© Allison Joyce/Getty Images

Vuosi 2020 osoitti, että tarvitsemme ihmisoikeuksia

Oikeus terveyteen ja työturvallisuuteen, oikeus ilmaista mielipiteitään rauhanomaisesti ja oikeus elää syrjinnästä vapaana ovat olleet vaarassa pandemian aikana eri puolilla maailmaa, mutta kansainvälinen yhteistyö ja solidaarisuus on tuonut valoa tunnelin päähän.

Joulukuun 21. päivään mennessä ainakin 75  miljoonaa ihmistä on saanut COVID-19-tartunnan ja yli 1,6 miljoonaa ihmistä on kuollut tautiin. Monelta muulta on evätty oikeus terveyteen, elantoon ja olemassaolon perusedellytyksiin.

Tämän tarpeettoman kärsimyksen taustalla on muutakin kuin pelkkä virus. Johtajat ympäri maailmaa ovat käyttäneet pandemiaa hyväkseen edistääkseen omia poliittisia tavoitteitaan.

Vuosi 2020 on tuonut ihmisoikeudet julkisen keskustelun keskiöön. Oikeus terveyteen, oikeus työturvallisuuteen, oikeus ilmaista mielipiteitään rauhanomaisesti ja oikeus elää syrjinnästä vapaana ovat olleet vaarassa pandemian aikana eri puolilla maailmaa.

Lukuisat hallitukset ovat epäonnistuneet väestönsä suojelemisessa. Iso-Britannian hallinto lähetti tuhansia potilaita sairaaloista hoitokoteihin ilman koronatestausta. Venäjän ja Egyptin valtaapitävät pidättivät lääkäreitä heidän tuotuaan esille työturvallisuuteen liittyviä huolia. Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump väheksyi pandemian vakavuutta kuukausikaupalla.

Kriisin varjolla monet valtioiden johtajat tukahduttaneet ihmisoikeuksia, pidättäneet toimittajia ja aktivisteja sekä säätäneet ankaria lakeja heille epäedullisia ”valeuutisia” vastaan.

Black Lives Matter-mielenosoituksessa poliisien ja mielenosoittajien välissä

Ihmisoikeudet vaakalaudalla

Vuotta on leimannut pandemian lisäksi myös poliisiväkivalta. George Floydin surmaaminen Yhdysvalloissa ja Nigerian turvallisuusjoukkojen väkivaltaiset hyökkäykset rauhanomaisia mielenosoittajia kohtaan ovat osaltaan tehneet poliisin vallan väärinkäytöstä globaalin puheenaiheen vuonna 2020. Valtion on tarkoitus olla ihmisoikeuksien perimmäinen turvaaja, mutta liian usein valtiot itse ovat suurimpia ihmisoikeusloukkausten aiheuttajia.

Tilannetta pahentaa se, että monet niistä ihmisistä, jotka dokumentoivat ihmisoikeusloukkauksia ja kampanjoivat niitä vastaan ovat itse uhattuna. Jokaisessa maanosassa  kansalaisyhteiskunnan tilaa kavennetaan ja toisinajattelijoita vaiennetaan. Esimerkiksi Amnesty joutui sulkemaan Intian toimistonsa, Hongkongin protestijohtajat tuomittiin vankilaan, Venäjän oppositiojohtaja Aleksei Navalnyi myrkytettiin ja egyptiläisen Initiative on Personal Rights-kansalaisjärjestön johto pidätettiin.

Valtaapitävät verhoavat sorron nationalistiseen retoriikkaan. Silti  heidän todellinen agendansa on selvä.  Kyseessä on ”me vastaan muut” -tyyppinen johtajuus, joka on muun muassa johtanut muslimeihin kohdistuneeseen väkivaltaan Delhissä ja jatkuvaan uiguurien sortoon Kiinassa.

Kaksi ihmistä halaa Valko-Venäjällä mielenosoituksessa

Me emme luovuta!

Eristäytymispolitiikka ja epätasa-arvo eivät kuitenkaan suojele meistä ketään, eikä rajojen sulkeminen estä viruksia leviämästä. Sekä George Floydin kuoleman jälkeen puhjenneet maailmanlaajuiset Black Lives Matter -protestit että kansainvälinen yhteistyö rokotusten kehittämiseksi näyttävät meille, mitä solidaarisuus voi käytännössä olla.

Rokotteiden kehittäminen tuo valoa tunnelin päähän, mutta jotta voimme todella suojautua tulevilta kriiseiltä, on ihmisoikeuksien turvaaminen asetettava prioriteetiksi.  COVID-19-rokotteen saatavuus kaikille asuinpaikasta tai varallisuudesta riippumatta on turvattava. Ihmisoikeusaktivistien, jotka pyrkivät korjaamaan valtioiden epäonnistumisia eri puolilla maailmaa, on saatava taakseen kaikkien tuki ja solidaarisuus.

Tänä vuonna mielenosoitukset epäoikeudenmukaisuutta vastaan ovat vallanneet katuja Yhdysvalloissa, Valko-Venäjällä, Puolassa, Nigeriassa, Thaimaassa, Chilessä, Libanonissa ja Hongkongissa. Naisten lakko täytti kadut Varsovassa, sadattuhannet osoittivat mieltä vaalivilppiä vastaan  Valko-Venäjällä ja alkuperäiskansojen naiset Ecuadorissa vastustivat yritysten aiheuttamaa ympäristötuhoa.

Tämänkaltaiset liikkeet ovat paras mahdollisuutemme murtaa vallitseva sorto ja syrjintä. Ne ovat ainoa tapa torjua epäoikeudenmukaisuutta ja ilmastokriisiä, rakentaa  inklusiivisia yhteisöjä ja tarjota yhtäläistä turvaa jokaiselle.

Näiden liikkeiden periksiantamattomuus on erityislaatuista. Kun hongkongilainen aktivisti Joshua Wong tuomittiin joulukuussa vankilaan, hän huusi: ”We will hang in there!” eli: “Me emme luovuta!” Tämä on viesti meille kaikille – tämän vaikean vuoden jälkeen rohkeus ja ihmisoikeuksien puolustaminen on tärkeämpää kuin koskaan.

Tiesitkö, että emme ota vastaan julkista rahoitusta?

Työmme perustuu kaltaistesi yksittäisten ihmisten tukeen.