Sananvapaus
Työmme aiheet

Sananvapaus

© AFP via Getty Images

Sananvapaus ja vapaus mielipiteen ilmaisuun on taattu kansainvälisessä ihmisoikeuksien julistuksessa. Sananvapaus on oikeutta ilmaista, levittää ja vastaanottaa tietoa sekä ajatuksia ilman pelkoa, ja ilman laittomia tai mielivaltaisia rajoituksia.

Sananvapaus on perusta koulutukselle, yksilöiden ja yhteisöjen kehittymiselle, oikeudenmukaisuudelle ja ihmisoikeuksista nauttimiselle.

Lähes jokainen valtio viestii vaalivansa sananvapautta, mutta totuus on toinen. Amnesty on raportoinut viime vuosina mielivaltaisista sanan- ja lehdistönvapauden rajoituksista yli puolessa maailman valtioista. Ainakin neljäsosassa valtioista ihmisiä vangitaan mielipiteiden takia.

Sananvapaus liittyy myös oleellisesti kokoontumis- ja yhdistymisvapauteen. Ihmisillä on oikeus liittyä järjestöihin, yhdistyksiin tai poliittisiin puolueisiin tai perustaa sellainen. Rauhanomaiset mielenilmaukset ja julkiset kokoontumiset ovat myös ihmisoikeus.

Miten Amnesty kampanjoi sananvapauden puolesta?

Amnestyn kampanjoinnin taustalla on laaja tutkimustyö eri maiden ihmisoikeustilanteesta. Saatujen tietojen perusteella esitämme eri maiden hallituksille ja viranomaisille konkreettisia suosituksia sananvapauteen liittyvien ongelmien ratkaisemiseksi.

Kampanjointi pitää sisällään esimerkiksi säännöllistä yhteydenpitoa viranomaisiin ja poliitikkoihin, tiedon levittämistä ja ihmisoikeuskasvatusta. Samaan aikaan toimimme aktiivisesti yksittäisten, vakavien ihmisoikeusloukkausten kohteeksi joutuneiden ihmisten tilanteen parantamiseksi.

Sananvapauden rajat

Se, miten valtiot sietävät kriittisiä ääniä, on usein osoitus siitä, miten ne yleisesti ottaen kunnioittavat ihmisoikeuksia.

Sanan- ja mielipiteenvapaus koskevat kaikenlaisia ajatuksia – myös loukkaavia. Vaikka kansainväliset lait suojaavat sananvapautta, on silti tilanteita, joissa sitä voidaan laillisesti myös rajoittaa. Kaikki sananvapauden rajoitukset tulee perustella laein ja niiden tulee selkeästi suojella yleistä etua.

Valtioilla on velvollisuus kieltää väkivaltaan yllyttävä tai vihapuhe. Monet valtiot kuitenkin pyrkivät hiljentämään rauhanomaista kritiikkiä. Hallinnon arvostelua tai toisinajattelua tukahdutetaan esimerkiksi terrorismin estämiseen tai kansalliseen turvallisuuteen liittyvillä laeilla.

Ihmisoikeuksien päivän marssi Lontoossa 1978. Kyltissä vaaditaan kaikkien mielipidevankien vapauttamista.

Mielipidevangit

Mielipidevanki on ihminen, joka on vangittu mielipiteensä tai vakaumuksensa takia, ja joka ei ole käyttänyt tai puoltanut väkivaltaa.

Mielipidevankeja ovat myös etnisen alkuperän, sukupuolen, ihonvärin, kielen, kansallisuuden, yhteiskunnallisen alkuperän, taloudellisen aseman, seksuaalisen suuntautumisen tai muun ominaisuuden vuoksi vangitut ihmiset.

Amnesty tukee ja suojelee ihmisiä, joita rangaistaan mielipiteidensä ilmaisusta, hallitusten kritisoinnista tai kannanotoista. Monet heistä ovat aivan tavallisia ihmisiä, jotka työskentelevät esimerkiksi erilaisissa yhteisöissä, toimittajina, opettajina, ammattiliitoissa tai puolustavat naisten oikeuksia tai alkuperäiskansojen oikeuksia.

Amnesty on kampanjoinut ympäri maailman tuhansien mielipidevankien ja ihmisoikeusloukkausten kohteeksi joutuneiden ihmisten, kuten Edward Snowdenin, Anna Politkovskajan, Eskinder Negan, Raif Badawin, ja Liu Pingin, puolesta.

Toxic Twitter


Kuvitus, jossa Twitterin logon lintu huutaa ja sen suusta tulee puhekupla, jossa erilaisia merkkejä.

Vuonna 2018 Amnesty julkaisi Toxic Twitter -raportin, joka kävi läpi naisten kokemuksia Twitterissä tapahtuneesta häirinnästä vuosien 2012-2018 välillä. Tutkimus osoitti, että joka 30. sekunti jollekin naiselle lähetetään häirintään tai uhkailuun tähtäävä twiitti.

Lue lisää

Sananvapaus digitaalisessa maailmassa

Digitaalinen maailma ja internet ovat tehneet puolueettoman tiedon hankkimisesta mahdollista yhä useammalle ihmiselle ympäri maailman. Sananvapaus on kuitenkin yhä riippuvainen taloudellisesta asemasta, etuoikeuksista ja yhteiskunnallisesta asemasta. Mitä vaikutusvaltaisempi ihminen on, sitä harvemmin hänen ilmaisunvapauttaan rajoitetaan.

Tieto myös tavoittaa ihmiset eri tavoin: toisilla on tietokone ja internetyhteys kotona, toiset taas joutuvat kävelemään useita kilometrejä päästäkseen nettikahvilaan.

Hallitukset voivat rajoittaa sananvapautta verkossa esimerkiksi estämällä pääsyn internetiin tai sulkemalla tiettyjä sivustoja. Esimerkiksi Valko-Venäjän vuoden 2020 presidentinvaalien iltana internetyhteydet suljettiin kokonaan.


Lue lisää & mediayhteydenotot

Vilma Vuorio
Tiedottaja
p.+358 40 833 1532
vilma.vuorio@amnesty.fi

Medialle-sivulle