YK:n ihmisoikeuskomitean suositukset Suomelle: Sateenkaariväen asemaa parannettava ja suojelua saaneiden perheenyhdistämistä helpotettava

YK:n ihmisoikeuskomitea on antanut suosituksensa Suomen ihmisoikeustilanteen parantamiseksi. Suosituksissa painotetaan muun muassa tarvetta arvioida lakien ja politiikkatoimien ihmisoikeusvaikutuksia ennalta. Amnesty International vaatii Suomea ryhtymään ripeisiin toimiin suositusten toimeenpanemiseksi.

Suomi oli viime kuussa YK:n ihmisoikeuskomitean kuultavana YK:n kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan sopimuksen toimeenpanosta.  Komitea on antanut suosituksensa Suomen ihmisoikeustilanteen parantamiseksi.

Komitea moittii Suomea siitä, ettei lakien ja politiikkatoimien valmistelussa tehdä järjestelmällistä ihmisoikeusvaikutusten arviointia. Päätöksenteossa erityisesti lapsen oikeudet, naisten asema sekä turvapaikanhakijoiden ja saamelaisten oikeudet jäävät usein huomioimatta.  

Komitea havaitsi myös puutteita turvapaikanhakijoiden oikeusturvassa ja kansainvälistä suojelua saaneiden perheenyhdistämisessä. Lisäksi komitea on huolissaan sateenkaariryhmien asemasta sekä naisiin kohdistuvan väkivallan lisääntymisestä. 

Ihmisoikeuskomitea suosittelee, että ihmisoikeusvaikutusten arviointia vahvistetaan lainvalmistelussa ja poliittisessa päätöksenteossa – etenkin haavoittuvia ryhmiä koskevissa päätöksissä. Myös tiedonkeruuta eri ryhmien asemasta ja oikeuksien toteutumisesta tulee parantaa, jotta vaikutusten arviointi on ylipäänsä mahdollista. 

Komitean antamat suositukset sisältävät kannanottoja moniin ihmisoikeusongelmiin, jotka ovat Amnesty Internationalin Suomen osaston työn pitkäaikaisia prioriteetteja, ja joita toimme myös omassa lausunnossamme komitealle esiin. Kokosimme alle suositusten keskeisen sisällön.  

1. Suomen tulee helpottaa sukupuolen juridista vahvistamista sekä kunnioittaa intersukupuolisten lasten itsemääräämisoikeutta   

Suomessa ihmisryhmiin kohdistuu syrjintää ja jopa väkivaltaa seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuoli-identiteetin tai sukupuolen ilmaisun takia.  

Lisäksi Suomesta puuttuu yhä transihmisten ihmisoikeuksia kunnioittava translaki. Sukupuolen juridinen vahvistaminen on edelleen Suomessa mahdollista vain, jos ihminen on vähintään 18-vuotias, lisääntymiskyvytön ja saanut diagnoosin mielenterveyden häiriöstä. 

Komitea suosittaa helpottamaan sukupuolen juridista vahvistamista siten, ettei se edellyttäisi lääketieteellisiä, ihmisoikeuksia loukkaavia toimenpiteitä

Vaikka Sanna Marinin hallitus on sitoutunut hallitusohjelmassaan translain kokonaisuudistukseen, vaarana on lasten ja nuorten jääminen lakiuudistuksen ulkopuolelle.  

Amnesty on pitkään kampanjoinut translain kokonaisuudistuksen puolesta ja korostanut, että sukupuolen juridisen vahvistamisen on oltava mahdollista myös alaikäisille. Amnesty tukee uutta Oikeus olla -kansalaisaloitetta, joka vaatii hallitusohjelmaan kirjattua uudistusta kattavampaa translakia. Aloitteen mukaan lain tulee perustua transihmisten itsemääräämisoikeuteen, huomioida lapset ja nuoret sekä kunnioittaa Suomen kansainvälisiä ihmisoikeusvelvoitteita. Lue lisää ja tue aloitetta allekirjoittamalla se tästä.  

Intersukupuolisten lasten itsemääräämisoikeutta loukkaavia lääketieteellisiä toimenpiteitä tehdään Suomessa yhä. Nämä toimenpiteet ovat peruuttamattomia ja perustuvat stereotyyppisiin sukupuolinormeihin. Amnesty on tehnyt vaikuttamistyötä intersukupuolisten oikeuksien puolesta jo pitkään. Amnesty katsoo, että intersukupuolisiin henkilöihin kohdistuvat tarpeettomat toimenpiteet tulee kieltää. 

Ihmisoikeuskomitea suosittaa, että Suomen tulisi estää tarpeettomat intersukupuolisten lasten lääketieteelliset toimenpiteet, erityisesti kirurgiset operaatiot, joihin lapset eivät pysty vielä antamaan vapaata, tietoon perustuvaa suostumusta. Itsemääräämisoikeutta loukkaavien toimenpiteiden uhreille tulee taata mahdollisuus saada oikeutta myös jälkikäteen.  

2. Naisiin kohdistuvan väkivallan vastaiset toimet riittämättömiä – Suomen on lisättävä resursseja ja nopeutettava raiskauslainsäädännön uudistusta  

Koronapandemia on lisännyt naisiin kohdistuvaa väkivaltaa maailmanlaajuisesti, myös Suomessa. Komitean mukaan Suomen on kiinnitettävä huomiota väkivallan aliraportointiin sekä nostettujen syytteiden ja annettujen tuomioiden määrän vähyyteen. Naisiin kohdistuvan väkivallan uhreja ei komitean mielestä myöskään tueta riittävästi: väkivaltaa kokeneiden tukipalvelut eivät ole maantieteellisesti kattavat eikä esimerkiksi turvakotipaikkoja ole tarpeeksi.  

Komitea antoi useita suosituksia naisiin kohdistuvan väkivallan uhrien aseman parantamiseksi. Naisiin kohdistuvasta väkivallasta raportointia tulee helpottaa ja tapausten perusteellinen käsittely varmistaa, jotta tekijät saatetaan vastuuseen. Uhrien tukipalvelujen riittävyys on varmistettava, lähestymiskieltojen saamista tehostettava ja turvakotipalvelut turvattava ympäri maan

Komitea huomautti Suomea myös siitä, ettei seksuaalirikoslainsäädännön uudistusta ole edelleenkään viety loppuun saakka. Suomen tuleekin komitean mukaan nopeuttaa prosessia raiskauksen määrittelemiseksi suostumuksen puutteen perusteella. Myös avioliittoon pakottaminen tulisi säätää erilliseksi rikokseksi

Amnesty on ajanut vahvoja rakenteita naisiin kohdistuvan väkivallan vastaiselle työlle niin kunta- kuin valtiotasolla. Olemme myös peräänkuuluttaneet väkivaltatyön rahoituksen varmistamista pitkällä tähtäimellä sekä kampanjoineet suostumusperustaisen raiskauslainsäädännön puolesta. 

3. Turvapaikanhakijoiden oikeusturvaa parannettava

Viime hallituskaudella kansainvälistä suojelua hakevien oikeusturvaan tehtiin merkittäviä heikennyksiä. Vaikka lakiesitys turvapaikanhakijoiden oikeusturvan parantamiseksi on vireillä eduskunnassa, se ei ole riittävä. Esitys pyrkii korjaamaan vain osan tehdyistä kielteisistä muutoksista eikä puutu esimerkiksi uusintahakemuksiin, joita turvaa hakeva tekee muun muassa saatuaan uusia perusteita suojelun tarpeelleen.  

Uusintahakemuksien tutkimista koskevat kriteerit ovat äärimmäisen tiukat. Lisäksi uusintahakemuksen tekemisestä huolimatta hakija voidaan palauttaa kotimaahansa jo ensimmäisen uusintahakemuksen aikana. Tämä lisää riskiä ehdottoman palautuskiellon loukkaamiselle. Amnesty on nostanut kaikkia edellä mainittuja asioita esille lausunnoissaan sekä kampanjoissaan. 

Komitea suosittaa Suomea varmistamaan turvapaikanhakijoiden tehokkaan ja laadukkaan oikeusavun koko turvapaikkaprosessin ajan sekä varmistamaan, etteivät uusintahakemuksia koskevat menettelyt johda ehdottoman palautuskiellon loukkauksiin. Erityisesti ilman huoltajaa tulevien turvapaikanhakijalasten oikeudet tulee turvata ja lapsen etu huomioida

4. Turvaa saaneilla on oikeus perheeseen – Suomen tulee poistaa kansainvälistä suojelua saaneilta toimeentuloedellytys

Suomessa pakolaisten ja toissijaista suojelua saaneiden perheenyhdistämistä on vaikeutettu merkittävästi. Kiristyksiä on tehty niin lainsäädäntöön kuin käytäntöihinkin. Yksi merkittävimmistä heikennyksistä oli kesällä 2016 voimaan tullut lakimuutos. Sen myötä perheenyhdistämistä hakevalta edellytetään turvattua toimeentuloa Suomessa eli perheenkokoajan kuukausitulojen on oltava tietyn suuruiset, jotta hän voi saada perheensä luokseen.   

Amnesty vetoaa tällä hetkellä Suomen hallitukseen kansainvälistä suojelua saaneiden perheenyhdistämisen helpottamiseksi ja toimeentuloedellytyksen poistamiseksi. Myös ihmisoikeuskomitea ilmaisi huolensa perheenyhdistämisen esteistä ja erityisesti toimeentuloedellytyksestä. Sen mukaan kaikki Suomen perheenyhdistämistä koskevat käytännöt, toimeentuloedellytys mukaan lukien, tulee arvioida uudelleen.   

5. Lasten säilöönotto kiellettävä ja säilöönoton vaihtoehtoja lisättävä 

Ulkomaalaisten säilöönottoa koskeva tilastointi on puutteellista ja siitä on siksi vaikea saada luotettavaa tietoa. Ihmisoikeuskomitea edellyttää Suomelta kattavampaa tiedonkeruuta. Vaikka joitain vaihtoehtoja säilöönotolle on jo olemassa, komitea suosittaa kehittämään vaihtoehtoja edelleen ja käyttämään säilöönottoa turvapaikanhakijoiden kohdalla aina viimesijaisena vaihtoehtona.  

Nykyään alle 15-vuotiaita yksin tulleita lapsia ei enää oteta säilöön. Laki kuitenkin mahdollistaa edelleen kaikenikäisten lasten säilöönoton perheensä kanssa sekä kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden yksin tulleiden 15–17-vuotiaiden lasten säilöönoton. Säilöönotto ei ole koskaan lapsen edun mukaista. Komitea suosittaakin, että Suomi kieltää yleisesti lasten säilöönoton kaikissa maahantuloon ja maasta poistamiseen liittyvissä tilanteissa

6. Poliisin voimakeinojen käyttö kasvussa

Poliisin voimankäyttö on lisääntynyt. Amnesty on raportoinut viimeaikaisista tapauksista, joissa poliisi on Suomessa käyttänyt liiallisia voimakeinoja, etenkin etälamauttimien eli niin kutsuttujen tasereiden käytön yhteydessä.

Komitea arvosteli Suomea lisääntyneestä voimankäytöstä. Sen mukaan Suomen pitää varmistaa, että poliisin ja muiden lainkäyttöviranomaisten etälamauttimien käyttämistä valvotaan ja että niiden käytössä noudatetaan kaikkia niitä koskevia ohjeita ja sääntöjä.

7. Aseistakieltäytyjät vapautettava  

Suomessa ase- ja siviilipalveluksesta kieltäytyviä henkilöitä tuomitaan edelleen jopa lähes kuuden kuukauden vankeusrangaistukseen, joka useimmissa tapauksissa suoritetaan valvontarangaistuksena. Aiemmin Jehovan todistajat asepalveluksesta vapauttanut erivapauslaki kumottiin vuonna 2019 ja kaikki vakaumuksensa vuoksi siviilipalveluksesta kieltäytyvät on sen jälkeen tuomittu siviilipalvelusrikoksesta. Ihmisoikeuskomitea on kuitenkin jo aiemmin suositellut Suomea takaamaan tämän erivapauden myös muille vakaumuksensa perusteella ase- ja siviilipalveluksesta kieltäytyville ryhmille.  

Komitean mukaan Suomen tulee keskeyttää kaikki rikosprosessit vakaumuksensa perusteella ase- ja siviilipalveluksesta kieltäytyneille ja vapauttaa vankeusrangaistukseen tuomitut.  

Siviilipalveluksen pituus on edelleen kaksinkertainen asepalveluksen minimipituuteen verrattuna. Amnestyn mukaan käytäntö on syrjivä ja rangaistuksenomainen. Myös ihmisoikeuskomitea otti kantaa siviilipalveluksen pituuteen ja armeijan henkilökunnan osallisuuteen siviilipalvelusta koskevassa päätöksenteossa. Komitea suosittaa Suomea varmistamaan siviilipalveluksen syrjimättömyyden ja sen säilymisen asevoimien määräysvallasta itsenäisenä

Suomi on sitoutunut sitä velvoittaviin YK:n ihmisoikeussopimuksiin, kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskeva sopimus mukaan lukien, ja siten niiden takaamien oikeuksien turvaamiseen. Sopimuksen noudattamista valvovan ja sen sisältöä tulkitsevan ihmisoikeuskomitean suositukset ovat vahva viesti Suomelle ryhtyä toimiin rakenteellisten epäkohtien ja ihmisoikeusloukkausten korjaamiseksi. Amnesty vaatii Suomea osoittamaan, miten se aikoo näihin epäkohtiin puuttua ja täyttämään sitovat kansainväliset velvoitteensa.