Kuolemanrangaistus
Kuolemanrangaistus on epäinhimillinen rangaistus, joka loukkaa perustavanlaatuisinta ihmisoikeutta, oikeutta elämään.
Vuonna 2022 Amnesty raportoi kaikkiaan 883 teloitusta 20 maassa. Raportoituja teloituksia tapahtui eniten Iranissa, Saudi-Arabiassa, Egyptissä ja Yhdysvalloissa.
Käytännössä teloitettujen oikea lukumäärä on paljon korkeampi. Esimerkiksi Kiinassa teloitukset ovat valtionsalaisuus. Maan uskotaan teloittavan enemmän ihmisiä kuin koko muu maailma yhteensä.
Lataa vuoden 2022 kuolemanrangaistus-raportti
Miten Amnesty kampanjoi kuolemanrangaistusta vastaan?
Amnesty kampanjoi kuolemanrangaistusta vastaan vaatimalla teloitusten lopettamista, vaatimalla maita kieltämään kuolemanrangaistuksen lailla sekä edistämällä kansainvälisiä, kuolemanrangaistusta vastustavia sopimuksia.
Amnesty vastustaa kuolemanrangaistusta kaikissa tapauksissa ja poikkeuksetta, huolimatta rikoksen laadusta, tuomitun syyllisyydestä tai muista tuomittuun liittyvistä tekijöistä taikka teloitustavasta.
Vuonna 1977 Amnestyn aloittaessa kuolemanrangaistuksen vastaisen työnsä, rangaistuksen oli lakkauttanut vain 16 valtiota. Nyt 46 vuotta myöhemmin enemmistö maailman maista ei enää salli kuolemantuomioita.
Vuoden 2022 aikana kuusi valtiota poisti kuolemanrangaistuksen lainsäädännöstään joko osittain tai kokonaan. Kazakstan, Papua-Uusi-Guinea, Sierra Leone ja Keski-Afrikan tasavalta lakkauttivat kuolemanrangaistuksen käytön kokonaan. Päiväntasaajan Guinea ja Sambia poistivat kuolemanrangaistuksen rauhanaikaisista rikoksista.
Joulukuussa 2022 kaikkiaan 112 maata oli lakkauttanut kuolemanrangaistuksen käytön täysin. Lisäksi esimerkiksi Liberiassa ja Ghanassa lainsäädännön uudistamisessa otetaan ensimmäisiä askelia.
Ajankohtaista aiheesta
Kaukana oikeusvaltioperiaatteesta
Kuolemanrangaistusta käytetään usein valtioissa, joissa oikeusjärjestelmä on heikko. Joissain maissa tuomioita määrätään epäoikeudenmukaisten oikeudenkäyntien seurauksina. Kuolemantuomiot saattavat esimerkiksi perustua tunnustuksiin, jotka on saatu kiduttamalla.
Yksikään oikeusjärjestelmä ei ole virheetön, joten on aina olemassa riski, että viaton teloitetaan. Vuodesta 1973 lähtien Yhdysvalloissa ainakin 173 kuolemanselliin vangittua on vapautettu, kun heidän syyttömyytensä on paljastunut uusissa tutkimuksissa.
Kuolemantuomiolta pelastunut
Nigerialainen Moses Akatugba tuomittiin kuolemaan rikoksesta, jota hän ei ollut tehnyt. Sadat tuhannet aktivistimme ympäri maailmaa kampanjoivat Moseksen pelastamiseksi ja lopulta kuolemantuomio peruttiin.
Syrjivä rangaistus
Kuolemantuomio on monella tapaa syrjivä rangaistus. Merkittävä osa kuolemantuomion saaneeista on köyhiä ja etnisiin tai uskonnollisiin vähemmistöihin kuuluvia. Köyhillä ja marginalisoiduilla ryhmillä on myös heikommat mahdollisuudet saada oikeudellista apua.
Saudi-Arabiassa, kuten myös joissain muissa Lähi-idän valtioissa, on käytössä järjestelmä, jossa syyllinen voi lunastaa itselleen vapauden maksamalla uhrin perheelle korvauksen. Käytännössä vain varakkaat tuomitut voivat täten välttyä kuolemantuomiolta.
Ihmisiä tuomitaan ympäri maailmaa kuolemaan myös muista kuin henkirikoksista. Tällaisia ovat muun muassa huumeisiin liittyvät rikokset ja korruptio. Joissain valtiossa myös homoseksuaalisuus voi johtaa kuolemantuomioon.
Kuolemanrangaistusta käytetään myös poliittisena aseena. Joidenkin maiden, kuten Iranin ja Sudanin viranomaiset käyttävät kuolemanrangaistusta toisinajattelijoiden hiljentämiseksi.
Yhteiskunnalle hyödytön keino
Kuolemantuomiot ovat yhteiskunnalle kalliita. Yhdysvaltalaisten tutkimustenmukaan kuolemanrangaistus maksaa yhteiskunnalle puolestatoista kolmeen kertaan elinkautista vankeutta enemmän.
Ahkerimmin teloittavat valtiot ovat toistuvasti vedonneet kuolemanrangaistuksen pelotevaikutukseen. Vieläkään ei ole kuitenkaan esitetty todisteita siitä, että kuolemantuomio olisi vankeustuomiota tehokkaampi ratkaisu väkivaltarikosten ehkäisyn kannalta.
Lue lisää
Lue lisää & mediayhteydenotot
Iina Lindeman
Tiedottaja, viestinnän asiantuntija
p.+358 40 833 1532
iina.lindeman@amnesty.fi