Etusivu Työmme Työmme painopisteet Kuolemanrangaistus on harkittu murha

Kuolemanrangaistus on harkittu murha

Kuolemanrangaistus on peruuttamaton ja ihmisoikeuksia loukkaava rangaistus. Kuolemanrangaistus loukkaa perustavanlaatuisinta ihmisoikeutta, oikeutta elää. Amnesty vastustaa kuolemanrangaistuksen käyttöä kaikkialla ja kaikissa tapauksissa.

Vuonna 2015 teloitettiin ainakin 1 634 ihmistä. Teloituksia oli 573 enemmän kuin vuonna 2014, siis yli 50 prosenttia enemmän.

Teloitusten määrä nousi vuonna 2015 hälyttävällä tavalla. Teloituksia toteutettiin vuonna 2015 jopa 54% enemmän edellisvuoteen verrattuna. Kuolemanrangaistus elää sitkeästi.

Amnestyn vuosittain julkaistavan raportin mukaan viime vuonna teloitettiin ainakin 1 634 ihmistä. Se on eniten sitten vuoden 1989, jolloin Amnesty alkoi koota tietoja kuolemanrangaistuksesta globaalisti. Luvussa ei ole mukana Kiinassa toimeenpantuja kuolemantuomioita, sillä Kiina salaa teloitettavien kansalaistensa määrän. Todennäköisesti Kiina teloittaa tuhansia ihmisiä.

Jopa 89 prosenttia Amnestyn raportoimista teloituksista tapahtui kolmessa maassa – Saudi-Arabiassa, Iranissa ja Pakistanissa. Teloitusten määrän kasvu johtuu pitkälti juuri näissä kolmessa maassa tapahtuneesta kehityksestä.

Vuonna 2015 tapahtui silti myös myönteistä kehitystä: ensimmäistä kertaa enemmistö maailman maista ei enää salli kuolemantuomioita. Kuolemanrangaistus on kielletty kokonaan 102 maassa. Kaikkiaan 140 valtiota on kieltänyt kuolemanrangaistuksen tai ei toteuta sitä käytännössä.

 

 

Amnesty vastustaa kuolemanrangaistusta kaikissa tapauksissa ja poikkeuksetta, huolimatta rikoksen laadusta, tuomitun syyllisyydestä tai muista tuomittuun liittyvistä tekijöistä taikka teloitustavasta. Kuolemanrangaistus on julma, epäinhimillinen ja ihmisarvoa alentava rangaistus, joka loukkaa oikeutta elämään äärimmäisellä tavalla. Se on peruuttamaton rangaistus, johon saatetaan tuomita syytön henkilö. Kuolemanrangaistuksen ei ole osoitettu ehkäisevän tai vähentävän tehokkaasti rikollisuutta.

Amnesty kampanjoi kuolemanrangaistusta vastaan vaatimalla teloitusten lopettamista, vaatimalla maita kieltämään kuolemanrangaistuksen lailla sekä edistämällä kansainvälisiä, kuolemanrangaistusta vastustavia sopimuksia. Kuolemanrangaistuksen vastustaminen on osa yhteiseurooppalaisia arvoja ja sen poistaminen on myös yksi EU:n ihmisoikeuspolitiikan painopiste.

Tutustu tästä kuolemanrangaistuksen perusfaktoihin.

 

Kuolemanrangaistus kohdistuu köyhiin ja vähemmistöihin

Kuolemanrangaistus on usein syrjivä. Suhteettoman suuri määrä kuolemantuomion saaneista on köyhiä ja etnisiin tai uskonnollisiin vähemmistöihin kuuluvia. Kuolemantuomiot ja köyhyys liittyvät yhteen kaikkialla maailmassa, myös vauraissa valtioissa kuten Yhdysvalloissa ja Japanissa.

Kuolemanrangaistuksen ja köyhyyden on toistuvasti näytetty liittyvän yhteen. Henkilön sosiaalinen asema ja varakkuus määrittävät useammin kuolemantuomion saamista kuin tehdyn rikoksen vakavuus.

Kuolemanrangaistuksen ei ole osoitettu ehkäisevän tai vähentävän tehokkaasti rikollisuutta.

Yhdysvalloissa kuolemantuomioita langetetaan suhteellisesti enemmän tapauksissa, joissa rikoksen uhri on ollut valkoihoinen. On syyttäjästä kiinni, vaatiiko hän kuolemanrangaistusta vai vankeustuomiota. Valtaosalla kuolemaantuomituista ei ole varaa palkata omaa asianajajaa. Oikeuden määräämät asianajajat ovat alipalkattuja ja ylityöllistettyjä, eikä heillä usein ole aiempaa kokemusta kuolemanrangaistusoikeudenkäynneistä.

Saudi-Arabiassa useat kuolemaantuomitut ovat huonosti palkattuja maahanmuuttajia, joilla voi olla vaikeuksia ymmärtää oikeusprosessissa käytettyä kieltä, eivätkä he pysty palkkaamaan itselleen avustajaa. Saudi-Arabiassa, kuten myös joissain muissa Lähi-idän valtioissa, on käytössä Diyya-järjestelmä (دية‎). Syytetty voi lunastaa vapauden maksamalla uhrin perheelle korvauksen. Käytännössä vain varakkaat voivat tällä keinolla välttyä kuolemantuomiolta.

Nigeriassa useat kuolemaantuomitut eivät ole saaneet kunnollista oikeudenkäyntiä ja kuolemaan tuomitaan ilman pätevää näyttöä syyllisyydestä. Nigerian poliisilla ei ole resursseja selvittää rikoksia riittävän perusteellisesti ja tunnustuksia syyllisyydestä saadaan usein kiduttamalla. Poliisit ja lakimiehet ottavat vastaan lahjuksia ja poliisit saattavat pyytää syytetyiltä esimerkiksi bensarahaa voidakseen käydä kuulustelemassa todistajia tai tarkistaa alibeja.

Kuolemanrangaistus maailmalla

Seuraa meitä: