Etusivu Työmme Työmme painopisteet Ilmastokriisi

Ilmastokriisi

Ilmastokriisi uhkaa olemassaoloamme ja oikeuttamme elämään, terveyteen, ravintoon ja veteen sekä kotiin ja toimeentuloon.

Ilmastokriisi on akuutti ihmisoikeushaaste, jota vastaan meidän on yhdistettävä voimamme. Ilmaston lämpenemisen myötä sään ääri-ilmiöt yleistyvät ja uhkaavat miljoonien henkiä. Jo pelkästään merenpinnan nousun takia miljoonat ja miljoonat joutuvat jättämään kotinsa. Lämpenevä ilmasto ja kuivuus muuttavat radikaalisti ravinnontuotannon edellytyksiä.

Kyse on ilmastokatastrofista, joka uhkaa ihmisoikeuksia kuten oikeutta elämään, terveyteen, ravintoon ja veteen sekä kotiin ja toimeentuloon.

Valtioiden haluttomuus toimia ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi on historian suurin sukupolvet ylittävä ihmisoikeus­loukkaus. Kun valtiot viivyttelevät ilmastotoimiin ryhtymistä, on ratkaisujen löytäminen myös koko ajan vaikeampaa. Ajan myötä sen vaikutukset muuttuvat yhä pahemmiksi, aiheuttaen tuhoa nykyisille ja tuleville sukupolville. Samalla käy yhä todennäköisemmäksi, että päästöjen vähentämiseen käytettävät keinot tulevat entisestään lisäämään jo nyt liian suurta eriarvoisuutta maailmassa.

Ilmaston lämpeneminen, kasvava muuttoliike ja lisääntyvä eriarvoisuus muodostavat yhdessä tuhoisan kolmion, johon pitää reagoida nyt niin kauan kuin nämä haasteet ovat vielä hallittavissa. Aikaa odotteluun ei ole.

Miten ilmastonmuutos uhkaa ihmisoikeuksia?

Ilmaston lämpeneminen uhkaa miljardien ihmisten oikeutta elämään, vapauteen ja turvaan. Myrskyt, tulvat, metsäpalot ja muut sään ääri-ilmiöt yleistyvät. WHO:n arvion mukaan 250 000 ihmistä kuolee vuosittain ilmastonmuutoksen myötä malariaan, aliravitsemukseen, ripulitauteihin ja kuumuuteen vuosina 2030-2050.

Ilmastokriisi uhkaa terveydenhoitojärjestelmiä ja kansainvälisiä terveystavoitteita. Ruoantuotannon ongelmat, nälänhätä, taudit sekä katastrofit ja niistä johtuvat traumat uhkaavat ihmisten terveyttä erityisesti kehittyvissä maissa.

Ilmaston lämpeneminen uhkaa koteja ja asuinympäristöjä monilla tavoilla. Voimakkaat luonnonilmiöt ja katastrofit tuhoavat koteja äkillisesti. Pitkällä aikavälillä kuivuus, tulvat ja merenpinnan nousu tekevät monista alueista asuinkelvottomia. Ilmastonmuutoksen myötä ennennäkemätön määrä ihmisiä joutuu jättämään kotinsa.

Jo nyt yli miljardi ihmistä elää ilman puhdasta vettä. Ilmaston lämpeneminen tulee vaikeuttamaan tätä tilannetta entisestään. Kuivuuden lisäksi luonnonkatastrofit lisäävät veden välityksellä leviävien tautien yleisyyttä erityisesti urbaaneilla alueilla.

Miksi Amnesty kurottaa ilmastonmuutoksen kentälle?

Ilmastonmuutos uhkaa elämän perusedellytyksiä.

Ilmastokriisi on perustava uhka ihmisten oikeudelle elämään, terveyteen, veteen, kotiin ja elinkeinoon. Me haluamme olla varmistamassa, että pahimmat skenaariot eivät pääse ikinä toteutumaan.

Me tuomme lisäarvoa.

Me voimme painostaa ympäristöä kuormittavia yrityksiä uusista kulmista: yritysvastuusta, työntekijöiden syrjinnästä ja alkuperäiskansojen oikeuksista. Me voimme osoittaa hallitusten toimien ihmisoikeusvaikutukset. Me lisäämme oikeudellista painetta ja vipuvartta, joka hidastaa ja kaataa turmiolliset projektit alkuunsa.

Tämä ei ole meille täysin uutta – me osaamme tämän.

Olemme olleet varmistamassa Nigeriassa, että Shell on joutunut korvaamaan viljelijöille ja kalastajille vahinkojaan.

Olemme olleet Indonesiassa vaatimassa ja varmistamassa reiluja palkkoja ja työoloja palmuöljy-plantaaseilla.

Olemme vaatimassa parannuksia työoloihin Kongon kobolttikaivoksilla, joissa tuotetaan kännyköidemme akut.

Olemme seisoneet Keniassa sengwer-kansan rinnalla, kun hallitus on yrittänyt ajaa sitä mailtaan.

Mitä Amnesty tekee ilmastokriisin estämiseksi?

Amnesty International haluaa vahvistaa ihmisoikeusnäkökulmaa taistelussa ilmastokriisiä vastaan. Osoitamme tukemme ihmisoikeuksia korostaville ympäristöjärjestöille ja olemme olleet varmistamassa, että ihmisoikeudet huomioidaan keskeisenä osana Pariisin ilmastosopimusta.

Me aiomme tehdä entistä tiiviimmin työtä osoittaaksemme, miten ilmaston lämpeneminen vaikuttaa ihmisoikeuksiin, ja miten ihmiset reagoivat ilmastokriisin uhkaan.

Aiomme tehdä yhteistyötä eri ryhmien kanssa maissa, joissa hallitukset ja yritykset asettavat esteitä ilmaston lämpenemisen pysäyttämiselle. Tuemme nuoria, alkuperäiskansoja, ammattiliittoja ja yhteisöjä, jotka vaativat nopeaa ja oikeudenmukaista siirtymää päästöttömään yhteiskuntaan, joka ei jätä ketään huomiotta.

Tulemme toimimaan ympäristöaktivistien puolesta ja tukemaan maan, ruoan, yhteisöjen ja ihmisten eteen tehtävää työtä.

Mitä tavoittelemme?

Vaadimme, että Suomi ja muut valtiot

-

tekevät kaikkensa pysäyttääkseen globaalin lämpenemisen 1,5°C-asteeseen

-

luopuvat fossiilisista polttoaineista mahdollisimman nopeasti.

-

varmistavat, että ilmastoteot eivät loukkaa ihmisoikeuksia. Keinojen tulee vähentää, ei lisätä, eriarvoisuutta.

-

varmistavat, että kaikki ilmastonmuutoksen uhkaamat yhteisöt ja tahot tulevat kuulluksi päätöksenteossa.

-

tekevät yhteistyötä ja jakavat taakan reilusti – rikkaiden maiden on autettava muita.

-

Siirtyvät päästöttömään yhteiskuntaan viimeistään vuonna 2050. Rikkaiden valtioiden tulee pystyä tähän nopeammin. Kansainvälisten kasvihuonepäästöjen on oltava vuonna 2030 enintään puolet vuoden 2010 tasosta.

Seuraa meitä: