Kuoleman­rangaistus
Työmme kohteet

Kuoleman­rangaistus

Kuolemanrangaistus on epäinhimillinen rangaistus, joka loukkaa perustavanlaatuisinta ihmisoikeutta, oikeutta elämään.

Vuonna 2020 Amnesty raportoi kaikkiaan 483 teloitusta 18 maassa. Raportoiduista teloituksista 88% tapahtui neljässä valtiossa: Egyptissä, Iranissa, Irakissa ja Saudi-Arabiassa.

Käytännössä teloitettujen oikea lukumäärä on paljon korkeampi. Esimerkiksi Kiinassa teloitukset ovat valtionsalaisuus. Maan uskotaan teloittavan enemmän ihmisiä kuin koko muu maailma yhteensä.

Lataa vuoden 2020 kuolemanrangaistus-raportti

Miten Amnesty kampanjoi kuolemanrangaistusta vastaan?

Amnesty kampanjoi kuolemanrangaistusta vastaan vaatimalla teloitusten lopettamista, vaatimalla maita kieltämään kuolemanrangaistuksen lailla sekä edistämällä kansainvälisiä, kuolemanrangaistusta vastustavia sopimuksia.

Amnesty vastustaa kuolemanrangaistusta kaikissa tapauksissa ja poikkeuksetta, huolimatta rikoksen laadusta, tuomitun syyllisyydestä tai muista tuomittuun liittyvistä tekijöistä taikka teloitustavasta.

Vuonna 1977 Amnestyn aloittaessa kuolemanrangaistuksen vastaisen työnsä, rangaistuksen oli lakkauttanut vain 16 valtiota. Nyt 43 vuotta myöhemmin enemmistö maailman maista ei enää salli kuolemantuomioita. Syyskuussa 2020, Kazakstanista tuli 107. kuolemanrangaistuksen kieltänyt valtio.

Positiivisia toimia kuolemanrangaistuksen poistamiseksi on nähty viime vuosina myös Päiväntasaajan Guineassa, Gambiassa, Keniassa, Keski-Afrikan tasavallassa ja Zimbabwessa.

Kaukana oikeusvaltioperiaatteesta

Kuolemanrangaistusta käytetään usein valtioissa, joissa oikeusjärjestelmä on heikko. Joissain maissa tuomioita määrätään epäoikeudenmukaisten oikeudenkäyntien seurauksina. Kuolemantuomiot saattavat esimerkiksi perustua tunnustuksiin, jotka on saatu kiduttamalla.

Yksikään oikeusjärjestelmä ei ole virheetön, joten on aina olemassa riski, että viaton teloitetaan. Vuodesta 1973 lähtien Yhdysvalloissa ainakin 173 kuolemanselliin vangittua on vapautettu, kun heidän syyttömyytensä on paljastunut uusissa tutkimuksissa.

108
valtiota, jossa kuolemanrangaistus kielletty kokonaan
483
toimeenpantua teloitusta vuonna 2020 (pois lukien Kiina) – noin 26% vähemmän kuin vuonna 2019.

Kuolemantuomiolta pelastettu


Moses Akatugba

Nigerialainen Moses Akatugba tuomittiin kuolemaan rikoksesta, jota hän ei ollut tehnyt. Sadat tuhannet aktivistimme ympäri maailmaa kampanjoivat Moseksen pelastamiseksi ja lopulta kuolemantuomio peruttiin.

Lue lisää

Syrjivä rangaistus

Kuolemantuomio on monella tapaa syrjivä rangaistus. Merkittävä osa kuolemantuomion saaneeista on köyhiä ja etnisiin tai uskonnollisiin vähemmistöihin kuuluvia. Köyhillä ja marginalisoiduilla ryhmillä on myös heikommat mahdollisuudet saada oikeudellista apua.

Saudi-Arabiassa, kuten myös joissain muissa Lähi-idän valtioissa, on käytössä järjestelmä, jossa syyllinen voi lunastaa itselleen vapauden maksamalla uhrin perheelle korvauksen. Käytännössä vain varakkaat tuomitut voivat täten välttyä kuolemantuomiolta.

Ihmisiä tuomitaan ympäri maailmaa kuolemaan myös muista kuin henkirikoksista. Tällaisia ovat muun muassa huumeisiin liittyvät rikokset ja korruptio. Joissain valtiossa myös homoseksuaalisuus voi johtaa kuolemantuomioon.

Kuolemanrangaistusta käytetään myös poliittisena aseena. Joidenkin maiden, kuten Iranin ja Sudanin viranomaiset käyttävät kuolemanrangaistusta toisinajattelijoiden hiljentämiseksi.

Yhteiskunnalle hyödytön keino

Kuolemantuomiot ovat yhteiskunnalle kalliita. Yhdysvaltalaisten tutkimusten mukaan kuolemanrangaistus maksaa yhteiskunnalle puolestatoista kolmeen kertaan elinkautista vankeutta enemmän.

Ahkerimmin teloittavat valtiot ovat toistuvasti vedonneet kuolemanrangaistuksen pelotevaikutukseen. Vieläkään ei ole kuitenkaan esitetty todisteita siitä, että kuolemantuomio olisi vankeustuomiota tehokkaampi ratkaisu väkivaltarikosten ehkäisyn kannalta.

Lue lisää


Lue lisää & mediayhteydenotot

Vilma Vuorio
Tiedottaja
p.+358 40 833 1532
vilma.vuorio@amnesty.fi

Medialle-sivulle