Persianlahden maiden viranomaiset ovat kevään aikana pidättäneet yli tuhat ihmistä, koska he olivat jakaneet verkossa videoita, kuvia tai mielipiteitä Iranin konfliktista. Amnestyn mukaan Kuwait, Bahrain, Yhdistyneet arabiemiirikunnat, Qatar ja Saudi-Arabia ovat tukahduttaneet sananvapautta epämääräisten turvallisuuslakien nojalla.
Kuwaitin, Bahrainin, Yhdistyneiden arabiemiirikuntien, Qatarin, Saudi-Arabian ja Omanin viranomaiset kehottivat kansalaisia välttämään “huhujen” tai “väärän tiedon” levittämisen Yhdysvaltojen ja Israelin hyökättyä laittomasti Iraniin 28. helmikuuta. Pian tämän jälkeen maat ryhtyivät joukkopidätyksiin.
Julkisuuskuvastaan tarkat valtiot ovat turvautuneet koviin otteisiin hallitakseen imagoaan. Ne ovat hyödyntäneet kansalaisten vainoon epämääräisesti muotoiltuja ja laajasti tulkittavia kyberrikollisuuteen, terrorisminvastaiseen sekä kansalliseen turvallisuuteen liittyviä lakeja. Amnestyn mukaan lakeja on sovellettu selvästi laajemmin kuin kansainvälinen oikeus sallii.
Aseellisen konfliktin aikana valtiot voivat rajoittaa kansalaisoikeuksia ja torjua väärää tietoa sekä suojella kansallista turvallisuutta. Sananvapauden rajoituksia säätelevät kuitenkin tiukat kansainväliset ihmisoikeusnormit.
”Kattavat rajoitukset ja tiedon jakamisen laajamittainen kriminalisointi eivät ole hyväksyttäviä keinoja turvallisuuden suojelemiseksi”, Amnesty Internationalin Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan aluejohtaja Heba Morayef sanoo.
Amnesty on haastatellut Persianlahden alueen aktivisteja ja kansalaisia sekä dokumentoinut sananvapauteen liittyviä pidätyksiä.Järjestö tarkasteli viranomaisten lausuntoja, yleisiä varoituksia ja ilmoituksia sadoista pidätyksistä, sekä paikallisen median, ulkomaisten suurlähetystöjen ja ihmisoikeusjärjestöjen raportoimia tapauksia.
Kuwaitin, Bahrainin, Yhdistyneiden arabiemiirikuntien ja Qatarin viranomaiset ovat ilmoittaneet pidättäneensä satoja ihmisiä muun muassa videoiden kuvaamisesta ja jakamisesta, ohjusten torjuntaa dokumentoivien klippien levittämisestä sekä ohjusten aiheuttamaa tuhoa näyttävien kuvien julkaisemisesta.
Useissa tapauksissa pidätyksiä on perusteltu “vihamielisen valtion” ja sen sotilasjohdon “ylistämisellä”, millä viitataan Iranin tukemiseen, solidaarisuuden osoittamiseen iranilaisia kohtaan tai Iranin edesmenneen korkeimman johtajan ja ylipäällikön Ali Khamenein suremiseen.
Osassa maista viranomaiset ovat myös tutkineet tai asettaneet ihmisiä syytteeseen “harhaanjohtavan tiedon”, “valeuutisten”, “huhujen” tai “provosoivan propagandan” levittämisestä. Tällaiseksi on laskettu myös tekoälyn tuottama sisältö tai tapahtumia virheellisesti kuvaava materiaali.
Kuwaitin ja Bahrainin tuomioistuimet ovat langettaneet kymmenille ihmisille vuosien vankeusrangaistuksia sotaan liittyvistä julkaisuista kiireellisissä pikaoikeudenkäynneissä. Omanin viranomaiset varoittivat maaliskuun alussa, että “huhuja ja epätarkkaa tietoa” julkaisevat ihmiset saatetaan oikeudelliseen vastuuseen.
Rajoituksia on kiristetty samaan aikaan, kun kansalaisten tiedontarve on ollut suurimmillaan. Konfliktin puhkeamisen jälkeen Persianlahden maiden julkinen tiedottaminen on ollut äärimmäisen rajallista.
”Valtiot ovat pyrkineet säätelemään sitä, mitä Iranin iskujen vaikutuksista tavallisten ihmisten arkeen kerrotaan. Tukahduttaminen on lisännyt epävarmuutta ja vaikeuttanut kansalaisten mahdollisuuksia saada tarvitsemiaan tietoja. Se vaikeuttaa myös Iranin iskujen aiheuttamien vahinkojen dokumentointia”, Morayef sanoo.
Näin rajoitukset ovat näkyneet maakohtaisesti:
Kuwait
Maaliskuun aikana Kuwaitin hallitus ilmoitti pidättäneensä 33 henkilöä, mukaan lukien ainakin kolme naista ja yhden ulkomaan kansalaisen. Pidätettyjen joukossa on ihmisiä, joita syytetään “terroristisia ryhmiä” tukevasta verkkosisällöstä, kansallista turvallisuutta vaarantavien videoiden jakamisesta, turvallisuusviranomaisten “pilkkaamisesta” sekä “väärän tiedon levittämisestä”.
Oikeudenkäyntien määrä ylittää selvästi julkisuuteen kerrottujen pidätysten määrän. Paikallismedian mukaan valtion turvallisuustuomioistuin on antanut ratkaisuja 204 vastaajaa koskevissa tapauksissa, joissa syytteet liittyivät muun muassa “sympatian osoittamiseen Iranin aggressiota kohtaan”, “kiihkon lietsontaan” ja “valeuutisten levittämiseen”.
Osa vastaajista vapautettiin syytteistä, mutta 23 henkilöä tuomittiin kolmen vuoden, yksi viiden vuoden ja yksi kymmenen vuoden vankeusrangaistukseen.
Huhtikuun puolivälissä Kuwait teki lakimuutoksen, joka mahdollistaa kansalaisuuden riistämisen, jos valtion ylimmät edut tai ulkoinen turvallisuus sitä edellyttävät. Huhtikuun lopussa viranomaiset ilmoittivat riistäneensä yli 1200 ihmiseltä kansalaisuuden ilman perusteluja. Kansainvälinen oikeus kieltää mielivaltaisen kansalaisuuden riistämisen, eikä kansalaisuutta saa evätä rangaistuksena rauhanomaisesta mielipiteen ilmaisusta.
Bahrain
Maaliskuun alussa viranomaiset varoittivat bahrainilaisia julkaisemasta tai levittämästä tietoa, joka ei ole “kuningaskunnan viranomaisten” tuottamaa. Bahrainin viranomaiset ilmoittivat pidättäneensä maaliskuun puoliväliin mennessä 47 henkilöä Iranin iskuihin liittyvän verkkosisällön vuoksi.
Paikalliset ihmisoikeusjärjestöt raportoivat huomattavasti suuremmista luvuista: niiden mukaan toukokuun alkuun mennessä Bahrainissa oli pidätetty yli 303 henkilöä, osa Iranin entisen korkeimman johtajan muistolle järjestettyjen mielenosoitusten jälkeen.
Tuomioistuin ilmoitti huhti–toukokuussa tuominneensa 34 henkilöä sakkoihin ja 1–10 vuoden vankeusrangaistuksiin muun muassa “Iranin terrori-iskujen tukemisesta”, “kiellettyjen tietojen hankkimisesta ja levittämisestä”, “rajoitettujen alueiden kuvaamisesta” sekä “valeuutisten ja huhujen levittämisestä sosiaalisessa mediassa”.
Huhtikuun lopulla viranomaiset ilmoittivat riistäneensä 69 henkilöltä ja heidän perheiltään kansalaisuuden, koska nämä olivat osoittaneet sympatiaa Iranille ja “ylistäneet vihamielisiä tekoja”.
Yhdistyneet arabiemiirikunnat
Maaliskuun ja huhtikuun alun välillä Yhdistyneiden arabiemiirikuntien viranomaiset ilmoittivat pidättäneensä vähintään 375 henkilöä vedoten turvallisuussyihin. Heitä syytettiin muun muassa videoiden tai muun visuaalisen materiaalin julkaisemisesta ja levittämisestä. Kansainvälinen oikeus ei tunnista näitä tekoja rikoksiksi.
Abu Dhabin poliisi ilmoitti 20. maaliskuuta pidättäneensä 109 eri kansallisuuksia edustavaa henkilöä, koska nämä olivat “kuvanneet kohteita ja tapahtumia ja levittäneet väärää tietoa sosiaalisessa mediassa”, mikä saattoi “lietsoa yleistä mielipidettä ja levittää huhuja”. Viranomaiset kertoivat myös pidätyksistä, jotka liittyivät “vihamielisen valtion ja sen poliittisen ja sotilaallisen johdon ylistämiseen”.
Maaliskuun loppuun mennessä kymmeniä Ison-Britannian kansalaisia oli pidätetty Iranin iskujen kuvaamisesta. Poliisi kiersi ovelta ovelle alueilla, joihin oli kohdistunut ohjusiskuja, ja tarkisti ihmisten puhelimien sisältöä.
Qatar
Helmikuun lopulla Qatarin viranomaiset kehottivat välttämään huhujen ja vahvistamattomien videoiden levittämistä sekä arkaluontoisen sisällön jakamista.
Myöhemmin ne ilmoittivat pidättäneensä 28. helmikuuta ja 9. maaliskuuta välisenä aikana 313 henkilöä videoiden kuvaamisesta ja jakamisesta sekä sellaisen “harhaanjohtavan tiedon” levittämisestä, joka saattoi “vaikuttaa yleiseen mielipiteeseen”. Kyseisiä tekoja ei tunneta rikoksina kansainvälisessä oikeudessa.
Saudi-Arabia
Saudi-Arabian sisäministeriö kehotti maaliskuun alussa kansalaisiaan turvautumaan yksinomaan virallisiin tietolähteisiin Iranin iskuja koskien. Toisin kuin muut Persianlahden maat, viranomaiset eivät ole ilmoittaneet laajoista sananvapauteen liittyvistä pidätyksistä.
Amnesty on kuitenkin saanut tietoonsa, että viranomaiset ovat pidättäneet ainakin kolme ulkomaan kansalaista konfliktia kommentoivaan verkkosisältöön liittyen. Pidätykset liittyivät viranomaisten “harhaanjohtavaksi” katsoman sisällön ja Iranin ilmaiskuihin liittyvien videoiden jakamisesta sekä sympatian osoittamisesta konfliktin muille osapuolille.
Hei vielä! Kun nyt olet täällä…
… niin uskomme, että välität ihmisoikeuksista kaikille, kaikkialla maailmassa. Tiesitkö, että Amnestyn työ perustuu juuri sinunkaltaistesi välittävien ihmisten tukeen? Olemme riippumaton toimija, joka ei ota vastaan julkista rahoitusta. Mutta riippumattomuutemme on mahdollista säilyttää vain yksityishenkilöiden tuen voimalla.
Työmme on tehokasta. Lahjoittajiemme ansiosta vapautamme satoja vääryydellä vangittuja ihmisiä, painostamme hallituksia muuttamaan syrjiviä lakeja paremmiksi, estämme teloituksia ja pelastamme ihmishenkiä. Lahjoittajien avulla asiantuntijamme pystyvät tutkimaan ja paljastamaan ihmisoikeusloukkauksia. Tuomme vääryyksiä julki ja vaadimme päättäjiä korjaamaan ne.
Tämä kaikki on mahdollista, mutta vain sinun avullasi. Yhdessä voimme lopettaa kidutuksen, sorron ja syrjinnän, auttaa pahoinpideltyjä naisia, sekä tarjota paremman tulevaisuuden sotaa ja tuhoa pakeneville ihmisille.
Siksi kysymme: tekisitkö lahjoituksen sinulle sopivalla summalla? Jokainen lahjoitus on tärkeä. Tue nyt ihmisoikeuksia Suomessa ja kaikkialla maailmassa ja lahjoita!