Sananvapaus Venäjällä on uhattuna. Viranomaiset rajoittavat tavallisten kansalaisten vapauksia kaikin mahdollisin tavoin. Samoin pyrkimyksiä organisoida järjestötoimintaa tukahdutetaan rajusti. Oikeudet sananvapauteen, kokoontumisvapauteen ja yhdistymisvapauteen ovat uhattuina, vaikka ne taataan Venäjän perustuslaissa ja kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa, joihin Venäjä on sitoutunut.
Riippumatonta tiedonvälitystä ei juuri enää ole olemassa Venäjällä. Kansalaisjärjestöjä estetään toimimasta tehokkaasti asettamalla heille ”agenttilain” ja ”ei-toivottujen” järjestöjen lain kaltaisia oikeudellisia esteitä. Mielenosoitustenjärjestämistä on rajoitettu merkittävästi, eikä lupia esimerkiksi poliittisiin mielenosoituksiin ole helppo saada.
Mielenosoittajien pidättäminen ja mielenosoitusten hajottaminen liiallista voimaa käyttämällä on tavallista. Viranomaiset uhkailevat aktivisteja ja ihmisoikeuspuolustajia väkivalloin ja oikeustoimin. Esimerkiksi lavastetut rikostuomiot ovat yleistyneet.
Sananvapaudenja kansalaistoiminnan nujertaminen Venäjällä on kiihtynyt vuoden 2012 jälkeen ja huipentunut Ukrainan konfliktiinliittyvään propagandasotaan. Vuosina 2011 ja 2012 vaalien jälkeen nähdyt laajat mielenosoitukset säikäyttivät Venäjän hallituksen. Siitä eteenpäin kansalaisten järjestäytyminen on tehty käytännössä mahdottomaksi.
Millaisin keinoin sananvapautta rajoitetaan Venäjällä?
- Kokoontumisvapauden ja sananvapauden tukahduttaminen
- Aktivistien häirintä
- Agenttilait ja muut yhdistymisvapautta rajoittajat toimet
Kokoontumisvapaus ja sananvapaus Venäjällä on tukahdutettu
Vuoden 2012 jälkeen voimaan tulleet kokoontumisvapautta rajoittavat lait ovat tehneet hallitusta kritisoivien rauhanomaisten mielenosoitusten järjestämisen käytännössä mahdottomiksi. Kansainvälisten ihmisoikeusnormien ja Venäjän perustuslain vastaisesti mielenilmauksille vaaditaan lupa. Viranomaiset hajottavat rutiininomaisesti ilman lupaa järjestetyt rauhanomaisetkin mielenosoitukset. Luvattomaan mielenilmaukseen osallistumisesta voi seurata suuret sakot tai useiden päivien vankeus.
Vuonna 2014 voimaan tulleen lain (artikla 212.1) perusteella toistuva osallistuminen rauhanomaiseen, mutta luvattomaan mielenosoitukseen saattaa johtaa rikossyytteisiin ja jopa viiden vuoden vankeuteen. Venäjän perustuslakituomioistuin antoi vuonna 2017 kiistellystä artikla 212.1:sta päätöksen, jonka mukaan toistuvat rikkomukset eivät ole riittävä peruste rikossyytteille, ellei kyse ole vakavan vahingon aiheuttamisesta. Siitä huolimatta lain perusteella on syytetty useita ihmisiä ainoastaan toistuvan rauhanomaisen mielenilmaisun takia.
Venäjä aloitti hyökkäyssodan Ukrainaan vuonna 2022. Vain viikko sodan alkamisen jälkeen viranomaiset ottivat käyttöön uusia sotasensuurilakeja(artikla 207.03 ja artikla 280.3), joilla pyritään tukahduttamaan sotaa vastustavat mielipiteet.
Esimerkiksi “Venäjän armeijan maineen tahraamisesta” voidaan tuomita jopa 15 vuodeksi vankeuteen. Perusteena tuomiolle voi ainoastaan olla se, että henkilö kertoo armeijan tekemistä mahdollisista sotarikoksista tai kansainvälisen oikeuden loukkauksista.
Myös “valeuutisten” levittämisestä voi saada seitsemän vuoden vankeustuomion. Syytteitä voidaan nostaa esimerkiksi tilanteissa, joissa henkilö puhuu hyökkäyssodasta sotana eikä viranomaisten määrittelemänä “erikoisoperaationa”.
Lisäksi epämääräisiä terrorismin ja ääriliikkeiden vastaisia lakejakäytetään toisinajattelijoiden hiljentämiseen ja pelon lietsomiseen.
Sotilastuomioistuimissa langetetaan pitkiä vankeusrangaistuksia suljettujen ovien takana esimerkiksi internetkommenttien tai opposition tukemisen takia.
Kaksi miliisiä kantaa mielenosoittajaa. Kuva on vuodelta 2021.
Lainsäädännön väärinkäyttö on lisääntynyt Venäjän hyökkäyssodan jälkeen. Vaadimme Venäjän viranomaisia kunnioittamaan maan perustuslakia ja kansainvälisiä ihmisoikeusvelvoitteitaan varmistamalla, että oikeus kokoontumisvapauteen toteutuu, vapauttamaan kaikki rauhanomaisen mielenilmaisun takia pidätetyt sekä hylkäämään kaikki perusteettomat syytteet.
Aktivistien häirintä rajoittaa sananvapautta
Väkivaltaiset hyökkäykset ja uhkailu ihmisoikeuspuolustajia kohtaan ovat Venäjällä yleistyneet. Usein hyökkäysten motiivina on selvästi ollut kosto ihmisoikeustyöstä.
Huolestuttavaa on, että viranomaiset jättävät rutiininomaisesti ihmisoikeuspuolustajiin kohdistuvat uhkailut ja väkivallan asianmukaisesti tutkimatta. Hyökkääjien ja monissa tapauksissa erityisesti iskujen tilaajien nauttima rankaisemattomuus herättää huolta viranomaisten mahdollisesta osallisuudesta näihin rikoksiin.
Epämääräisesti määriteltyjen ja viranomaisille laajat valtuudet antavien kansalaisjärjestöjen toimintaa rajoittavien uusien lakien lisäksi viranomaiset pyrkivät estämään ihmisoikeuspuolustajien, aktivistien ja toimittajien työtä lavastetuilla rikossyytteillä.
Agenttilait ja muut yhdistymisvapautta rajoittavat toimet
Aktivistit ja kriittiset äänet pyritään hiljentämään laajamittaisella mustamaalauskampanjalla, johon osallistuvat sekä paikalliset ja liittovaltiotason viranomaiset että valtamedia.
Riippumattomat kansalaisjärjestöt pyritään usein esittämään ulkomaisten rahoittajien välikappaleina, jotka uhkaavat kansallista turvallisuutta ja identiteettiä. Mustamaalauksen keskeisimpiä elementtejä ovat sananvapautta ja yhdistymisvapautta rajoittavat lait, jotka estävät ulkomaisen rahoituksen saamista ja vaikeuttavat järjestöjen toimintaa.
Venäläisiä, ”poliittiseen toimintaan” osallistuvia ja ulkomaista rahoitusta saavia järjestöjä koskeva ”ulkomaisten agenttien” laki vuodelta 2012 on johtanut kymmenien järjestöjen sulkemiseen ja monet järjestöt ovat joutuneet supistamaan toimintaansa luovuttuaan ulkomaisesta rahoituksesta. Monet järjestöt ovat myös joutuneet pitkällisiin oikeustaisteluihin, joko pyrkiessään eroon ”ulkomaisen agentin” leimasta tai saatuaan syytteitä väitetyistä, usein tekaistuista laiminlyönneistä.
Vuonna 2015 voimaan tullut ”ei-toivottuja” järjestöjä koskeva laki taas koskee ulkomaisia järjestöjä, joiden katsotaan uhkaavan maan perustuslaillista järjestystä tai kansallista turvallisuutta. Käytännössä lailla on estetty ulkomaista rahoitusta tarjoavien järjestöjen toiminta Venäjällä, vaikka ulkomaisen rahoituksen hakemista ei olekaan virallisesti kielletty. Yleisen syyttäjän viraston kiellettyjen järjestöjen listalle on tähän mennessä joutunut 18 järjestöä.
”Ulkomaisia agentteja” koskevan lain rikkominen johtaa suuriin sakkorangaistuksiin, ja viranomaisille tämä tarjoaa keinon ajaa järjestöjä vararikkoon.
Lue lisää Venäjä-työstä:
Hei vielä! Kun nyt olet täällä…
… niin uskomme, että välität ihmisoikeuksista kaikille, kaikkialla maailmassa. Tiesitkö, että Amnestyn työ perustuu juuri sinunkaltaistesi välittävien ihmisten tukeen? Olemme riippumaton toimija, joka ei ota vastaan julkista rahoitusta. Mutta riippumattomuutemme on mahdollista säilyttää vain yksityishenkilöiden tuen voimalla.
Työmme on tehokasta. Lahjoittajiemme ansiosta vapautamme satoja vääryydellä vangittuja ihmisiä, painostamme hallituksia muuttamaan syrjiviä lakeja paremmiksi, estämme teloituksia ja pelastamme ihmishenkiä. Lahjoittajien avulla asiantuntijamme pystyvät tutkimaan ja paljastamaan ihmisoikeusloukkauksia. Tuomme vääryyksiä julki ja vaadimme päättäjiä korjaamaan ne.
Tämä kaikki on mahdollista, mutta vain sinun avullasi. Yhdessä voimme lopettaa kidutuksen, sorron ja syrjinnän, auttaa pahoinpideltyjä naisia, sekä tarjota paremman tulevaisuuden sotaa ja tuhoa pakeneville ihmisille.
Siksi kysymme: tekisitkö lahjoituksen sinulle sopivalla summalla?Jokainen lahjoitus on tärkeä. Tue nyt ihmisoikeuksia Suomessa ja kaikkialla maailmassa ja lahjoita!