Helmikuun 10. päivänä 2020 Penzan sotilasoikeus Venäjällä langetti ankarat vankeusrangaistukset seitsemälle nuorelle, jotka tuomittiin epäillystä osallisuudesta ”Verkostoksi” kutsuttuun järjestöön. Amnesty International yhdessä lukuisten muiden ihmisoikeusjärjestöjen kanssa epäilee syytöksiä tekaistuiksi ja poliittisiksi, ja vaatii Venäjää toimimaan erityisesti vakavien kidutusepäilyjen selvittämiseksi.
Helmikuun 10. päivänä 2020 Penzan sotilasoikeus Venäjällä langetti ankarat vankeusrangaistukset seitsemälle nuorelle, jotka tuomittiin epäillystä osallisuudesta ”Verkostoksi” kutsuttuun järjestöön. Dmitri Ptšelintsev, Arman Sagynbajev, Vasili Kuksov, Mihail Kulkov, Maxim Ivankin, Andrei Tšernov ja Ilja Šakurski saivat kuudesta kahdeksaantoista vuotta vankeutta väitetystä osallisuudesta terroristijärjestöön, jonka tavoitteeksi epäiltiin Venäjän perustuslaillisen järjestyksen kumoamista. Kaksi muuta terroristijärjestön jäsenyydestä syytettyä nuorta, Viktor Filinkov ja Juli Bojaršinov odottavat yhä oikeudenkäyntiä Pietarissa.
Ryhmän jäseniä epäiltiin väkivaltaisten terroristi-iskujen suunnittelusta Venäjän vuoden 2018 presidentinvaalien ja jalkapallon MM-kilpailuiden yhteydessä. Tällaisten suunnitelmien olemassaolosta ei kuitenkaan ole löytynyt viitteitä, ja Amnesty International yhdessä lukuisten muiden ihmisoikeusjärjestöjen kanssa epäilee syytöksiä tekaistuiksi ja poliittisiksi. Tuomitut ja näiden perheenjäsenet ovat lisäksi raportoineet toistuvasti ja yhdenmukaisesti systemaattisesta kidutuksesta, jonka tarkoituksena on ollut pakottaa syytetyt tunnustamaan.
”Verkosto”, jota ei koskaan ollut
Lukuisat ihmisoikeusjärjestöt ovat seuranneet tapausta tiiviisti ja todenneet, ettei ”Verkostoksi” nimettyä ryhmittymää ole koskaan ollutkaan olemassa. Kuula-aseita harrastaneet ja anti-fasistisia, anarkistisia ja vasemmistolaisia ajatuksia tukeneet ja niistä keskustelleet tuomitut otettiin kiinni olemattomin perustein.
Amnesty International Venäjä-tutkija Natalia Prilutskayan mukaan oikeudenkäynti on ollut irvikuva: ”Nämä terrorismisyytteet ovat Venäjän turvallisuuspalvelun mielikuvituksen keksintöjä, ja ne on kehitetty ainoastaan aktivistien hiljentämiseksi. Syytetyt kertovat, että heidät on pakotettu tunnustamaan jatkuvalla kiduttamisella, ja niin kutsutut ”todisteet” ovat ristiriidassa tapaukseen liittyvien faktojen kanssa.”
Myös Amnesty Internationalin järjestämissä haastatteluissa syytettyjen läheiset ovat kertoneet toistuvasti todisteiden istuttamisesta. Pisimmän, 18 vuoden vankeusrangaistuksen saaneen Dmitri Ptšelintsevin äiti Svetlana Ptšelintseva kertoo Ylen haastattelussa, kuinka Dmitri otettiin kiinni perheen rappukäytävästä. Kun Dmitri oli pidätetty, laitettu rautoihin ja kotietsintä suoritettu, lähtivät FSB:n tutkijat tarkastamaan pojan autoa.
”Siellä lojui autossa kaksi kranaattia. Niissä ei ollut Dmitrin sormenjälkiä. Ymmärsimme myöhemmin, että se oli ainoa perustelu hänen pidättämiselleen.”
Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watchin mukaan syyttäjä ja oikeuslaitos ovat luottaneet oikeudenkäynnin aikana salaisina pysytteleviin, nimettömiin todistajiin, sekä epäilyttäviin ”asiantuntijalausuntoihin”. Oikeudenkäynnin perusteella onkin käynyt selväksi, ettei ”Verkostoksi” nimettyä järjestöä ole koskaan ollutkaan olemassa.
“Oikeudessa esiin tulleiden tietojen valossa on mitä todennäköisintä, että kyseessä on ollut löyhä, kuulasodasta innostuneiden samanmielisten nuorten ryhmä. Ei ole olemassa mitään todisteita, jotka yhdistäisivät nuoret terroristiseen toimintaan”, sanoo Prilutskaya.
Vaihtoehtoina tunnustus tai kidutus
Niin tuomitut Penzassa kuin edelleen oikeudenkäyntiä Pietarissa odottavat syytetyt ovat raportoineet yhtenäisesti ja johdonmukaisesti julmasta kidutuksesta, jonka avulla Venäjän turvallisuuspalvelu FSB:n viranomaiset ovat yrittäneet pakottaa heidät tunnustamaan rikoksia ja ilmiantamaan muita syytettyjä.
Jo vuonna 2018 Amnesty International käynnisti vetoomuksen Pietarissa pidätettyinä olleiden Filinkovin ja Bojaršinovin kadottua tahdonvastaisesti. Molemmat syytetyt kertoivat yhdenmukaista tarinaa sähkökidutuksesta ja pahoinpitelyistä, jotka jatkuivat kunnes FSB:n tutkijat saivat haluamansa muotoiset tunnustukset.
Pietarissa vangittuja tapaamaan päässeet yhteiskunnallisen valvontakomission jäsenet dokumentoivat syytettyjen kehoista jälkiä, jotka olivat yhteneväisiä heidän kuvailemansa kidutuksen kanssa. Washington Postin mukaan Filinkov kertoi oikeudessa, miten hänet ajettiin pakettiautossa laitakaupungille ja kidutettiin useita tunteja. ”He antoivat sähköshokkeja jalkoihini, ja hakkasivat päähän. Annoin periksi ensimmäisen kymmenen minuutin aikana ja kerroin heille sanovani mitä ikinä he tahtoisivatkaan. Mutta väkivalta ei loppunut”.
Pidätettynä ollut, mutta sittemmin Suomeen paennut Ilja Kapustin hakeutui oikeuslääketieteelliselle vastaanotolle, jossa hänen kehostaan löytyneet sähkökidutuksesta kertovat vammat dokumentoitiin. Kapustinin jätettyä virallisen valituksen kidutuksesta Venäjän viranomaiset ilmoittivat, että haavat olivat heidän mukaansa peräisin hyönteisten puremista.
Myös Ptšelintsev kertoi asianajajalleen kidutuksesta 8. helmikuuta 2018. Ptšelintsevin vanhempien mukaan häntä kidutettiin heti tämän jälkeen uudelleen, ja pakotettiin luopumaan lausunnosta. Lisäksi Ptšelintsev kertoi, miten FSB:n työntekijät uhkasivat tuoda tämän vaimon vankilaan muiden vankien raiskattavaksi.
”Tämä kaikki on kirjattu juridisiin asiakirjoihin, nimeltä asianajajan selvitys (advokatskij opros),” tapauksen parissa työskennellyt ihmisoikeusaktivisti Lev Ponomarjov kertoi Ylelle.
Ihmisoikeusjärjestöt ovat tuominneet erityisesti oikeudenkäyntien käymisen salassa, mikä vaarantaa syytettyjen oikeusturvan ja mahdollisuuden saada asialleen oikeudenmukainen käsittely tuomioistuimessa. Venäjän kansallisen lain mukaan oikeudenkäyntien on oltava lähtökohtaisesti avoimia, ellei ole esillä erityisen painavia ja laillisia syitä, joiden perusteella osa oikeudenkäynnistä voitaisiin julistaa salaiseksi.
FSB on kuitenkin vaatinut ”Verkoston” asianajajia alusta alkaen allekirjoittamaan virallisen sitoumuksen, joka estää heitä ilmoittamasta oikeudenkäynnin yksityiskohdista julkisesti. Jopa syytettyjen pidätysaikojen pidentämiseksi käydyt oikeuskäsittelyt ovat olleet suljettuja. Salailun ja suljettujen ovien vuoksi tapahtumien kulusta on hyvin vaikeaa saada täyttä varmuutta.
Terrorismisyytteet aseena kriitikoita vastaan
Venäjän viranomaiset käyttävät terrorismilainsäädäntöä ja rikosoikeudenkäyntejä systemaattisesti painostaakseen ja hiljentääkseen hallitukseen kriittisesti suhtautuvat poliittiset äänet. Toistuviin lainsäädännön väärinkäytöksiin poliittisten oikeuksien polkemiseksi ovat kiinnittäneet huomiota lukuista ihmisoikeusjärjestöt niin Venäjällä kuin kansainvälisestikin, mukaan lukien Amnesty International.
Vaikka kaikilla valtioilla on velvollisuus suojella henkilöitä omalla alueellaan, ei terrorismilainsäädäntöä saa käyttää verukkeena poliittisten vastustajien tai kriitikoiden ahdistelulle.
”Terrorismilainsäädännön väärinkäyttö perustavanlaatuisten ihmisoikeuksien polkemiseksi ja kriitikoiden hiljentämiseksi on laitonta, ja se voi johtaa jopa lisääntyneeseen hallituksen vastaiseen katkeruuteen”, muistuttaa Hugh Williamson Human Rights Watchilta.
Epäilykset vakavista ihmisoikeusloukkauksista ovat herättäneet myös laajaa kansainvälistä kiinnostusta, minkä seurauksena myös Venäjän presidentti Vladimir Putin on joutunut kommentoimaan epäilyjä. Yle uutisten mukaan Venäjän ihmisoikeusneuvoston jäsen Mihail Fedotov puhui neuvoston istunnossa ”Verkoston” kidutussyytöksistä. Putin lupasi ensiksi selvittää asian, mutta luki myöhemmin kokouksessa listan epäiltyjen luota löytyneistä aseista, ja kysyi, onko jonkun neuvoston jäsenen mielestä Venäjällä liian vähän terrori-iskuja.
Kidutusepäilyt tutkittava perusteellisesti
Kansainvälisen kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskevan sopimuksen sekä Euroopan ihmisoikeussopimuksen osapuolena Venäjällä on velvollisuus valvoa absoluuttisen kidutuksen kiellon täytäntöönpanoa. Lisäksi sen on turvattava ilmaisunvapaus, yhdistymisvapaus ja reilut oikeuskäsittelyt niin oman perustuslakinsa kuin kaikkien tärkeimpien kansainvälisten ihmisoikeussopimusten mukaisesti.
Amnesty vaatii, että Venäjän viranomaisten tulee välittömästi, puolueettomasti ja viivytyksettä tutkia kaikki kidutusta koskevat epäilyt, ja saattaa kaikki syyllisiksi todetut henkilöt oikeuden eteen, asianmukaista oikeusmenettelyä kunnioittaen.
””Verkosto” on viimeisin esimerkki poliittisesta oikeuslaitoksen väärinkäytöstä. Kidutusepäilyt on tutkittava, miehet vapautettava ja Venäjän hallituksen lopetettava rikossyytteiden tehtailu toisinajattelijoiden hiljentämiseksi”, korostaa Prilutskaya.