Amnesty International julkaisee vuosittain raportin ihmisoikeuksien toteutumisesta maailmalla. Vuosi 2023 näytti konfliktien kärjistymisen ja kansainvälisen järjestelmän heikkenemisen kammottavat seuraukset, joista suurimman hinnan maksavat siviilit konflikteissa. Suomi saa kiitosta translain uudistamisesta ja moitteita kaksoisstandardeista turvapaikkapolitiikassaan sekä sosiaaliturvan leikkauksista.
Ihmiskunta on syöksymässä aikakauteen, jossa yhteisiin sääntöihin, eli kansainvälisen oikeuden noudattamiseen perustuvaa globaalia järjestelmää ei enää kunnioiteta. Samalla kansallisella tasolla oikeusvaltioperiaate on vaarassa rapautua. Amnesty International varoittaa, että oikeusvaltioperiaatteen heikkeneminen todennäköisesti kiihtyy tekoälyn nopean kehityksen myötä, jos sääntelyä ei saada kehitettyä samaan tahtiin.
Oikeusvaltioperiaatteella on keskeinen rooli ihmisoikeuksien toteutumisessa. Oikeusvaltioperiaatteen mukaan julkisen vallan on aina toimittava lainsäädännön asettamissa rajoissa. Oikeusvaltioperiaate edellyttää, että jokaisella on yhdenvertainen oikeussuoja lain edessä ja sillä estetään viranomaisten mielivaltainen vallankäyttö sekä varmistetaan, että perustavanlaatuisia ihmisoikeuksia suojellaan.
Useat konfliktit eri puolilla maailmaa vaikuttivat laajasti ihmisoikeuksien toteutumiseen vuoden 2023 aikana. Samalla globaali eriarvoisuus syvenee ja ilmastokriisi kiihtyy. Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa, Israelin räikeä piittaamattomuus kansainvälisestä oikeudesta, aseellisten konfliktien lisääntyminen ja esimerkiksi Sudanissa, Etiopiassa ja Myanmarissa todetut ihmisoikeusloukkaukset osoittavat, kuinka maailmanlaajuinen sääntöihin perustuva järjestys on vaarassa.
Suomi saa raportissa moitteita turvapaikkapolitiikkansa kaksoisstandardeista ja rajatoimistaan. Suomen hallitus vahvisti hallitusohjelmassaan laajan tuen Ukrainasta paenneille Suomeen tulleille ja tuleville ihmisille. Samalla hallitus kuitenkin esitti suunnitelmansa tiukentaa maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikkaa muualta maailmasta tulevien turvaa hakevien ihmisten kohdalla.
Hallitus sulki marraskuussa asteittain kaikki itärajan rajanylityspaikat ja kertoi tämän olevan vastaus Venäjän väitettyyn yritykseen “välineellistää” muuttoliikkeitä. Rajasulku vaarantaa vakavasti oikeuden hakea turvapaikkaa ja luo riskin ehdottoman palautuskiellon loukkauksille.
“Suomen hallituksen viimeaikaiset toimet itärajan ja turvaa hakevien ihmisten oikeuksien suhteen osoittavat kansainvälisen oikeuden ja oikeusvaltioperiaatteen rapautumisen olevan uhka myös Suomessa”, Amnestyn Suomen osaston ihmisoikeustyön johtaja Niina Laajapuro toteaa.
Suomen hallitus hyväksyi loppuvuodesta laajoja leikkauksia sosiaaliturvaan. Amnesty arvioi vuosiraportissaan leikkausten lisäävän häätöjen riskiä sekä heikentävän ruokaturvaa. Leikkaukset vaikuttavat moniin jo ennestään haavoittuvassa asemassa oleviin ryhmiin, kuten maahan muuttaneisiin, vammaisiin ihmisiin ja lapsiperheisiin.
Ihmisoikeudet ottivat myös edistysaskeleita Suomessa, kun sukupuolen juridinen vahvistaminen tuli mahdolliseksi omalla ilmoituksella ja abortin saaminen helpottui.
Siviilit maksavat korkeimman hinnan, kun valtiot rikkovat kansainvälistä oikeutta
Loppuvuotta 2023 määritti etenkin Israelin ja Gazan konflikti. Hamasin ja muiden aseistautuneiden ryhmien 7. lokakuuta tekemien hirvittävien iskujen jälkeen Israelin viranomaiset vastasivat säälimättömillä ilmaiskuilla asutuille siviilialueille. Iskut ovat tuhonneet kokonaisia perheitä ja pakottivat lähes 1,9 miljoonaa palestiinalaista jättämään kotinsa. Israel myös rajoittaa elintärkeän humanitaarisen avun pääsyä Gazaan, jossa nälänhätä laajenee. Todisteet sotarikoksista kasaantuvat, kun Israelin hallitus rikkoo kansainvälistä oikeutta toimillaan Gazassa.
Vaikutusvaltaisten valtioiden ja instituutioiden toimet ovat vahingoittaneet kansainvälistä sääntöihin perustuvaa järjestelmää. Yhdysvallat käytti veto-oikeuttaan ja esti kuukausien ajan YK:n turvallisuusneuvostoa vaatimasta tulitaukoa Gazaan. Yhdysvallat aseistaa edelleen Israelia ampumatarvikkeilla, joita saatetaan käyttää sotarikoksiin. Vuosi 2023 paljasti myös useiden Euroopan maiden, kuten Iso-Britannian ja Saksan, irvokkaan kaksinaismoralismin. Maat ovat perustellusti esittäneet vastalauseensa Venäjän ja Hamasin tekemistä sotarikoksista, mutta samanaikaisesti ne tukevat Israelin ja Yhdysvaltojen toimia tässä konfliktissa.
“Kansainvälinen yhteisö on ollut kyvytön suojelemaan siviilejä tappamiselta Gazassa. Instituutiot, jotka on perustettu puolustamaan ihmisoikeuksia ja suojelemaan siviilejä, eivät tällä hetkellä täytä tarkoitustaan”, Laajapuro toteaa.
Venäjän joukot taas rikkovat räikeästi kansainvälistä oikeutta sotatoimillaan Ukrainassa. Venäjän joukot ovat tehneet summittaisia hyökkäyksiä tiheään asutuille siviilialueille ja energiainfrastruktuuriin sekä kiduttaneet tai muutoin kohdelleet epäinhimillisesti sotavankeja.
Vihan ja syrjinnän lietsomiseen käytetty teknologia vakava uhka merkittävien vaalien vuonna
Amnestyn vuosiraportti nostaa esiin, että nopeasti kehittyvä tekoäly ja teknologia luovat maaperän rasismille ja syrjinnälle sekä disinformaation leviämiselle. Teknologiaa käytetään laajasti syrjivien politiikkojen vahvistamiseen. Tämä on uhka erityisesti tänä vuonna, kun eri puolilla maailmaa käydään merkittäviä vaaleja. Amnesty varoittaa, että tekoälyn nopea kehitys ja suurten teknologiayritysten hallitseva asema uhkaavat lisätä ihmisoikeusloukkauksia, jos sääntelyä ei saada ajan tasalle.
Useat valtiot, kuten Argentiina, Brasilia, Intia ja Yhdistynyt kuningaskunta, ovat käyttäneet kasvojentunnistusteknologiaa enenevissä määrin mielenosoitusten ja urheilutapahtumien valvomiseen sekä marginalisoitujen yhteisöjen, etenkin maahanmuuttajien ja pakolaisten, syrjintään. Israel taas on käyttänyt kasvojentunnistusteknologiaa miehitetyllä Länsirannalla vahvistaakseen palestiinalaisten liikkumisvapauden rajoituksia ja ylläpitääkseen apartheid-järjestelmäänsä.
Miljoonat ihmiset joutuvat pakenemaan konflikteja eri puolilla maailmaa. Maahanmuuton hallinnoinnissa ja rajavalvonnassa on turvauduttu teknologioihin, jotka voivat aiheuttaa oikeudenloukkauksia, kuten digitaalisiin vaihtoehtoihin säilöönotolle, biometriikkaan ja algoritmisiin päätöksentekojärjestelmiin. Näiden teknologioiden yleistyminen ylläpitää ja vahvistaa rodullistettuihin ihmisryhmiin kohdistuvaa syrjintää, rasismia sekä suhteetonta ja laitonta valvontaa.
Myös Suomessa useat viranomaiset hyödyntävät jo tekoälyä ja muuta teknologiaa. Esimerkiksi itärajalle rakennettava aita tulee moninkertaistamaan valvontateknologian määrän itärajalla ja poliisilla on käytössään kasvojentunnistusjärjestelmä.
“Olemme jo nähneet, miten sääntelemätöntä teknologiaa on käytetty syrjinnän vahvistamiseen eri puolilla maailmaa ja kuinka Big Techin liiketoimintamalli on omiaan vihan levittämiseen. Tekoälyn ja teknologioiden käytön ihmisoikeusvaikutuksiin on suhtauduttava vakavasti, myös Suomessa”, Laajapuro toteaa.
Ilmastokriisi vaikuttaa suhteettomasti marginalisoituihin yhteisöihin – Suomen ilmastotoimet riittämättömiä
Hallitukset ja yritykset eivät ole toimineet riittävästi ilmastokriisin hidastamiseksi ja ympäristön tilan heikkenemisen estämiseksi. Ilmastonmuutos on lisännyt ja voimistanut äärimmäisiä sääilmiöitä, jotka vaikuttavat suhteettomasti matalan tulotason maihin. Erityisesti suuria päästöjä aiheuttavien maiden hallitukset ovat tehneet liian vähän irrottautuakseen fossiilisista polttoaineista ja muista ilmastonmuutosta kiihdyttävistä tekijöistä. Monet maat jopa jatkoivat fossiilisiin polttoaineisiin perustuvan infrastruktuurin laajentamista.
Myös Suomi saa raportissa moitteita ilmastotoimiensa riittämättömyydestä. Luonnon monimuotoisuus heikkeni edelleen intensiivisen metsätalouden ja muun maankäytön vuoksi. Suomen toimet fossiilisista polttoaineista luopumiseksi sekä metsien ja muiden hiilinielujen säilyttämiseksi ja lisäämiseksi ovat yhä riittämättömiä.
Ilmastonmuutos ja ympäristön tilan heikkeneminen ovat vaikuttaneet kaikkialla maailmassa suhteettomasti marginalisoituihin yhteisöihin, kuten alkuperäiskansoihin ja rodullistettuihin ihmisiin. Alkuperäiskansat ja muut marginalisoidut yhteisöt ovat kärsineet poikkeuksellisen laajasti esimerkiksi kaivoshankkeiden aiheuttamasta ympäristön pilaantumisesta.
Hei vielä! Kun nyt olet täällä…
… niin uskomme, että välität ihmisoikeuksista kaikille, kaikkialla maailmassa. Tiesitkö, että Amnestyn työ perustuu juuri sinunkaltaistesi välittävien ihmisten tukeen? Olemme riippumaton toimija, joka ei ota vastaan julkista rahoitusta. Mutta riippumattomuutemme on mahdollista säilyttää vain yksityishenkilöiden tuen voimalla.
Työmme on tehokasta. Lahjoittajiemme ansiosta vapautamme satoja vääryydellä vangittuja ihmisiä, painostamme hallituksia muuttamaan syrjiviä lakeja paremmiksi, estämme teloituksia ja pelastamme ihmishenkiä. Lahjoittajien avulla asiantuntijamme pystyvät tutkimaan ja paljastamaan ihmisoikeusloukkauksia. Tuomme vääryyksiä julki ja vaadimme päättäjiä korjaamaan ne.
Tämä kaikki on mahdollista, mutta vain sinun avullasi. Yhdessä voimme lopettaa kidutuksen, sorron ja syrjinnän, auttaa pahoinpideltyjä naisia, sekä tarjota paremman tulevaisuuden sotaa ja tuhoa pakeneville ihmisille.
Siksi kysymme: tekisitkö lahjoituksen sinulle sopivalla summalla? Jokainen lahjoitus on tärkeä. Tue nyt ihmisoikeuksia Suomessa ja kaikkialla maailmassa ja lahjoita!