Vuonna 2025 teloitusten määrä nousi korkeimmalle tasolle sitten vuoden 1981. Viranomaiset teloittivat ainakin 2 707 ihmistä 17 maassa, osoittaa Amnestyn tuore raportti kuolemanrangaistuksen käytöstä maailmassa.
Amnestyn vuosittain julkaisema kuolemanrangaistusraportti dokumentoi teloitusten jyrkän kasvun, josta vastaa kourallinen maailman maista. Iran oli merkittävin yksittäinen syy tilastolliseen nousuun: maan viranomaiset teloittivat vähintään 2 159 ihmistä, mikä on yli kaksinkertainen määrä vuoteen 2024 verrattuna.
Myös Saudi-Arabia teloitti huomattavan paljon. Maan viranomaiset teloittivat vähintään 356 ihmistä, ja kuolemantuomiota langetettiin laajasti huumausainerikoksista. Kuwaitissa teloitusten määrä lähes kolminkertaistui (6:sta 17:ään). Teloitusten määrä lähes kaksinkertaistui myös Egyptissä (13:sta 23:een), Singaporessa (9:stä 17:ään) ja Yhdysvalloissa (25:stä 47:ään).
”Hälyttävä piikki kuolemanrangaistuksen käytössä johtuu pienestä, eristäytyneestä joukosta valtioita, jotka ovat valmiita teloittamaan ihmisiä hinnalla millä hyvänsä. Tämä tapahtuu siitä huolimatta, että maailman kehitys kulkee kohti kuolemanrangaistuksesta luopumista. Häikäilemätön vähemmistö käyttää kuolemanrangaistusta hallitakseen pelolla, tukahduttaakseen opposition ja sortaakseen köyhiä ja syrjittyjä ihmisiä”, sanoo Amnesty Internationalin pääsihteeri Agnès Callamard.
Teloitusten määrä kasvoi maailmanlaajuisesti 78 prosenttia verrattuna vuoteen 2024, jolloin Amnesty kirjasi 1 518 teloitusta. Kokonaisluku ei sisällä Kiinaa, jossa kuolemanrangaistukseen liittyvät tiedot ovat valtion salaisuus. Amnesty katsoo Kiinan olevan edelleen maailman eniten teloittava maa.
”Sota huumeita vastaan” vauhditti teloitusten kasvua
Kuolemanrangaistuksen laaja käyttö niin sanotussa sodassa huumeita vastaan lisäsi teloitusten määrää. Tämä näkyy tilastoissa: lähes puolet (46 prosenttia eli 1 257) kaikista raportoiduista teloituksista liittyi huumausainerikoksiin. Ihmisiä teloitettiin huumausainerikoksista Iranissa, Kuwaitissa, Saudi-Arabiassa ja Singaporessa. Huumausainerikosten perusteella toimeenpannut teloitukset ovat kansainvälisen oikeuden vastaisia.
Myös Algeria, Kuwait ja Malediivit pyrkivät laajentamaan kuolemanrangaistuksen soveltamisalaa huumausainerikoksiin. Burkina Fason hallitus hyväksyi lakiesityksen, jolla pyritään palauttamaan kuolemanrangaistus muun muassa maanpetoksesta, terrorismista ja vakoilusta. Tšadissa viranomaiset puolestaan perustivat komission arvioimaan, voidaanko kuolemanrangaistus palauttaa rikoslainsäädäntöön.
Japani, Etelä-Sudan, Taiwan ja Yhdistyneet arabiemiirikunnat aloittivat ihmisten teloittamisen uudelleen viime vuonna. Näin teloituksia toimeenpanevien maiden kokonaismäärä nousi 17:ään.
Muualla maailmassa myönteinen kehitys kuitenkin jatkui. Euroopassa ja Keski-Aasiassa ei viime vuonna kirjattu yhtään teloitusta tai kuolemantuomiota. Yhdysvallat oli 17. peräkkäisenä vuotena ainoa maa Amerikoissa, joka teloitti ihmisiä. Saharan eteläpuolisessa Afrikassa teloituksia suorittivat vain Somalia ja Etelä-Sudan.
Afganistan oli ainoa maa Etelä-Aasiassa, joka pani kuolemanrangaistuksia täytäntöön. Kaakkois-Aasiassa teloituksia tehtiin vain Singaporessa ja Vietnamissa. Tonga on Tyynenmeren alueen ainoa valtio, joka on kirjannut kuolemanrangaistuksen lakiinsa.
”Teloituksia suorittavien maiden on aika liittyä muun maailman rinnalle ja jättää tämä kammottava käytäntö historiaan. Kuolemanrangaistus ei tee valtioista turvallisempia – se on peruuttamaton loukkaus ihmisyyttä vastaan”, sanoo Callamard.
Työ kuolemanrangaistuksen poistamiseksi jatkuu
Amnesty aloitti kuolemanrangaistuksen vastaisen työnsä vuonna 1977. Tuolloin vain 16 maata oli lopettanut kuolemanrangaistuksen käytön. Nykyisin määrä on jo 113. Yli puolet maailman valtioista on virallisesti luopunut kuolemanrangaistuksesta, ja yli kaksi kolmasosaa on luopunut sen soveltamisesta laissa tai käytännössä.
Tänä vuonna Vietnam poisti kuolemanrangaistuksen soveltamisen kahdeksasta rikoksesta, muun muassa huumeiden kuljetuksesta, lahjonnasta ja kavalluksesta. Gambia puolestaan poisti kuolemanrangaistuksen murhasta, maanpetoksesta ja muista valtiota vastaan kohdistuvista rikoksista. Libanonissa ja Nigeriassa lainsäätäjät ovat esittäneet kuolemanrangaistuksen poistamista, ja Kirgisian perustuslakituomioistuin julisti poliitikkojen pyrkimykset palauttaa kuolemanrangaistus perustuslain vastaisiksi.
Päättäväisellä painostuksella kuolemanrangaistuksesta on mahdollista tehdä historiaa.
”Miljoonat ihmiset jatkavat taistelua kuolemanrangaistusta vastaan ympäri maailmaa. Täydellinen kuolemanrangaistuksesta luopuminen on mahdollista, jos toimimme yhdessä tätä julmaa käytäntöä jatkavaa harvalukuista joukkoa vastaan”, sanoo Agnès Callamard.
Hei vielä! Kun nyt olet täällä…
… niin uskomme, että välität ihmisoikeuksista kaikille, kaikkialla maailmassa. Tiesitkö, että Amnestyn työ perustuu juuri sinunkaltaistesi välittävien ihmisten tukeen? Olemme riippumaton toimija, joka ei ota vastaan julkista rahoitusta. Mutta riippumattomuutemme on mahdollista säilyttää vain yksityishenkilöiden tuen voimalla.
Työmme on tehokasta. Lahjoittajiemme ansiosta vapautamme satoja vääryydellä vangittuja ihmisiä, painostamme hallituksia muuttamaan syrjiviä lakeja paremmiksi, estämme teloituksia ja pelastamme ihmishenkiä. Lahjoittajien avulla asiantuntijamme pystyvät tutkimaan ja paljastamaan ihmisoikeusloukkauksia. Tuomme vääryyksiä julki ja vaadimme päättäjiä korjaamaan ne.
Tämä kaikki on mahdollista, mutta vain sinun avullasi. Yhdessä voimme lopettaa kidutuksen, sorron ja syrjinnän, auttaa pahoinpideltyjä naisia, sekä tarjota paremman tulevaisuuden sotaa ja tuhoa pakeneville ihmisille.
Siksi kysymme: tekisitkö lahjoituksen sinulle sopivalla summalla? Jokainen lahjoitus on tärkeä. Tue nyt ihmisoikeuksia Suomessa ja kaikkialla maailmassa ja lahjoita!