Kokoontumis­vapaus
Työmme kohteet

Kokoontumis­vapaus

Vapaus rauhanomaiseen kokoontumiseen tarkoittaa oikeutta kokoontua yhteen julkisilla paikoilla ilman pelkoa pidätyksestä tai poliisin häirinnästä. Kokoontumiset voivat olla esimerkiksi kokouksia, lakkoja tai mielenilmauksia.

Kokoontumisvapaus turvataan YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallisessa julistuksessa, YK:n kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskevassa yleissopimuksessa ja Euroopan ihmisoikeussopimuksessa.

Miten Amnesty kampanjoi kokoontumisvapauden puolesta?

Kokoontumisvapaus on historiallisesti merkittävä tapa ottaa kantaa ja vaikuttaa yhteiskunnallisiin tapahtumiin. Se tukee ja turvaa myös muiden ihmisoikeuksien toteutumista. Ilmaisun- ja kokoontumisvapauden puolustaminen on ollut Amnestyn työn keskiössä vuosikymmenten ajan.

Amnestyn kampanjoinnin taustalla on laaja tutkimustyö eri maiden ihmisoikeustilanteesta. Saatujen tietojen perusteella esitämme hallituksille ja viranomaisille konkreettisia suosituksia kokoontumisvapauteen liittyvien ongelmien ratkaisemiseksi.

Kampanjointi pitää sisällään esimerkiksi säännöllistä yhteydenpitoa viranomaisiin ja poliitikkoihin, tiedon levittämistä ja ihmisoikeuskasvatusta. Samaan aikaan toimimme aktiivisesti yksittäisten, vakavien ihmisoikeusloukkausten kohteeksi joutuneiden ihmisten tilanteen parantamiseksi.

Kokoontumisvapauden rajoittaminen

Oikeutta rauhanomaiseen kokoontumiseen on mahdollista rajoittaa tietyissä tilanteissa. Joskus valtioiden tulee suojella ihmisten muita oikeuksia, jolloin julkinen kokoontuminen voidaan kieltää. Viranomaisilla on kuitenkin hyvin rajalliset oikeudet rajoittaa kokoontumisvapautta. Rajoitusten tulee aina olla välttämättömiä poikkeuksia.

Erilaiset häiriöt kuuluvat luonteenomaisesti moniin julkisiin kokoontumisiin, kuten mielenosoituksiin. Oletettu häiriö tai esimerkiksi liikenteen haittaaminen eivät kuitenkaan kelpaa syyksi kokoontumisen kieltämiselle.

Viranomaiset eivät myöskään voi siirtää mielenosoitusta paikkaan, jossa se menettää merkityksensä. Mielenosoittajia ei siis voi mielivaltaisesti siirtää ydinkeskustasta laitakaupungille, missä heitä ei nähdä tai kuulla.

Lue lisää: kokoontumisvapaus kuuluu kaikille

Mielenosoituksen järjestämiseen ei tarvitse lupaa

Rauhanomaiseen mielenosoitukseen ei tarvita viranomaisen lupaa. Valtiot voivat edellyttää, että kokoontumisesta tehdään ennakkoilmoitus, jotta viranomaiset voivat varautua esimerkiksi turvallisuudesta huolehtimiseen tai liikennejärjestelyihin.

Ihmisillä täytyy kuitenkin olla oikeus myös spontaaneihin kokoontumisiin. Ilmoittamatta jättäminen ei ole peruste mielenosoituksen kieltämiselle tai hajottamiselle, eikä se saa johtaa esimerkiksi sakkoihin tai vankeuteen.

Rauhanomaisen kokoontumisen järjestäjiltä ei saa myöskään vaatia ylimääräisiä kuluja aiheuttavia toimia, esimerkiksi vakuutusta tai järjestyksenvalvojien kustantamista.

Poliisitoiminta mielenosoituksissa

Valtioilla on velvollisuus suojella ihmisten oikeutta rauhanomaiseen kokoontumiseen, mukaan lukien mielenilmauksiin. Poliisien toiminnalle mielenilmauksissa on olemassa selkeät kansainväliset ohjeet.

Poliisin tehtävänä on helpottaa rauhanomaisten mielenilmausten järjestämistä sekä lievittää mielenosoituksessa mahdollisesti esiintyviä jännitteitä. Poliisin tulee taata sekä mielenosoituksen osallistujien että yleisön turvallisuus.

Jos osa mielenilmaukseen osallistuneista henkilöistä käyttää väkivaltaa, se ei tee koko mielenilmauksesta väkivaltaista. Pienen vähemmistön käyttämä väkivalta ei oikeuta poliisia käyttämään voimaa kaikkia kohtaan. Poliisin tehtävänä on varmistaa, että rauhanomaisesti mieltään osoittavat ihmiset saavat jatkaa mielenosoitusta.


Lue lisää & mediayhteydenotot

Vilma Vuorio
Tiedottaja
p.+358 40 833 1532
vilma.vuorio@amnesty.fi

Medialle-sivulle