Yritysvastuu
Työmme aiheet

Yritysvastuu

© AFP via Getty Images

Yrityksillä on nykymaailmassa paljon vaikutusvaltaa: maailman sadasta isoimmasta taloudesta 51 on yrityksiä, 49 valtiota. Esimerkiksi Microsoftin liikevaihto on moninkertainen Suomen bruttokansantuotteeseen verrattuna. Monikansallisista yrityksistä on tullut kokoluokkansa myötä valtavia toimijoita ja vaikuttajia – myös ihmisoikeusasioissa.

Vaikutukset ovat monin paikoin positiivisia: yritykset luovat työpaikkoja, taloudellisia mahdollisuuksia ja rahoittavat julkisten palveluiden ylläpitoa verotuloilla. Ne saattavat kuitenkin myös loukata ihmisoikeuksia sellaisissa valtioissa, joissa viranomaiset eivät puutu asiaan esimerkiksi yritysten taloudellisen merkityksen takia. Yritykset saattavat olla mukana esimerkiksi alihankintaketjuissa, joissa on epäinhimilliset työolot tai jotka saastuttavat ympäristöä.

Yritykset, valtiot ja ihmisoikeudet

Ihmisoikeussopimukset ovat valtioiden välisiä sopimuksia, jotka velvoittavat niitä edistämään ja suojelemaan ihmisoikeuksia. Yritysten rooli oli pitkään epäselvä: kenelle kuuluu vastuu yritysten tekemistä ihmisoikeusloukkauksista, jos ihmisoikeussopimukset säätelevät valtioiden vastuita?

Vuonna 2011 voimaan tulleet YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevat periaatteet (UNGP) selkeyttivät yritysten ja valtioiden vastuita. Niiden mukaan valtioilla on velvollisuus suojella ja edistää ihmisoikeuksia, kun taas yrityksillä on velvollisuus kunnioittaa ihmisoikeuksia.

Periaatteiden mukaan yritykset voivat syyllistyä ihmisoikeusloukkauksiin, vaikka toimisivat kunkin valtion laillisissa puitteissa. Yritysten täytyy tunnistaa omat ihmisoikeusvaikutuksensa ja pyrkiä ennalta estämään toimintansa negatiivisia vaikutuksia.

Ihmisiä mielenosoituksessa vaatimassa Shelliä vastuuseen öljyvuodosta.
Ihmisiä mielenosoituksessa vaatimassa Shelliä vastuuseen öljyvuodosta.

Yritysvastuulaki

Amnestyn tavoitteena on, että ylläesitetyt periaatteet tuodaan osaksi sitovaa lainsäädäntöä. Tällä hetkellä erilaisia yritysvastuulakeja on suunnitteilla esimerkiksi EU:ssa ja Suomessa, jossa hallitus on sitoutunut saattamaan voimaan UNGP-periaatteisiin pohjautuvan kansallisen yritysvastuulain.

Onnistuneessa yritysvastuulaissa otetaan huomioon:

  • Huolellisuusvelvoite: kaikilla yrityksillä tulee olla asianmukaiset prosessit, joilla tunnistaa, välttää ja vähentää toimintansa kielteisiä ihmisoikeusvaikutuksia.
  • Vastuu toiminnasta: valtioiden ja loukkausten uhriksi joutuneiden täytyy pystyä asettamaan yrityksiä vastuuseen ihmisoikeusloukkauksistaan
  • Korvausvelvollisuus: ihmisoikeusloukkauksien kohteeksi joutuneiden ihmisten täytyy voida hakea itselleen oikeutta ja yritysten tulee korvata aiheutettu vahinko.
  • Ylikansallisuus: yritykset toimivat globaalissa maailmassa, joten tehokkaan yritysvastuulain tulee myös toimia ylikansallisesti suojellakseen ihmisoikeuksia.

Mitä Amnesty tekee?

Amnesty tutkii ja paljastaa yrityksiin liittyviä ihmisoikeusloukkauksia. Olemme muun muassa vaatineet Shelliä korvaamaan aiheuttamiaan ympäristötuhoja Nigeriassa ja japanilaista Kirin-panimoa lopettamaan ihmisoikeuksia polkevan Myanmarin armeijan rahoittaminen. Lisäksi olemme kampanjoineet kongolaisten kobolttikaivosten työntekijöiden oikeuksien puolesta.

Amnestyn tavoitteena on, että YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevat periaatteet saatetaan sitovasti voimaan kaikkialla maailmassa. Yritysten ihmisoikeusvastuun ei tule perustua vapaaehtoisuuteen, vaan yrityksiä tulee velvoittaa kunnioittamaan ihmisoikeuksia.

Euroopassa on kansallista yritysvastuulainsäädäntöä esimerkiksi Ranskassa ja Sveitsissä. Amnesty on kampanjoinut Suomessa kansallisen yritysvastuulain puolesta, jotta ihmisoikeuksien kunnioittaminen olisi yrityksille pakollista. Lisäksi edistämme yritysvastuusääntelyä Euroopan unionissa.

Ihmisoikeuksia kunnioittava yritystoiminta on kaikkien etu: epäeettiset alihankintaketjut, epäinhimilliset työolot tai ympäristön kustannuksella tehdyt säästöt vääristävät kilpailua ja vaikeuttavat vastuullisten yritysten toimintaa.


Lue lisää & mediayhteydenotot

Vilma Vuorio
Tiedottaja
p.+358 40 833 1532
vilma.vuorio@amnesty.fi

Medialle-sivulle