Ilmastokriisi
Työmme aiheet

Ilmastokriisi

© Eloisa Lopez/Amnesty International

Ilmastokriisi on ihmisoikeuskysymys. Siihen kytkeytyvät muutokset uhkaavat esimerkiksi oikeuttamme elämään, terveyteen, ravintoon ja veteen sekä asuntoon ja toimeentuloon.

Ilmastonmuutoksen myötä sään ääri-ilmiöt yleistyvät ja uhkaavat miljoonien henkiä. Merenpinnan nousun takia miljoonat joutuvat jättämään kotinsa. Lämpenevä ilmasto ja kuivuus vaikuttavat radikaalisti ravinnontuotantoon ja puhtaan juomaveden saavutettavuuteen.

Valtioiden haluttomuutta toimia ilmastonmuutoksen torjumiseksi voikin kutsua historian suurimmaksi sukupolvet ylittäväksi ihmisoikeusloukkaukseksi. Sen vaikutukset muuttuvat ajan myötä yhä pahemmiksi nykyisille ja seuraaville sukupolville.

Ilmaston lämpenemiseen, kasvavaan muuttoliikkeeseen ja lisääntyvään eriarvoisuuteen pitääkin reagoida, kun nämä haasteet ovat vielä hallittavissa. Mitä nopeammin ja kunnianhimoisemmin valtiot ja yritykset toimivat, sitä paremmat mahdollisuudet meillä on pysäyttää ilmaston lämpeneminen ja välttyä siihen kytkeytyviltä ihmisoikeusloukkauksilta.

Miten ilmastonmuutos uhkaa ihmisoikeuksia?

Oikeus elämään ja terveyteen

Ilmaston lämpeneminen uhkaa miljardien ihmisten oikeutta elämään ja terveyteen. Maailman terveysjärjestö WHO:n arvion mukaan vuosina 2030-2050 vähintään 250 000 ihmistä tulee kuolemaan vuosittain ilmastonmuutoksen myötä malariaan, aliravitsemukseen, ripulitauteihin ja kuumuuteen. Myrskyjen, tulvien ja muiden sään ääri-ilmiöiden yleistyessä, kasvaa myös luonnonkatastrofien todennäköisyys.

Filippiineille vuonna 2013 iskenyt Yolanda-taifuuni vaati yli 10 000 ihmisen hengen. Selviytyneet ovat käyneet vuosia oikeutta jälleenrakennuksen ja oikeuksiensa puolesta. Vuonna 2019 Filippiinien ihmisoikeuskomissio totesi historiallisessa päätöksessään, että saastuttavia yrityksiä voidaan pitää vastuussa maan asukkaiden oikeuksien loukkaamisesta.

Ilmastokriisi on myös uhka terveydelle ja terveydenhoitojärjestelmille. Hallitustenvälisen ilmastopaneeli IPCC:n mukaan ilmastonmuutokseen kytkeytyvät ruoantuotannon ongelmat, nälänhätä ja taudit uhkaavat ihmisten terveyttä erityisesti kehittyvissä maissa.

Oikeus asuntoon

Ilmaston lämpeneminen uhkaa ihmisten asuinympäristöjä monin tavoin. Voimakkaat luonnonilmiöt ja katastrofit tuhoavat koteja äkillisesti. Pitkällä aikavälillä kuivuus, tulvat ja merenpinnan nousu tekevät monista paikoista asuinkelvottomia. Ilmastonmuutoksen myötä ennennäkemätön määrä ihmisiä joutuu jättämään kotinsa.

Oikeus veteen ja sanitaatioon

Oikeus turvalliseen ja puhtaaseen veteen ja sanitaatioon tunnustettiin ihmisoikeudeksi YK:n yleiskokouksessa vuonna 2010. Jo nyt yli miljardi ihmistä elää ilman puhdasta vettä. Ilmaston lämpeneminen tulee vaikeuttamaan tätä tilannetta entisestään. Kuivuuden lisäksi luonnonkatastrofit lisäävät veden välityksellä leviävien tautien yleisyyttä.

Shell vastuuseen ympäristörikoksista Nigeriassa


Pastori Christian Lekoya Kpandei pilantuneen tilansa edustalla.

Amnesty on tutkinut Shellin toimintaa Nigeriassa yli kahden vuosikymmenen ajan. Ympäristörikoksiin syyllistynyt öljy-yhtiö on tuhonnut toiminnallaan paikallisyhteisön elinympäristöä ja elinkeinoja.

Vuonna 2008 öljy-yhtiö Shellin toiminnasta aiheutuneet öljyvuodot tuhosivat Nigeriassa Bodon kaupungissa paikallisen yhteisön elinympäristön ja toimeentulomahdollisuudet vuosikausiksi.

Lue lisää

Mitä Amnesty tekee ilmastokriisin torjumiseksi?

Amnesty tekee työtä osoittaakseen, kuinka ilmaston lämpeneminen vaikuttaa ihmisoikeuksiin, ihmisiin ja yhteisöihin. Ilmastokriisi tulee nähdä ihmisoikeusloukkauksena, joka uhkaa useiden ihmisoikeuksien toteutumista. Täten valtioilla on ihmisoikeusperustainen velvollisuus suojella kansalaisiaan sen seurauksilta.

Yritysten ja valtioiden on tehtävä kaikkensa pysäyttääkseen maapallon lämpeneminen 1,5°C-asteeseen ja varmistettava, että tämä tapahtuu ihmisoikeuksia kunnioittavalla tavalla. Amnesty pystyy osoittamaan hallitusten ja yritysten toimien ihmisoikeusvaikutukset ja tuo mukanaan uutta oikeudellista painetta ja vipuvartta, joka hidastaa ja kaataa ympäristölle ja ihmisoikeuksille turmiolliset hankkeet alkuunsa.

Amnesty haluaa myös vahvistaa yhteistä rintamaa ilmasto-oikeudenmukaisuuden puolesta. Teemme yhteistyötä ympäristöjärjestöjen ja aktivistien kanssa maissa, joissa hallitukset ja yritykset asettavat esteitä ilmaston lämpenemisen pysäyttämiselle. Tuemme nuoria, alkuperäiskansoja, ammattiliittoja ja yhteisöjä, jotka vaativat nopeaa ja oikeudenmukaista siirtymää päästöttömään yhteiskuntaan, joka ei jätä ketään huomiotta.

Mitä tavoittelemme?

Vaadimme, että Suomi ja muut valtiot

  • tekevät kaikkensa pysäyttääkseen maapallon lämpenemisen 1,5°C-asteeseen
  • valvovat ja edellyttävät yrityksiltä ihmisoikeuksien kunnioittamista
  • luopuvat fossiilisista polttoaineista mahdollisimman nopeasti ja hallitusti.
  • varmistavat, että ilmastotoimet eivät loukkaa ihmisoikeuksia. Ilmastokriisin hillitsemiseksi käytettyjen keinojen tulee vähentää eriarvoisuutta, ei lisätä sitä.
  • varmistavat, että kaikki ilmastonmuutoksen uhkaamat yhteisöt tulevat kuulluksi päätöksenteossa.
  • tekevät yhteistyötä ja jakavat taakan reilusti – rikkaiden maiden on autettava muita.
  • tekevät kaikkensa, jotta Suomen kaltaisista rikkaista maista tulee hiilineutraaleita vuoteen 2030 mennessä tai hyvin pian sen jälkeen. Kansainvälisesti kasvihuonepäästöjen tulee olla vuonna 2030 enintään puolet vuoden 2010 tasosta.

Lue lisää & mediayhteydenotot

Vilma Vuorio
Tiedottaja
p.+358 40 833 1532
vilma.vuorio@amnesty.fi

Medialle-sivulle