Oikeudenmukainen siirtymä Saamenmaalla tarkoittaa ilmastotoimien oikeudenmukaisuutta saamelaisten asuttamilla alueilla. Amnestyn ja Saamelaisneuvoston Just Transition in Sápmi -hanke edistää saamelaisten alkuperäiskansaoikeuksien vahvempaa tunnistamista ja huomioimista ilmastopolitiikassa.
Ilmastokriisin vaikutukset voimistuvat kaikkialla maailmassa. Arktisella alueella ilmasto lämpenee jopa neljä kertaa nopeammin kuin muualla.
Lämpeneminen uhkaa sekä pohjoisen luontoa että alkuperäiskansojen, kuten saamelaisten, perinteisiä elämäntapoja ja kulttuuria. Arktista luontoa ja alkuperäiskansoja uhkaavat myös maankäyttöpaineet, kuten uusiutuvan energian hankkeet, metsähakkuut sekä kaivokset. Monia uusia hankkeita perustellaan vihreällä energiasiirtymällä ja tarpeella irtautua fossiilisista polttoaineista.
Nopea irrottautuminen fossiilisista polttoaineista on välttämätöntä, mutta energiasiirtymä täytyy toteuttaa oikeudenmukaisesti ja ihmisoikeuksia loukkaamatta. Amnestyn Suomen, Norjan ja Ruotsin osastojen sekä Saamelaisneuvoston yhteistyöhanke ”Just Transition in Sápmi” edistää saamelaisten alkuperäiskansaoikeuksien vahvempaa tunnistamista ja huomioimista ilmastopolitiikassa.
Hankkeen nimi tarkoittaa ilmastotoimien oikeudenmukaisuutta Saamenmaalla. Sápmi on pohjoissaamenkielinen nimi Saamenmaalle, eli saamelaisten asuttamalle alueelle, joka ulottuu Suomen, Ruotsin, Norjan ja Venäjällä Kuolan niemimaan alueelle.
Suomessa saamelaisten kotiseutualueen maa- ja vesialasta yli 90 prosenttia on valtion maata.
Saamelaisten oikeudet alkuperäiskansana
Saamelaisten asema alkuperäiskansana on vahvistettu Suomen perustuslaissa. Tämä tarkoittaa, että saamelaisilla on yksilöitä koskevien ihmisoikeuksien ohella kollektiivisia oikeuksia kansana, kuten oikeus ylläpitää ja kehittää kieltään ja kulttuuriaan sekä siihen kuuluvia perinteisiä elinkeinojaan. Lisäksi alkuperäiskansoilla on itsemääräämisoikeus päättää vapaasti poliittisista, yhteiskunnallisista ja taloudellisista asioistaan.
Keskeinen osa alkuperäiskansojen itsemääräämisoikeutta on ennakkosuostumuksen periaate. Se tarkoittaa, että valtioiden on hankittava alkuperäiskansoilta vapaa ja tietoon perustuva ennakkosuostumus (free, prior and informed consent, FPIC) ennen alkuperäiskansojen asemaan tai oikeuksiin liittyvien hankkeiden hyväksymistä ja toimeenpanemista.
Ilmastonmuutos ja ”vihreä siirtymä” uhkaavat poronhoitoa – miksi on tärkeää varmistaa oikeudenmukainen siirtymä Saamenmaalla?
Perinteinen poronhoito on näkyvin osa saamelaista kulttuuria sekä yksi keskeisin uhanalaisten saamen kielten ja kulttuurin kannattelija. Ilmastonmuutos sekä porolaitumia pirstovat maankäyttöhankkeet ovat vakavia uhkia saamelaiskulttuurin olemassaololle ja tulevaisuudelle.
Muuttuvat ilmasto- ja sääolosuhteet ovat suuri haaste pohjoisen olosuhteisiin ja ekosysteemeihin sopeutuneelle poronhoidolle. Jos esimerkiksi porojen pääasiallisen talviravinto jäkälä ehtii jäätyä ennen suojaavan lumipeitteen tuloa, porojen on vaikea käyttää sitä ravinnoksi. Mikäli sää vaihtelee talvella lämpimämmän ja pakkasen välillä, lumen pinta jäätyy ja porojen on vaikea kaivaa jäkälää lumen alta. Tällöin poroja kuolee nälkään tai ne ovat lisäruokinnan varassa, mikä tarkoittaa taloudellisia menetyksiä poronhoitajille. Pahin tilanne on niissä paliskunnissa, joissa metsähakkuiden mukana on kadonnut vanhoissa havupuissa kasvava porojen elintärkeä talviruoka luppo.
Poronhoitajat joutuvat ruokkimaan porojaan entistä enemmän ilmastonmuutoksen seurauksena. Kuva: Kukka Ranta.
Saamelaiset ovat menettäneet vuosisatojen ajan perinteisiä porolaitumiaan esimerkiksi metsähakkuiden, kaivosten ja tekoaltaiden alle. Viime vuosina maankäyttöpaineita on lisännyt niin sanottu vihreä siirtymä. Saamelaisalueelle suunnitellaan yhä enemmän uusiutuvan energian hankkeita, kuten tuulipuistoja ja kaivoksia. Uudet teolliset hankkeet tarkoittavat uusien teiden, rautateiden ja voimalinjojen rakentamista, mikä pirstoo porolaitumia entisestään. Jo ennestään kutistuneiden porolaidunten menetys tekee perinteisen poroelinkeinon harjoittamisesta mahdotonta.
Ruotsin puoleisella Saamenmaalla vihreä siirtymä on käynnistänyt varsinaisen kaivosbuumin ja saamelaisyhteisöt ovat menettäneet porolaitumiaan ja reittejään kaivoshankkeiden vuoksi. Esimerkiksi Pohjois-Ruotsin Gállokissa saamelaiset ja ympäristönsuojelijat ovat kamppailleet kaivossuunnitelmia vastaan jo yli 10 vuoden ajan. Vihreä siirtymä on kiihdyttänyt malminetsintää ja kaivostoimintaa myös Suomen Lapissa. Viime vuosina saamelaisten kotiseutualueelle Ivalon, Hammastunturin ja Lapin, sekä Käsivarren paliskuntaan kohdistuneet kaivosvaraukset ovat herättäneet runsaasti huolta ja vastustusta.
Kiirunasta Narvikiin kulkevan malmijunan alle jää vuosittain satoja poroja. Kaivostoiminnan kiihtyessä myös junaliikenne on kasvussa. Kuva: Kukka Ranta.
Norjan puoleisella Saamenmaalla vihreä siirtymä on merkinnyt erityisesti tuulipuistojen rakentamista. Esimerkiksi Keski-Norjassa Fosenin niemimaalle rakennettiin 151 tuulivoimalaa, vaikka alueen saamelaiset vastustivat suunnitelmia alusta lähtien, veivät asian oikeuteen ja myös YK:n rotusyrjinnän vastainen komitea vetosi Norjan valtioon hankkeen pysäyttämiseksi.
Lokakuussa 2021 Norjan korkein oikeus päätti, että kaksi alueen tuulipuistoa ovat laittomia ja ne rikkovat saamelaisten oikeuksia. Keväällä 2023 viisisataa päivää korkeimman oikeuden päätöksen jälkeen saamelaiset ja sadat tukijat kerääntyivät Oslon kaduille vaatimaan hallitukselta toimia tuulivoimaloiden purkamiseksi. Pääministeri taipui anteeksipyyntöön, mutta Norjan hallitus on yhä haluton purkamaan tuulivoimaloita.
Myös Pohjois-Norjaan, aivan Suomen rajan tuntumaan Rástigáisán tunturialueelle suunnitellaan Davvi-tuulipuistoa ilman saamelaisten ennakkosuostumusta. Rástigáisá on paitsi tärkeä alue poronhoidolle myös koko Finnmarkin alueen biodiversiteettikeskittymä, lisäksi alue on saamelaisten pyhä paikka.
Just Transition in Sápmi -yhteistyöhanke
Amnestyn Suomen, Ruotsin ja Norjan osastot yhteistyössä Saamelaisneuvoston kanssa kokoavat tietoa ilmastonmuutoksen ja vihreän siirtymän myötä kasvavista maankäyttöpaineista, sekä maankäyttöön kytkeytyvistä ihmisoikeusloukkauksista Saamenmaalla.
Just Transition in Sápmi on keväällä 2023 käynnistynyt 2-vuotinen hanke, joka edistää saamelaisten alkuperäiskansaoikeuksien huomioimista ilmastotoimissa ja osana oikeudenmukaista vihreää siirtymää. Hanke tarkastelee puutteita ja ongelmia esimerkiksi ennakkosuostumuksen periaatteen tulkinnassa ja noudattamisessa, ja nostaa esiin ratkaisuja ja hyviä käytäntöjä saamelaisten ihmisoikeuksien toteutumiseksi.
Hankkeen aikana tuotamme tietoa, viestimme, järjestämme tilaisuuksia ja koulutuksia sekä teemme poliittista vaikuttamistyötä eri tasoilla.
Lisätietoja ja yhteydenotot:
- Elina Mikola, ilmasto- ja ympäristöasiantuntija, elina.mikola@amnesty.fi
- Kukka Ranta, saamelaisoikeuksien asiantuntija, kukka.ranta@amnesty.fi
Hei vielä! Kun nyt olet täällä…
… niin uskomme, että välität ihmisoikeuksista kaikille, kaikkialla maailmassa. Tiesitkö, että Amnestyn työ perustuu juuri sinunkaltaistesi välittävien ihmisten tukeen? Olemme riippumaton toimija, joka ei ota vastaan julkista rahoitusta. Mutta riippumattomuutemme on mahdollista säilyttää vain yksityishenkilöiden tuen voimalla.
Työmme on tehokasta. Lahjoittajiemme ansiosta vapautamme satoja vääryydellä vangittuja ihmisiä, painostamme hallituksia muuttamaan syrjiviä lakeja paremmiksi, estämme teloituksia ja pelastamme ihmishenkiä. Lahjoittajien avulla asiantuntijamme pystyvät tutkimaan ja paljastamaan ihmisoikeusloukkauksia. Tuomme vääryyksiä julki ja vaadimme päättäjiä korjaamaan ne.
Tämä kaikki on mahdollista, mutta vain sinun avullasi. Yhdessä voimme lopettaa kidutuksen, sorron ja syrjinnän, auttaa pahoinpideltyjä naisia, sekä tarjota paremman tulevaisuuden sotaa ja tuhoa pakeneville ihmisille.
Siksi kysymme: tekisitkö lahjoituksen sinulle sopivalla summalla? Jokainen lahjoitus on tärkeä. Tue nyt ihmisoikeuksia Suomessa ja kaikkialla maailmassa ja lahjoita!