Vuoden 2023 aikana useat konfliktit eri puolilla maailmaa kärjistyivät ja vaikuttivat laajasti ihmisoikeuksien toteutumiseen. Kansainvälinen yhteisö ei ole ryhtynyt välittömiin ja tehokkaisiin toimiin siviilien suojelemiseksi.
Amnesty International julkaisee vuosittain raportin ihmisoikeuksien toteutumisesta maailmalla. Amnesty varoittaa tuoreessa raportissaan ihmiskunnan syöksymisestä aikakauteen, jossa yhteisiin sääntöihin, eli kansainvälisen oikeuden noudattamiseen perustuvaa globaalia järjestelmää ei enää kunnioiteta. Samalla oikeusvaltioperiaate on vaarassa rapautua.
Useiden vaikutusvaltaisten valtioiden ja instituutioiden toimet ovat vahingoittaneet kansainvälistä järjestelmää. Israelin räikeä piittaamattomuus kansainvälisestä oikeudesta, Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa sekä Sudanissa, Etiopiassa ja Myanmarissa todetut ihmisoikeusloukkaukset osoittavat, kuinka maailmanlaajuinen sääntöihin perustuva järjestelmä on vaarassa rapautua.
Vuosi 2023 näytti konfliktien kärjistymisen ja kansainvälisen järjestelmän heikkenemisen kammottavat seuraukset, joista suurimman hinnan maksavat siviilit konflikteissa.
Mitä tarkoittaa oikeusvaltioperiaate?
Oikeusvaltioperiaatteella on keskeinen rooli ihmisoikeuksien toteutumisessa. Oikeusvaltioperiaatteen mukaan julkisen vallan on aina toimittava lainsäädännön asettamissa rajoissa. Oikeusvaltioperiaate edellyttää, että jokaisella on yhdenvertainen oikeussuoja lain edessä ja sillä estetään viranomaisten mielivaltainen vallankäyttö sekä varmistetaan, että perustavanlaatuisia ihmisoikeuksia suojellaan.
Siviilit maksavat korkeimman hinnan, kun valtiot rikkovat kansainvälistä oikeutta
Kansainvälisen humanitaarisen oikeuden, eli niin sanottujen sodan oikeussääntöjen, rikkomisella ja venyttämisellä on ollut tuhoisia seurauksia siviileille. Useissa konflikteissa eri puolilla maailmaa hallitusten joukot ovat tehneet pitkän kantaman maa- ja ilmahyökkäyksiä, joiden vaikutukset ovat yltäneet siviilien asuttamille alueille. Tämä on vaikuttanut merkittävästi siviiliuhrien määrään sekä tuhonnut laajasti ihmisten koteja ja infrastruktuuria.
Loppuvuotta 2023 määritti etenkin Israelin ja Gazan konflikti. Hamasin ja muiden aseistautuneiden ryhmien 7. lokakuuta tekemien hirvittävien iskujen jälkeen Israelin viranomaiset vastasivat säälimättömillä ilmaiskuilla asutuille siviilialueille. Iskut ovat tuhonneet kokonaisia perheitä ja pakottivat lähes 1,9 miljoonaa palestiinalaista jättämään kotinsa. Israel myös rajoittaa elintärkeän humanitaarisen avun pääsyä Gazaan, jossa nälänhätä laajenee. Kansainvälinen yhteisö on ollut kyvytön suojelemaan siviilejä tappamiselta Gazassa. Kansainväliset instituutiot, jotka on perustettu puolustamaan ihmisoikeuksia ja suojelemaan siviilejä, eivät tällä hetkellä täytä tarkoitustaan.
Israelin viranomaiset ovat pyrkineet esittämään Gazaan tekemänsä hyökkäykset kansainvälisen humanitaarisen oikeuden mukaisina. Todellisuudessa ne ovat rikkoneet useita sen keskeisiä normeja ja todisteet Israelin tekemistä sotarikoksista kasaantuvat.
Huolimatta valtavasta tuhosta, kärsimyksestä ja siviilien tappamisesta Gazassa Yhdysvallat ja monet Euroopan valtiot esittivät julkisesti tukensa Israelin toiminnalle. Jotkin valtiot, erityisesti Yhdysvallat, myös jatkoivat Israelin aseistamista aseilla, joita käytettiin äärimmäisen vakaviin ihmisoikeusloukkauksiin.
Venäjän joukot taas rikkovat räikeästi kansainvälistä oikeutta sotatoimillaan Ukrainassa. Venäjän joukot ovat tehneet summittaisia hyökkäyksiä tiheään asutuille siviilialueille ja energiainfrastruktuuriin sekä kiduttaneet tai muutoin kohdelleet epäinhimillisesti sotavankeja.
Myanmarin armeija ja siihen liittyvät aseelliset ryhmät ovat tehneet siviileihin kohdennettuja hyökkäyksiä sekä summittaisia hyökkäyksiä, joiden seurauksena yli 1 000 siviiliä kuoli vuonna 2023.
Sudanissa molemmat sotaa käyvät osapuolet ovat osoittaneet piittaamattomuutta kansainvälisestä humanitaarisesta oikeudesta. Ne ovat tehneet kohdennettuja iskuja, joissa on kuollut ja haavoittunut siviilejä. Taistelut alkoivat huhtikuussa 2023 ja vuoden loppuun mennessä yli 12 000 ihmistä oli saanut surmansa. Lisäksi yli 5,8 miljoonaa ihmistä oli joutunut maansisäisiksi pakolaisiksi ja 1,4 miljoonaa oli joutunut pakenemaan maasta.
Hallitusten joukot ja aseelliset ryhmät ovat osoittaneet piittaamattomuutta kansainvälistä humanitaarista oikeutta kohtaan myös useissa muissa aseellisissa konflikteissa vuonna 2023, kuten Afganistanin, Burkina Fason, Kamerunin, Keski-Afrikan tasavallan, Kongon demokraattisen tasavallan, Etiopian, Libyan, Malin, Nigerin, Nigerian, Somalian, Etelä-Sudanin, Syyrian, Jemenin ja Keski-Afrikan tasavallan aseellisissa konflikteissa.
Mitä tarkoittavat humanitaarinen oikeus ja sotarikokset?
Aseellisia konflikteja sääntelee kansainvälinen humanitaarinen oikeus, jota kutsutaan myös sodan oikeussäännöiksi. Kyseessä on joukko sääntöjä, jotka määrittelevät, mikä on sodassa kiellettyä ja toisaalta sallittua. Kansainvälisen humanitaarisen oikeuden ytimessä ovat Geneven sopimukset ja niiden lisäpöytäkirjat. Niiden tavoitteena on muun muassa suojella siviiliväestöä ja minimoida inhimillistä kärsimystä.
Kansainvälisen humanitaarisen oikeuden vakavat loukkaukset ovat sotarikoksia. Niitä ovat esimerkiksi siviileihin kohdistuvat iskut, murhat, kidutus ja muu siviilien tai sotavankien epäinhimillinen kohtelu.
Kaikki humanitaarisen oikeuden loukkaukset eivät ole sotarikoksia. Sotarikoksia tarkastellaan erottelu- ja suhteellisuusperiaatteiden näkökulmasta.
Erotteluperiaate: Kaikkien konfliktin osapuolien pitää erotella siviili- ja sotilaskohteet toisistaan. Kaikki tahalliset hyökkäykset siviilejä ja siviilikohteita – kuten kouluja, koteja tai sairaaloita – kohtaan ovat sotarikoksia paitsi silloin, jos siviilikohteita käytetään sotilastarkoituksiin.
Suhteellisuusperiaate: On kiellettyä iskeä tavalla, jonka vahingot siviileille tai siviilikohteille ovat suhteettoman suuret sotilaalliseen hyötyyn nähden.
Hei vielä! Kun nyt olet täällä…
… niin uskomme, että välität ihmisoikeuksista kaikille, kaikkialla maailmassa. Tiesitkö, että Amnestyn työ perustuu juuri sinunkaltaistesi välittävien ihmisten tukeen? Olemme riippumaton toimija, joka ei ota vastaan julkista rahoitusta. Mutta riippumattomuutemme on mahdollista säilyttää vain yksityishenkilöiden tuen voimalla.
Työmme on tehokasta. Lahjoittajiemme ansiosta vapautamme satoja vääryydellä vangittuja ihmisiä, painostamme hallituksia muuttamaan syrjiviä lakeja paremmiksi, estämme teloituksia ja pelastamme ihmishenkiä. Lahjoittajien avulla asiantuntijamme pystyvät tutkimaan ja paljastamaan ihmisoikeusloukkauksia. Tuomme vääryyksiä julki ja vaadimme päättäjiä korjaamaan ne.
Tämä kaikki on mahdollista, mutta vain sinun avullasi. Yhdessä voimme lopettaa kidutuksen, sorron ja syrjinnän, auttaa pahoinpideltyjä naisia, sekä tarjota paremman tulevaisuuden sotaa ja tuhoa pakeneville ihmisille.
Siksi kysymme: tekisitkö lahjoituksen sinulle sopivalla summalla? Jokainen lahjoitus on tärkeä. Tue nyt ihmisoikeuksia Suomessa ja kaikkialla maailmassa ja lahjoita!