Etusivu Työmme Työmme painopisteet Kuolemanrangaistus Lopullinen rangaistus: kuusi kysymystä kuolemanrangaistuksesta

Lopullinen rangaistus: kuusi kysymystä kuolemanrangaistuksesta

Alla oleva kysymyssarja selventää perusfaktoja kuolemanrangaistuksen käytöstä maailmalla. Kuolemanrangaistuksesta puhuttaessa on hyvä erottaa toisistaan kuolemantuomio sekä sen täytäntöönpano, eli teloitus. Amnesty International seuraa molempia ilmiöitä ympäri maailmaa.

Kuinka paljon kuolemantuomioita ja teloituksia tapahtuu?

Tiedämme, että vuoden 2019 lopussa oli kaiken kaikkiaan noin 26 600 kuolemaantuomittua ihmistä ympäri maailmaa.

Amnesty International raportoi 657 teloitusta 20 maassa vuonna 2019. Tämä on pienin luku viimeisen kymmenen vuoden ajalta. Luku on myös viisi prosenttia pienempi verrattuna vuoteen 2018, jolloin teloituksia raportoitiin 690.

Vuonna 2019 raportoiduista teloituksista 81 prosenttia tapahtui Iranissa, Irakissa ja Saudi-Arabiassa.

Käytännössä teloitettujen ihmisten oikea lukumäärä on paljon korkeampi. Esimerkiksi Kiinassa teloitettujen määrää ei voida vahvistaa, sillä teloitettujen määrä on siellä valtionsalaisuus. Amnestyn luvuissa ei tästä syystä ole mukana Kiinan kuolemantuomioita tai teloituksia. Maan uskotaan kuitenkin teloittavan enemmän ihmisiä kuin koko muun maailman yhteensä.

Monissa muissakin maissa, kuten Valko-Venäjällä ja Japanissa, ihmisiä teloitetaan salassa ja teloitettujen perheille ja lakimiehille kerrotaan asiasta usein vasta jälkikäteen.

Muissa maissa, kuten Pohjois-Koreassa ja Syyriassa, tietoa kuolemanrangaistuksen käytöstä on valtion rajoittuneisuuden tai poliittisen epävakauden takia saatavilla vain vähän tai ei ollenkaan.

Kuinka laajasti kuolemantuomioita käytetään?

Edellä mainitusta huolimatta myös positiivista kehitystä on tapahtunut. Enemmistö maailman maista ei nimittäin enää salli kuolemantuomioita, sillä kuolemanrangaistus on kielletty kokonaan 106 maassa. Käytännössä kaikkiaan 142 valtiota on lopettanut kuolemanrangaistuksen käytön kokonaan.

Eurooppa ja Amerikan manner ovat Valko-Venäjää ja Yhdysvaltoja lukuun ottamatta lähes teloitusvapaita alueita. Yhdysvalloissakin onneksi jo 22 osavaltiota on poistanut kuolemanrangaistuksen käytöstä. Maassa teloitettiin silti 22 ihmistä vuonna 2019.

Saudi-Arabia teloitti vuonna 2019 ennätykselliset 184 ihmistä – enemmän kuin Amnesty on maassa koskaan aiemmin raportoinut vuoden aikana. Myös Irakissa suunta oli huolestuttava, sillä toimeenpantujen teloitusten määrä kaksinkertaistui noin viidestäkymmenestä yli sataan vuonna 2019.

Positiivisia toimia kuolemanrangaistuksen poistamiseksi nähtiin muun muassa Päiväntasaajan Guineassa, Gambiassa, Kazakstanissa, Keniassa ja Zimbabwessa.

Miksi jotkut valtiot turvautuvat vieläkin kuolemantuomioon?

Vuoden 2019 tilastoissa on nähtävissä, että monet valtiot oikeuttavat kuolemanrangaistuksen käytön vetoamalla esimerkiksi terrorismin, rikollisuuden tai sisäisen epävakauden luomiin oikeisiin tai kuviteltuihin uhkiin. Tämä kaikki siitä huolimatta, ettei vieläkään ole esitetty todisteita siitä, että kuolemantuomio olisi vankeustuomiota tehokkaampi ratkaisu väkivaltarikosten ehkäisyn kannalta.

Monet maat, kuten Pohjois-Korea, Palestiinan valtio ja Saudi-Arabia, jatkoivat kuolemanrangaistuksen käyttöä hiljentääkseen poliittisia toisinajattelijoita.

Eivätkö teloitukset ole tänä päivänä inhimillisempiä?

Teloituksissa ei ole koskaan mitään inhimillistä.

Monet maat vieläkin hirttävät, mestaavat tai ampuvat ihmisiä. Myös esimerkiksi Yhdysvalloissa on raportoitu ainakin 51 tavalla tai toisella pieleen mennyttä teloitusta vuodesta 1982 lähtien.

Näistä tilanteista 39:ssä pieleen mennyt teloitus on suoritettu myrkkyruiskeella, jota yleisesti ottaen pidetään “inhimillisenä” teloitusmuotona. Ongelmia voi esiintyä esimerkiksi neulan paikalleen laittamisessa tai myrkyn annostelussa ja sen vaikuttamisajassa. Kaikki tämä pitkittää teloitettavan ja paikalle saapuneiden todistajien, kuten perheenjäsenten, kärsimystä.

Eikö ihmisten pitäminen vankilassa lopun ikäänsä ole yksinkertaisesti liian kallista?

Tämä ei ole totta – eikä oikeuta tappamaan ihmisiä. Yhdysvalloissa täsmällisten oikeusmenettelyiden ja pitkien valitusprosessien myötä kuolemantuomio maksaa enemmän kuin elinikäinen vankeusrangaistus. Eri yhdysvaltalaiset tutkimukset selvittivät kuolemanrangaistuksen maksavan puolestatoista kolmeen kertaan elinkautista vankeutta enemmän.

Kuolemanrangaistukseen käytetään siis paljon energiaa ja resursseja, joita voitaisiin hyödyntää rakentavampiin rikoksenvastaisiin ratkaisuihin, kuten esimerkiksi poliisitutkinnan parantamiseen tai rikosten uhrien perheistä huolehtimiseen.

Joka tapauksessa laillisen tappamisen oikeuttaminen rahan säästämisellä on moraalisesti kyseenalaista, sillä oikeus elämään perimmäisenä ihmisoikeutena ei voi olla rahasta kiinni.

Mutta varmastikin kuolemantuomio on reilu rangaistus murhan tai raiskauksen tapaisista vakavista rikoksista?

Oikeus elämään on kaikille ihmisille kuuluva synnynnäinen ihmisoikeus. Rikoksia tulee ehkäistä ja niistä tulee rangaista, mutta aina ihmisoikeuksia ja ihmisarvoa kunnioittaen. Teloitus on peruuttamaton rangaistus. Se saattaa raaistaa teloitukseen osallistuvia ihmisiä ja se riistää tuomitun vangin perheenjäseniltä rakkaan henkilön.

Teloittamalla murhaajia valtio syyllistyy samaan vääryyteen kuin itse rikollinenkin: hengen riistämiseen ihmiseltä.

Vuonna 2019 ainakin yksitoista ihmistä (Zambiassa ja Yhdysvalloissa) vapautettiin syytteistä kuolemaan tuomitsemisen jälkeen. Vuodesta 1973 lähtien Yhdysvalloissa on vapautettu ainakin 166 kuolemanselliin vangittua. Ilman oikeuden uudelleenkäsittelyjä satoja viattomia ihmisiä olisi siis tuomittu kuolemaan.

Lisäksi kuolemanrangaistus on usein syrjivä. Suhteettoman suuri määrä kuolemantuomion saaneista on köyhiä ja etnisiin tai uskonnollisiin vähemmistöihin kuuluvia.

Kuolemanrangaistuksen epätasa-arvoisuutta kuvaa myös tilasto Yhdysvaltojen teloituksista vuodelta 2018. Maassa teloitettiin vuoden aikana 25 ihmistä. Heistä ainakin 18:lla oli taustallaan esimerkiksi aivovamma, matala älykkyysosamäärä, vakava lapsuuden trauma, mielenterveyden häiriö, heitteillejättö ja/tai hyväksikäyttö.

Lisäksi ihmisiä ympäri maailmaa tuomitaan edelleen kuolemaan rikoksista, jotka eivät johda toisten ihmisten kuolemaan. Tällaisia ovat muun muassa huumeisiin liittyvät rikokset, korruptio, ”aviorikos”, ”Islamin profeetan loukkaaminen” ja ”noituus”. Myös esimerkiksi homoseksuaalisuudesta voidaan tuomita ihmisiä kuolemaan. Tämä on mahdollista esimerkiksi Saudi-Arabiassa, Arabiemiraateissa, Pakistanissa ja Somaliassa.

Suurimmassa osassa maista, joissa ihmisiä tuomittiin kuolemaan tai teloitettiin, kuolemanrangaistus langetettiin epäoikeudenmukaisten oikeudenkäyntien jälkeen. Useissa maissa, mukaan lukien Afganistanissa, Bahrainissa, Iranissa, Irakissa, Pohjois-Koreassa ja Saudi-Arabiassa, kuolemanrangaistukset perustuivat ”tunnustuksiin”, jotka mahdollisesti saatiin kiduttamalla tai muuten kaltoin kohtelemalla.

Seuraa meitä: