Iranin viranomaiset ovat kiristäneet otettaan kansalaisista vedoten ”sota-ajan olosuhteisiin”. Keinot ulottuvat mielivaltaisista joukkopidätyksistä ja pikaoikeudenkäynneistä teloituksiin, pitkiin vankeustuomioihin ja omaisuuden takavarikointeihin.
Yhdysvaltojen ja Israelin 28. helmikuuta 2026 käynnistämän laittoman sotilaallisen hyökkäyksen jälkeen Iranin viranomaiset ovat pidättäneet mielivaltaisesti tuhansia ihmisiä. Toukokuun puolivälissä maan poliisijohto ilmoitti, että yli 6 500 ”petturia ja vakoojaa” on otettu kiinni.
Pidätettyjen joukossa on mielenosoittajia, toimittajia, juristeja, ihmisoikeuspuolustajia, toisinajattelijoita sekä etnisiin ja uskonnollisiin vähemmistöihin kuuluvia ihmisiä. Viranomaiset ja valtiollinen media ovat järjestelmällisesti leimanneet pidätettyjä ”pettureiksi”, ”terroristeiksi”, ”palkkasotureiksi”, ”vastavallankumouksellisiksi”, ”ulkomaisiksi agenteiksi” ja ”vihollisen kätyreiksi”.
Pidätettyjä ihmisiä syytetään muun muassa yhteistyöstä Israelin tai Yhdysvaltojen kanssa. Viranomaiset ovat nostaneet syytteitä konfliktia koskevan sisällön jakamisesta sosiaalisessa mediassa, iskuista otettujen kuvien jakamisesta “vihamieliselle” medialle, huhujen ja “valheellisen tiedon” levittämisestä sekä iskulauseiden kirjoittamisesta julkisille paikoille.
Amnesty on dokumentoinut pidätettyjen ihmisten kidutusta, kuten simuloituja hirttämisiä. Pidätettyjä on uhattu aseella, pahoinpidelty ja roikotettu käsistä ja jaloista, pidetty pitkiä aikoja eristyksissä sekä jätetty ilman ruokaa ja lääkinnällistä hoitoa.
Oikeudenkäyntien alla viranomaiset ovat esittäneet valtiollisessa mediassa videoita ”pakotetuista tunnustuksista”. Amnestyn näkemillä videoilla kymmenet ihmiset esiintyvät selvästi ahdistuneina ”tunnustaen” syyllistyneensä rauhanomaisiin tekoihin, kuten ilmaiskuja kuvaavien videoiden jakamiseen ulkomaiselle medialle.
Samalla viranomaiset ovat lisänneet kuolemanrangaistuksen käyttöä. Helmikuun lopun jälkeen Iranissa on teloitettu ainakin 39 ihmistä poliittisin perustein. Teloitettujen joukossa on 16 mielenosoittajaa, yhdeksän toisinajattelijaa, kymmenen vakoilusta syytettyä sekä neljä henkilöä, joita syytetään ”aseellisesta kapinasta valtiota vastaan”.
Toisinajattelijoita uhataan väkivallalla
Kevään tapahtumat viittaavat siihen, että Iranin viranomaiset ovat hyödyntäneet sotatilannetta kansalaisyhteiskunnan tukahduttamiseen entisestään.
Mielivaltaisten pidätyksien ohella viranomaiset ovat antaneet laajoja määräyksiä aktivistien omaisuuden jäädyttämisestä ja takavarikoinnista. Viranomaiset ovat takavarikoineet yli 750 ihmisen omaisuudet. Heitä syytetään yhteistyöstä ”vihollisvaltioiden” tai ”vihamielisen median” kanssa.
Samalla viranomaiset ovat avoimesti uhkailleet väkivallalla kaikkia, jotka ilmaisevat eriäviä näkemyksiä tai vaativat islamilaisen tasavallan kaatamista.
”Iranin viranomaiset käyttävät kriisiä hyväkseen. He murentavat entisestään ihmisoikeuksia maassa, jossa ihmiset kärsivät jo Yhdysvaltojen ja Israelin laittomien iskujen sekä vuosikymmeniä kestäneiden vakavien ihmisoikeusloukkausten seurauksista”, sanoo Amnesty Internationalin tutkimusjohtaja Erika Guevara Rosas.
”Viranomaiset ovat takertuneet valtaan ja hyökänneet omia kansalaisiaan vastaan. Ne kohdistavat toimensa kaikkiin, jotka uskaltavat arvostella järjestelmää tai välittää tietoa ilmaiskuista ja ihmisoikeusloukkauksista ulkomaailmaan.”
Internet palautettu 88 päivää kestäneen katkon jälkeen
Sotatilanne on toiminut verukkeena myös yli 90 miljoonan ihmisen eristämiselle muusta maailmasta ennätyksellisen pitkän internetkatkon avulla. 88 päivää kestäneen katkon aikana verkon käyttö luokiteltiin ”vakoiluksi”, josta voi seurata kuolemantuomio.
Viranomaiset ovat aktiivisesti pyrkineet estämään yritykset kiertää katkoa. Kansalaisille on lähetetty tekstiviestejä, joissa internetin käyttö esitetään kansallisen turvallisuuden kysymyksenä ja ihmisiä varoitetaan VPN-yhteyksien tai satelliittiverkkojen käytöstä. Esimerkiksi Starlinkin kaltaisten vaihtoehtoisten verkkoratkaisujen käyttö on leimattu vakoiluksi tai ”yhteistyöksi vihamielisten valtioiden kanssa”. Myös ilmaiskujen tuhojen kuvaaminen ja materiaalin jakaminen medialle tai verkossa on määritelty ”yhteistyöksi vihollisen kanssa”, jolla voi olla oikeudellisia seuraamuksia.
Pitkittynyt verkkokatko on kaatanut pienyrityksiä eri puolilla Irania ja vienyt toimeentulon miljoonilta ihmisiltä, joiden arki on riippuvainen verkkoyhteyksistä.
Presidentin määräyksestä internet palautettiin 26. toukokuuta 2026, mutta sosiaalisen median käyttöä rajoitetaan edelleen. Sensuurin ja valvonnan pelätään jatkuvan, ja rajoitusten kiertämisestä voi yhä joutua syytteeseen.
Hei vielä! Kun nyt olet täällä…
… niin uskomme, että välität ihmisoikeuksista kaikille, kaikkialla maailmassa. Tiesitkö, että Amnestyn työ perustuu juuri sinunkaltaistesi välittävien ihmisten tukeen? Olemme riippumaton toimija, joka ei ota vastaan julkista rahoitusta. Mutta riippumattomuutemme on mahdollista säilyttää vain yksityishenkilöiden tuen voimalla.
Työmme on tehokasta. Lahjoittajiemme ansiosta vapautamme satoja vääryydellä vangittuja ihmisiä, painostamme hallituksia muuttamaan syrjiviä lakeja paremmiksi, estämme teloituksia ja pelastamme ihmishenkiä. Lahjoittajien avulla asiantuntijamme pystyvät tutkimaan ja paljastamaan ihmisoikeusloukkauksia. Tuomme vääryyksiä julki ja vaadimme päättäjiä korjaamaan ne.
Tämä kaikki on mahdollista, mutta vain sinun avullasi. Yhdessä voimme lopettaa kidutuksen, sorron ja syrjinnän, auttaa pahoinpideltyjä naisia, sekä tarjota paremman tulevaisuuden sotaa ja tuhoa pakeneville ihmisille.
Siksi kysymme: tekisitkö lahjoituksen sinulle sopivalla summalla? Jokainen lahjoitus on tärkeä. Tue nyt ihmisoikeuksia Suomessa ja kaikkialla maailmassa ja lahjoita!