Etusivu Työmme Työmme painopisteet Sananvapaus ja ihmisoikeudet Venäjällä

Sananvapaus ja ihmisoikeudet Venäjällä

Vladimir Putinin kolmannen presidenttikauden alettua toukokuussa 2012 kansalaisten vapauksia on Venäjällä rajoitettu nopeaan tahtiin. Oikeudet sananvapauteen, kokoontumisvapauteen ja yhdistymisvapauteen ovat uhattuina, vaikka ne taataan Venäjän perustuslaissa ja kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa, joihin Venäjä on sitoutunut.

Riippumaton tiedonvälitys on ajettu marginaaliin. Kansalaisjärjestöjä estetään toimimasta tehokkaasti asettamalla heille ”agenttilain” ja ”ei-toivottujen” järjestöjen lain kaltaisia oikeudellisia esteitä. Mielenosoitusten järjestämistä on rajoitettu merkittävästi eikä lupia esimerkiksi poliittisiin mielenosoituksiin ole helppo saada. Mielenosoittajien pidättäminen ja mielenosoitusten hajottaminen liiallista voimaa käyttämällä on tavallista. Aktivisteja ja ihmisoikeuspuolustajia uhkaillaan väkivalloin ja oikeustoimin – esimerkiksi lavastetut rikostuomiot ovat yleistyneet. LHBTI-ihmisten vaino esimerkiksi Tšetšeniassa on kiihtynyt taas.

Vapaan sanan ja kansalaistoiminnan nujertaminen Venäjällä on kiihtynyt vuoden 2012 jälkeen, ja huipentunut Ukrainan konfliktiin liittyvään propagandasotaan. Vuosina 2011 ja 2012 vaalien jälkeen nähdyt laajat mielenosoitukset säikäyttivät hallituksen. Sitä seuranneet vuodet ovat olleet kansalaisyhteiskunnalle haastavia.

Kokoontumisvapauden rajoittaminen​

Vuoden 2012 jälkeen voimaan tulleet kokoontumisvapautta rajoittavat lait ovat tehneet hallitusta kritisoivien rauhanomaisten mielenosoitusten järjestämisen hyvin vaikeaksi. Kansainvälisten ihmisoikeusnormien ja Venäjän perustuslain vastaisesti mielenilmauksille vaaditaan lupa ja viranomaiset hajottavat rutiininomaisesti ilman lupaa järjestetyt rauhanomaisetkin mielenosoitukset. Luvattomaan mielenilmaukseen osallistumisesta voi seurata suuret sakot tai useiden päivien vankeus.

Vuonna 2014 voimaan tulleen lain (artikla 212.1) perusteella toistuva osallistuminen rauhanomaiseen mutta luvattomaan mielenosoitukseen saattaa johtaa rikossyytteisiin ja jopa viiden vuoden vankeuteen: vaikka Venäjän perustuslakituomioistuin antoi vuonna 2017 kiistellystä artikla 212.1:sta päätöksen, jonka mukaan toistuvat rikkomukset eivät ole riittävä peruste rikossyytteille ellei kyse ole vakavan vahingon aiheuttamisesta, lain perusteella on jälleen tänä vuonna syytetty useita ihmisiä ainoastaan toistuvan rauhanomaisen mielenilmaisun takia.

venaja_titiev5
Luvan saaminen mielenosoitukselle ei ole läpihuutojuttu: järjestäjien pitää esimerkiksi arvioida osallistujamäärät naurettavalla tarkkuudella ja mielenosoitukset saatetaan siirtää kilometrien päähän varsinaisista kohteistaan.

Opposition ehdokkaiden hylkääminen paikallisvaaleista Moskovassa käynnisti heinäkuussa suuria mielenosoituksia, joita on jatkettu viikoittain. Poliisi on hajottanut valtaosin rauhanomaiset mielenosoitukset tarpeetonta ja liiallista voimaa käyttäen ja kymmenet mielenosoittajat ovat saaneet vammoja.

Poliisin suhteetonta voimankäyttöä ei ole kuitenkaan suostuttu tutkimaan. Mielenosoitusten yhteydessä pidätettiin yhteensä noin 2500 ihmistä ja yli kymmentä ihmistä uhkaa rikossyytteet ”joukkomellakoihin” osallistumisesta, josta voi saada Venäjällä jopa kahdeksan vuoden rangaistuksen. Mielenosoittajien kovista rangaistuksista ollaan tekemässä varoittavia esimerkkejä muille aktivisteille.

Me vaadimme Venäjän viranomaisia kunnioittamaan maan perustuslakia ja kansainvälisiä ihmisoikeusvelvoitteitaan varmistamalla, että oikeus kokoontumisvapauteen toteutuu, vapauttamaan kaikki rauhanomaisen mielenilmaisun takia pidätetyt sekä hylkäämään kaikki perusteettomat syytteet ”joukkomellakoihin” osallistumisesta.

Putin, miksi pelkäät?

Vapaita vaaleja ja ilmaisunvapautta täytyy puolustaa. Näytä se Venäjän viranomaisille: vetoa pidätettyjen puolesta.

Aktivistien häirintä

Vaikka ihmisoikeuksien puolustaminen on aina ollut vaarallista Venäjällä, presidentti Putinin kolmannen kauden alettua 2012 siitä on tullut entistä vaikeampaa. Kansalaisyhteiskunnan toimintaa rajoittava lainsäädäntö ja ihmisoikeuspuolustajien leimaaminen turvallisuusuhaksi ovat lisänneet ihmisoikeustyön esteitä.

Väkivaltaiset hyökkäykset ja uhkailu ihmisoikeuspuolustajia kohtaan ovat yleistyneet. Usein hyökkäysten motiivina on selvästi ollut kosto ihmisoikeustyöstä. Huolestuttavaa on, että viranomaiset jättävät rutiininomaisesti ihmisoikeuspuolustajiin kohdistuvat uhkailut ja väkivallan asianmukaisesti tutkimatta. Hyökkääjien ja monissa tapauksissa erityisesti iskujen tilaajien nauttima rankaisemattomuus herättää huolta viranomaisten mahdollisesta osallisuudesta näihin rikoksiin.

Epämääräisesti määriteltyjen ja viranomaisille laajat valtuudet antavien kansalaisjärjestöjen toimintaa rajoittavien uusien lakien lisäksi viranomaiset pyrkivät estämään ihmisoikeuspuolustajien, aktivistien ja toimittajien työtä lavastetuilla rikossyytteillä.

Tšetšenialainen ihmisoikeuspuolustaja, Memorial-järjestön johtaja Oyub Titiev pidätettiin tammikuussa 2018 tekaistujen huumesyytteiden nojalla. Ihmisoikeuspuolustajien vaino Tšetšeniassa on jatkunut vuosien ajan, ja Memorial-järjestöön ja muihin aktivisteihin kohdistunut leimaaminen ja uhkailu on avoimesti tähdännyt ihmisoikeustyön eliminoimiseen alueelta. Oyub Titiev on viimeisiä, jotka edelleen ovat uskaltaneet jäädä puolustamaan ihmisoikeuksia maassa. Titievin oikeudenkäynti oli räikeän epäoikeudenmukainen, mutta hänet tuomittiin maaliskuussa neljän vuoden vankeuteen. Kesäkuussa Titiev pääsi ehdonalaiseen, mihin luultavasti vaikutti kansainvälinen painostus. Amnesty katsoo, että Titievin tuomiolle ei ollut perusteita ja se johtui ainoastaan hänen rauhanomaisesta ihmisoikeustyöstään.

venaja_titiev4
Lavastetut rikossyytteet - esimerkiksi huumelavastukset - ovat yleistyneet Venäjällä.

Agenttilait ja muut yhdistymisvapautta rajoittajat toimet

Aktivistit ja kriittiset äänet pyritään hiljentämään laajamittaisella mustamaalauskampanjalla, johon osallistuvat sekä paikalliset ja liittovaltiotason viranomaiset, että valtamedia.

Riippumattomat kansalaisjärjestöt pyritään usein esittämään ulkomaisten rahoittajien välikappaleina, jotka uhkaavat kansallista turvallisuutta ja identiteettiä. Mustamaalauksen keskeisimpiä elementtejä ovat sananvapautta ja yhdistymisvapautta rajoittavat lait, jotka vaikeuttavat ulkomaisen rahoituksen saamista ja järjestöjen toimintaa. 

Venäläisiä, ”poliittiseen toimintaan” osallistuvia ja ulkomaista rahoitusta saavia järjestöjä koskeva ”ulkomaisten agenttien” laki vuodelta 2012 on johtanut kymmenien järjestöjen sulkemiseen ja monet järjestöt ovat joutuneet supistamaan toimintaansa luovuttuaan ulkomaisesta rahoituksesta. Monet järjestöt ovat myös joutuneet pitkällisiin oikeustaisteluihin, joko pyrkiessään eroon ”ulkomaisen agentin” leimasta tai saatuaan syytteitä väitetyistä, usein tekaistuista laiminlyönneistä.

 Vuonna 2015 voimaan tullut ”ei-toivottuja” järjestöjä koskeva laki taas koskee ulkomaisia järjestöjä, joiden katsotaan uhkaavan maan perustuslaillista järjestystä tai kansallista turvallisuutta. Käytännössä lailla on estetty ulkomaista rahoitusta tarjoavien järjestöjen toiminta Venäjällä, vaikka ulkomaisen rahoituksen hakemista ei olekaan virallisesti kielletty. Yleisen syyttäjän viraston kiellettyjen järjestöjen listalle on tähän mennessä joutunut 18 järjestöä.

venaja_titiev2
Venäläisten kansalaisjärjestöjen toimintaa on vaikeututtu pyrkimällä leimaamaan niitä ulkomaalaisiksi agenteiksi. Laki rajoittaa järjestöjen mahdollisuutta hakea ja käyttää ulkomaista rahoitusta.

”Ulkomaisia agentteja” koskevan lain rikkominen johtaa suuriin sakkorangaistuksiin, ja viranomaisille tämä tarjoaa keinon ajaa järjestöjä vararikkoon. Esimerkiksi ympäristöjärjestö Ecodefence, joka on kieltäytynyt hyväksymästä ”ulkomaisen agentin” leimaa ja vedonnut yhdessä muiden järjestöjen kanssa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen, on saanut yli kahden miljoonan ruplan sakot väitetyistä lain rikkomuksista. Järjestön tilit on jäädytetty eikä se pysty maksamaan sakkoja. Järjestön johtaja Aleksandra Koroleva on joutunut hakemaan turvaa ulkomailta, koska häntä vastaan on avattu rikostutkintoja maksamattomien sakkojen vuoksi. Ecodefence on yksi Venäjän vanhimpia ympäristöjärjestöjä, ja se on kampanjoinut mm. ydinvoimalan rakentamista vastaan Kaliningradissa.

Lue lisää Venäjä-työstä:

amnesty.org.ru

amnesty.org, Venäjä-sivut

Seuraa meitä: