Viisi vuotta Anna Politkovskajan murhan jälkeen toimittajien ja ihmisoikeuspuolustajien turvallisuus Venäjällä on edelleen vaakalaudalla. Ihmisoikeusloukkauksia ja korruptiotapauksia Venäjällä paljastavat saavat jatkuvasti uhkauksia ja heidän työtään häiritään.

”Venäjä tarvitsee vahvaa kansalaisyhteiskuntaa. Sen edellytyksenä on, että myös kriittiset äänet tunnustetaan osaksi yhteiskunnallista keskustelua. Muuten korruptio, vallan väärinkäyttö ja ihmisoikeusloukkaukset rehottavat”, sanoo Amnestyn Suomen osaston maakohtaisen työn asiantuntija Anu Tuukkanen.

Amnesty International vaatii rikosten perusteellista ja riippumatonta tutkintaa ja syyllisten tuomista oikeuteen. Viime vuosien aikana ihmisoikeuspuolustajiin on kohdistunut useita vakavia rikoksia, joista vain juristi Stanislav Markelovin ja toimittaja Anastasia Baburovan murhat tammikuussa 2009 on saatu selvitettyä ja syylliset tuomittua.

Esimerkiksi ihmisoikeuspuolustaja Natalia Estemirovan murha heinäkuussa 2009 sekä kahden toimittajan, Oleg Kashinin ja Mihail Beketovin, vakavat pahoinpitelyt ovat edelleen selvittämättä. Toimittaja Anna Politkovskajan murhan tutkimukset ovat edenneet jonkin verran. Ei ole kuitenkaan takuita siitä, että kaikki murhasta vastuulliset, mukaan lukien murhan tilaajat, saadaan oikeuteen.

Avoin keskustelutilaisuus Pikkuparlamentin Kansalaisinfossa

Amnesty Internationalin Suomen osasto, Suomalais-venäläinen kansalaisfoorumi FINROSFORUM ja Suomen PEN järjestävät yleisölle avoimen keskustelutilaisuuden Pikkuparlamentin Kansalaisinfossa (Arkadiankatu 3) perjantaina 7.10. klo 11–16.

Tilaisuudessa keskustellaan ihmisoikeuspuolustajien jokapäiväisestä työstä ja sananvapauden tilasta nyky-Venäjällä sekä EU:n mahdollisuuksista tukea ihmisoikeustyötä. Keskustelussa ovat mukana mm. venäläiset ihmisoikeuspuolustajat Maksim Gromov (Vankien liitto) ja Anton Ryzhov (Kidutuksen vastainen komitea). Tilaisuuden tarkempi ohjelma on osoitteessa finrosforum.fi.

Mielenilmauksia useilla paikkakunnilla

Perjantaina 7.10. klo 18 Amnestyn Suomen osasto järjestää yhteistyössä FINROSFORUMin ja Suomen PENin kanssa mielenilmauksen Venäjän suurlähetystön edessä (Tehtaankatu 1 B). 

Amnesty järjestää vuosipäivän tapahtumia myös Turussa, Tampereella, Hämeenlinnassa, Joensuussa, Oulussa, Rovaniemellä ja Vaasassa. Vetoomus sananvapauden puolesta on esillä myös Janakkalassa, Järvenpäässä, Kouvolassa, Savonlinnassa ja Tuusulassa. Lisätietoa eri paikkakuntien tapahtumista löytyy osoitteesta amnesty.fi/tapahtumat.

Lisätiedot:

Anu Tuukkanen
Maakohtaisen työn asiantuntija
Amnesty International, Suomen osasto
p. 040 833 0485
anu.tuukkanen@amnesty.fi

Haastatelupyynnöt Maksim Gromoville ja Anton Ryzhoville

Heli Sariola
Tiedottaja
Amnesty International, Suomen osasto
p. 040 833 1532
heli.sariola@amnesty.fi

Lisätietoja Amnestyn Suomen osaston Venäjä-kampanjasta ”Älä näe, älä kuule, älä puhu” osoitteessa amnesty.fi/venaja.

MAKSIM GROMOV

Maksim Gromov (s. 1973) on Pietarissa asuva kielletyn Kansallisbolshevistisen puolueen pitkäaikainen aktiivi ja Venäjän Vankien liiton johtaja. Gromov on osallistunut useisiin suurta huomiota herättäneisiin protestitekoihin. Hänet tuomittiin vankeusrangaistukseen osallistumisesta Venäjän terveysministeriön rakennuksen valtaukseen. Gromov nimettiin Toinen Venäjä -puolueen ehdokkaaksi Venäjän valtionduuman vaaleissa, mutta puolueelta evättiin virallinen rekisteröinti. Gromov on opposition varjoparlamentin edustaja ja kansalaisten perustuslaillisia oikeuksia vaativan Strategia 31 -liikkeen aktiivi. Gromovin viimeisin projekti pyrkii kiinnittämään huomiota Venäjän poliittisten vankien lasten tilanteeseen.

ANTON RYZHOV

Anton Ryzhov (s. 1983) on Nizhni Novgorodissa asuva venäläinen ihmisoikeuspuolustaja. Hän on työskennellyt Kidutuksen vastaisessa komiteassa vuodesta 2007 lähtien ja osallistunut Tshetsheniassa vuodesta 2009 toimineen alueen ihmisoikeustilannetta kartoittavan ns. liikkuvan ryhmän (Joint Mobile Group) työhön. Vuosina 2010 ja 2011 Ryzhov toimi viisi kuukautta Tshetshenian pääkaupungissa Groznyssa lakimiehenä. Ryzhov edustaa kidutuksen uhreja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa. Vuodesta 2010 hän on koordinoinut CAT:n aluetoimistojen työtä ja laatinut raportteja kidutuksesta Venäjän eri alueilla, erityisesti Tshetsheniassa.