Kerem Yucel / AFP via Getty Images

Korona on lisännyt poliisiväkivaltaa ja vallan väärinkäyttöä

Hallitukset ja poliisi ovat käyttäneet koronapandemiaa tekosyynä väärinkäytöksille ja väkivallalle, Amnestyn tuore tutkimus kertoo.

Amnesty julkaisee tänään COVID-19 Crackdowns: Police Abuse and the Global Pandemic -tutkimuksen, jossa todetaan, että lainvalvontaviranomaisten liioiteltu rooli koronatoimien valvonnassa on monissa maissa johtanut ihmisoikeusloukkauksiin ja joissakin tapauksissa pahentanut terveyskriisiä.

Tutkimus sisältää 60 maasta kerättyjä esimerkkejä poliisin työtehtävissään tekemistä ylilyönneistä ja vallan väärinkäytöstä kansanterveyden suojelun nimissä. Pandemiaan liittyvät poliisioperaatiot ovat johtaneet loukkaantumisiin ja jopa kuolemiin monissa maissa. Pandemiatoimilla on perusteltu myös joukkopidätyksiä, laittomia karkotuksia ja pakkopalautuksia. Monessa maassa hallitukset ovat käyttäneet pandemiaa syynä hiljentää kriittiset äänet. Rauhanomaisia mielenosoituksia on hajotettu voimaa käyttäen.

Ihmisoikeuksia voi rajoittaa pandemian aikana kansanterveyden suojelemiseksi tai jonkin toisen painavan sosiaalisen syyn takia. Koronapandemian hallinnassa monet hallitukset ovat kuitenkin rajoittaneet ihmisoikeuksia kohtuuttoman paljon.

“Turvallisuusviranomaiset ympäri maailmaa ovat käyttäneet tarpeetonta voimaa ja loukanneet kansainvälistä oikeutta ulkonaliikkumiskieltojen täytäntöönpanoa valvoessaan ”, Amnestyn globaalien ihmisoikeuskysymysten ohjelman varajohtaja Paul Wilcken sanoo.

“Lainvalvojilla on keskeinen rooli ihmisten terveyden suojelemisessa tässä tilanteessa. Pakkotoimien liiallinen käyttö pahentaa tilannetta. Ihmisoikeuksia kunnioittavan poliisitoiminnan tarve on nyt erityisen suuri.”

Esimerkkejä väärinkäytöksistä on ympäri maailmaa

Iranissa vangit osoittivat mieltä puuttuvien koronaturvatoimien takia. Turvallisuusjoukot tukahduttivat mielenosoitukset ampumalla vankeja ja käyttämällä kyynelkaasua. Useita ihmisiä kuoli tai loukkaantui. Keniassa 16 ihmistä joutui poliisien voimankäytön takia sairaalaan ensimmäisten viiden päivän aikana ulkonaliikkumiskiellon käyttöönoton jälkeen. Angolassa koronarajoituksia valvoneet poliisit tappoivat ainakin seitsemän ihmistä touko-kesäkuun välillä. Tšetšeniassa poliisit videoitiin potkimassa ja hakkaamassa miestä, koska tällä ei ollut kasvomaskia.

Dominikaanisessa tasavallassa pidätettiin kolmen kuukauden aikana 85 000 ihmistä, joiden väitettiin rikkoneen ulkonaliikkumiskieltoa. Turkissa maaliskuun ja toukokuun välisenä aikana ainakin 510 ihmistä haettiin kuulusteltavaksi, koska he olivat jakaneet “provosoivaa” koronavirukseen liittyvää sisältöä sosiaalisessa mediassa.

Monessa maassa ennakkoluulot vaikuttavat koronarajoitusten valvontaan, mikä on näkynyt erityisesti pakolaisten, turvapaikanhakijoiden, siirtotyöläisten, sateenkaariväen, seksityöläisten ja kodittomien kohtelussa.

Slovakiassa poliisi ja armeija piirittivät karanteenissa olleen romaniväestön asutuksen, mikä lisäsi yhteisöön kohdistuneita ennakkoluuloja. Ranskassa vapaaehtoiset ihmisoikeustarkkailijat dokumentoivat maaliskuun ja toukokuun välillä Calaisissa 175 tapausta, joissa poliisi hääti väkisin siirtolaisia, turvapaikanhakijoita tai pakolaisia. Ihmisten häätäminen ja jättäminen ilman asuinpaikkaa vie heiltä mahdollisuuden suojautua koronalta.

Amnesty vetoaa hallituksiin ympäri maailmaa, että lainvalvojat kunnioittavat tehtäväänsä palvella ja suojella ihmisiä. Poliisitoimintaan ja voimankäyttöön liittyvät ihmisoikeusloukkaukset tulee selvittää ja varmistaa, että vastuussa olevat joutuvat vastaamaan teoistaan oikeudessa.