mukaisesti Suomessa on muun muassa säädetty lähestymiskieltolaki uhria paremmin suojelevaksi, aikaansaatu turvakotilaki lähisuhdeväkivaltaa kokeneille tai sen vaarassa oleville sekä kriminalisoitu vaino. Tämän lisäksi on laadittu useita naisiin kohdistuvan väkivallan vastaisia toimintaohjelmia ja perustettu väkivallan uhreille apua tarjoava Nollalinja-tukipuhelin sekä seksuaaliväkivaltaa kokeneiden SERI-tukikeskukset Helsinkiin, Turkuun, Tampereelle, Kuopioon, Poriin ja Ouluun.

Amnestyn Suomen osasto on tukenut voimakkaasti kansalaisaloitteita tasa-arvoisesta avioliitosta, äitiyslaista ja aborttilain muutoksesta, sekä toiminut aloitteiden yhtenä vireillepanijana. Tasa-arvoinen avioliittolaki astui voimaan 2017 ja äitiyslaki 2019. Samana vuonna Suomen hallitus sitoutui uudistamaan translain, jonka puolesta Amnesty on niin ikään kampanjoinut. Kamppailu aborttilain uudistamisen puolesta jatkuu edelleen.

Amnesty on ollut mukana myös tulevaisuuden ihmisoikeuspuolustajien kasvattamisessa. Eri järjestöjen yhteisen vaikuttamistyön seurauksena ihmisoikeudet kirjattiin vuonna 2016 voimaantulleisiin perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteisiin. Vuosien saatossa ihmisoikeudet on saatu entistä paremmin integroitua myös lukion opetussuunnitelmien perusteiden arvopohjaan ja lukuisiin eri oppiaineisiin.

Mitä Amnesty tekee?

tutustu työhömme

Ihmisiä juhlistamassa abortin laillistamista Argentiinassa 2020
Mitä sinä voit tehdä?

toimi