Poliisi ei varautunut Valkoinen vappu -marssille osallistuneiden mielenosoittajien ja vastamielenosoittajien väkivaltaisiin yhteenottoihin riittävällä tavalla Tampereella vappupäivänä 2025. Amnestyn ihmisoikeustarkkailijat dokumentoivat, miten poliisi käytti suhteetonta voimaa ja ampui FN 303 -paineilma-aseella ainakin kahdessa eri tilanteessa. Lisäksi paikalla ollut siviilipoliisi huitaisi tapahtumia kuvanneen tarkkailijan puhelimen maahan.
Avoimen rasistinen ja fasistinen Sinimusta liike järjesti Valkoinen vappu -mielenosoituksen Jugendtorilla ja marssin Tampereen keskustassa vappupäivänä 2025. Paikalle saapui noin 200 vastamielenosoittajaa. Mielenosoitukset päätyivät otsikoihin, kun poliisi ampui vastamielenosoittajaa FN 303 -paineilma-aseella.
Oliko FN 303 -paineilma-aseen käyttö oikeutettua?
Amnestyn tarkkailijoiden ottamat videot osoittavat, että poliisi ampui FN 303 -paineilma-aseella ainakin kahdessa eri tilanteessa. Ensin poliisi ampui vastamielenosoittajaa, joka heitti soihdun kohti Valkoinen vappu -mielenosoitusta. Sen jälkeen poliisi ampui toista vastamielenosoittajaa kiinniottotilanteessa. Videomateriaalin perusteella kyseessä oli sama poliisi molemmissa tapauksissa.
Soihdun kanssa juosseen vastamielenosoittajan pysäyttäminen voimakeinoilla saattoi olla oikeutettua sivullisten turvallisuuden suojelemiseksi. On kuitenkin kyseenalaista, oliko paineilma-aseella ampuminen poliisilain suhteellisuusperiaatteen ja vähimmän haitan periaatteen mukainen voimakeino, ja punnitsiko poliisi aseen käytön riskit sekä sillä saavutettavan hyödyn huolellisesti.
Poliisi ampui paineilma-aseella yhdeksän kertaa peräkkäin lähietäisyydeltä, arvioimatta yksittäisten laukausten vaikutusta. Poliisi ampui vähintään puolet laukauksista, kun henkilö oli jo heittänyt soihdun eikä enää ollut vaaraksi kenellekään. Soihdun heittämisen jälkeen ammuttuja laukauksia ei voi pitää oikeutettuina. Kansainvälisten ihmisoikeuselinten suositusten mukaan paineilma-asetta saa käyttää ainoastaan tilanteessa, jossa henkilö aiheuttaa välitöntä ja vakavaa vaaraa muille ihmisille.
Soihdun heittämisen jälkeen poliisi ampui pois juoksevaa vastamielenosoittajaa selkään niin, että ympärillä oli paljon sivullisia. Amnestyn paineilma-aseita koskevan suosituksen mukaan paineilma-asetta ei tule käyttää pakenevaa henkilöä vastaan. Väkijoukossa juoksevan henkilön ampuminen on vaaraksi sivullisille, ja ainakin yksi sivullinen sai osuman poliisin laukauksista.
”Olin valokuvaamassa mielenosoituksen tapahtumia. Jalkaani osunut laukaus aiheutti ruhjeen ja kipua. Kenkään jäi panoksesta myös maalijälki”, Amnestyn haastattelema sivullinen kertoo.
Toinen ampumistilanne tapahtui vain muutamia minuutteja ensimmäisen jälkeen. Poliisi ampui vastamielenosoittajaa, joka oli tönäissyt poliisia ja vastusti kiinniottoa. Pelkästään fyysisesti kiinniottoa vastustavan henkilön ampuminen paineilma-aseella on saattanut olla suhteetonta voimankäyttöä.
Poliisin paineilma-aseen käyttö on lisääntynyt
Sisä-Suomen poliisi kommentoi Amnestylle, että poliisi käytti FN 303 -paineilma-asetta vapun mielenosoituksissa voimankäyttöohjeistuksen mukaisesti.
Poliisin tilastoinnin mukaan FN 303 -paineilma-aseen käyttö on lisääntynyt viime vuosina. Vuonna 2023 poliisi ampui paineilma-aseella 21 tilanteessa ja vuonna 2024 tilanteita oli 57. Kasvava trendi näyttää jatkuvan, sillä vuoden 2024 tammi-toukokuussa poliisi ampui paineilma-aseella 16 kertaa ja vuoden 2025 tammi-toukokuussa tilanteita oli 32.
“Kynnyksen paineilma-aseen käyttöön tulisi olla korkea etenkin mielenosoituksissa. Paineilma-aseen käyttöön liittyy isoja riskejä, mutta poliisi ei tee välineen käytöstä voimankäyttöselvitystä kuten ampuma-aseen käytöstä. Tilastointi on melko ylimalkaista eivätkä voimankäyttöohjeistukset ole julkisia. Niin sanottujen vähemmän vaarallisten aseiden käytön seuranta on vaikeaa ja on mahdotonta arvioida, onko lisääntynyt käyttö perusteltavissa vai onko esimerkiksi paineilma-aseen tai etälamauttimen käytön kynnys poliisissa madaltunut”, kertoo Amnestyn asiantuntija Anu Tuukkanen.
Vastamielenosoittajalle ei varoitusta voimakeinojen käytöstä
Ennen ampumista vastamielenosoittajat olivat heittäneet muutamia soihtuja kohti Valkoinen vappu -mielenosoittajia, ja nämä heittivät yhden soihduista takaisin kohti vastamielenosoittajia.
”Poliisi nuhteli Valkoinen vappu -mielenosoittajaa suullisesti ja käski lopettamaan soihtujen heittämisen. Se oli oikeasuhteinen reaktio. Tarkkailijoiden havaintojen ja videomateriaalin perusteella vastamielenosoittajille ei annettu ensin määräystä suullisesti tai varoitettu voimakeinojen käytöstä”, Tuukkanen arvioi.
Poliisi olisi voinut antaa määräyksen tai varoittaa voimakeinojen käyttämisestä esimerkiksi megafonilla. Tarkkailijoiden mukaan megafoneja ei käytetty mielenosoituksen aikana.
Siviilipoliisi pyrki estämään tarkkailijaa
Tarkkailijoiden mukaan vuorovaikutus poliisin kanssa toimi pääsääntöisesti hyvin. Tarkkailijoiden liikkumista alueella ei rajoitettu perusteetta ja neuvottelijoiden kanssa oli hyvä keskusteluyhteys.
Poikkeuksena tähän oli tilanne, jossa siviiliasuinen poliisi huitaisi puhelimen pois tarkkailijan kädestä samalla, kun tarkkailijat kuvasivat häntä.
”Poliisin tehtävä on suojella mielenosoituksia seuraavia tarkkailijoita ja toimittajia. Ihmisoikeustarkkailijan toimintaan puuttuminen tällaisella tavalla on hyvin kyseenalaista.”
Mielenosoitusten tarkkailu on yksi olennaisimmista tavoista kokoontumisvapauden toteutumisen seuraamiseen. Amnesty on tarkkaillut mielenosoituksia Suomessa jo usean vuoden ja kouluttanut kymmeniä vapaaehtoisia tarkkailijoita. Kokemuksemme mukaan poliisi ei aina ymmärrä ihmisoikeustarkkailijoiden tai toimittajien roolia mielenosoituksissa, ja ajoittain hankaloittaa tapahtumien dokumentoimista.
Poliisi ei varautunut väkivaltaan Valkoinen vappu -marssin aikana
Mielenosoituksen aikana Sinimustan liikkeen edustajat tekivät toistuvia natsitervehdyksiä ja väkivaltaisia hyökkäyksiä vastamielenosoittajien kimppuun.
Tilanteesta kuvatuista videoista näkyy, miten Valkoinen vappu -marssille osallistuneet mielenosoittajat karkasivat ajoväylää pitkin kulkeneesta jonosta hakkaamaan jalkakäytävällä olevia vastamielenosoittajia tai sivullisia. Kulkuetta valokuvannut sivullinen kertoi mielenosoittajan potkaisseen häntä. Poliisi ei puuttunut väkivaltaan ja päästi tappelut aloittaneet mielenosoittajat jatkamaan marssia ilman seurauksia.
Vastamielenosoittajat seurasivat Valkoinen vappu -kulkuetta sen perässä ja rinnalla. Vastamielenosoittajat provosoivat Valkoinen vappu -mielenosoittajia ja havaintojemme perusteella ainakin yksi mielenosoittaja loukkaantui yhteenotoissa. Poliisi otti marssin aikana kiinni yhden vastamielenosoittajan.
Jugendtorilla oli runsaasti poliiseja sekä joukkojenhallintaan erikoistuneita yksiköitä pitämässä mielenosoituksia erillään. Myös marssin edellä ja perässä oli useita poliisiautoja, mutta tarkkailijoiden havaintojen mukaan kulkueeseen jalkautui vain muutamia siviilipukuisia poliiseja, jotka lähinnä seurasivat tilannetta sivusta eivätkä puuttuneet väkivaltatilanteisiin.
Esimerkiksi kamppailulajeihin keskittynyt ja valkoista ylivaltaa kannattava Active Club -verkosto oli hyvissä ajoin ilmoittanut järjestävänsä kulkueeseen niin kutsutun mustan blokin. Verkkolähteen mukaan blokin tarkoituksena oli ‘turvata’ kulkuetta liian lähelle pyrkiviltä vastamielenosoittajilta antamalla ‘fyysistä palautetta’.
“Poliisi tuntee verkoston toimintatavat, mutta ei siitä huolimatta pyrkinyt vahvemmalla läsnäololla ennaltaehkäisemään välikohtauksia”, sanoo Amnestyn tarkkailukoordinaattori Amjad Sher.
Mielenosoittamisen täytyy olla turvallista kaikille
Hallitukset ympäri maailman pyrkivät jatkuvasti rajoittamaan kokoontumisen vapautta ja oikeutta osoittaa mieltä. Myös Euroopassa asenteet ovat koventuneet ja kansalaisyhteiskunnan toimintatila on kaventunut, toteaa Anu Tuukkanen.
“Se näkyy kiristyneenä lainsäädäntönä, mielenosoittajien rankaisemisena ja esimerkiksi liikkeiden rahoitukseen puuttumisena. Kielteiset asenteet ja poliisin suhteeton voimankäyttö mielenosoituksissa nostavat kynnystä mielenosoittamiseen.”
Amnestyn teettämien kansalaiskyselyiden mukaan Suomessa asuvat tuntevat kokoontumisvapautta huonosti, mikä näkyy myös mielenosoituksiin liittyvässä uutisoinnissa.
”Mediassa toistuu usein esimerkiksi harhaanjohtava väite siitä, että poliisi antaisi luvan mielenosoitukselle. Suomessa perustuslaki takaa sen, että mielenosoittamiseen ei tarvita viranomaisen lupaa”, sanoo Tuukkanen.
“Järjestäjän ilmoitusvelvollisuus on kokoontumislaissa, jotta poliisilla olisi mahdollisuus varautua mielenosoituksen turvaamiseen riittävällä tavalla. Kansainvälisten normien mukaan poliisin on kuitenkin turvattava kokoontumisvapauden käyttämistä myös spontaaneissa rauhanomaisissa mielenosoituksissa, joista ei ole tehty ilmoitusta ennakkoon”, Tuukkanen tarkentaa.
Kokoontumisvapaus koskee myös rauhanomaisia vastamielenosoituksia. Poliisin on turvattava vastamielenosoitukset ja varmistettava, että ne eivät aiheuta kohtuutonta häiriötä mielenosoitukselle, jota vastaan ne on suunnattu. Vastamielenosoitukset tulee sallia näkö- ja kuuloetäisyydellä kohteestaan.
Hei vielä! Kun nyt olet täällä…
… niin uskomme, että välität ihmisoikeuksista kaikille, kaikkialla maailmassa. Tiesitkö, että Amnestyn työ perustuu juuri sinunkaltaistesi välittävien ihmisten tukeen? Olemme riippumaton toimija, joka ei ota vastaan julkista rahoitusta. Mutta riippumattomuutemme on mahdollista säilyttää vain yksityishenkilöiden tuen voimalla.
Työmme on tehokasta. Lahjoittajiemme ansiosta vapautamme satoja vääryydellä vangittuja ihmisiä, painostamme hallituksia muuttamaan syrjiviä lakeja paremmiksi, estämme teloituksia ja pelastamme ihmishenkiä. Lahjoittajien avulla asiantuntijamme pystyvät tutkimaan ja paljastamaan ihmisoikeusloukkauksia. Tuomme vääryyksiä julki ja vaadimme päättäjiä korjaamaan ne.
Tämä kaikki on mahdollista, mutta vain sinun avullasi. Yhdessä voimme lopettaa kidutuksen, sorron ja syrjinnän, auttaa pahoinpideltyjä naisia, sekä tarjota paremman tulevaisuuden sotaa ja tuhoa pakeneville ihmisille.
Siksi kysymme: tekisitkö lahjoituksen sinulle sopivalla summalla? Jokainen lahjoitus on tärkeä. Tue nyt ihmisoikeuksia Suomessa ja kaikkialla maailmassa ja lahjoita!