Etusivu Työmme Työmme painopisteet Romanien oikeudet

Romaneja kohdellaan kuin roskaa

Romanivähemmistöt kohtaavat Euroopassa laajaa ja vakavaa syrjintää. Amnesty vaatii Euroopan unionilta ja sen jäsenmailta konkreettisia toimenpiteitä, jotta romaneihin kohdistuva monisatavuotinen syrjinnän ja köyhyyden kierre saataisiin katkaistua.

Euroopassa elää 10–12 miljoonaa romania. Romaniassa romaneja on noin 10 prosenttia väestöstä.

Euroopassa elää noin 10–12 miljoonaa romania. Romanit ovat monessa maassa merkittävä vähemmistö, esimerkiksi Romaniassa romaneja on noin 10 prosenttia väestöstä.Romanit eivät ole yksi yhtenäinen ryhmä vaan romaniväestön sisällä on erilaisia ryhmiä. Suuri osa romaneista kärsii vakavasta syrjinnästä keskeisillä elämänalueilla.

Systemaattinen syrjintä ja rasistiset asenteet pitävät yllä romanien köyhyyttä kuten ala-arvoisia asumisoloja, puutteellista koulutusta ja vedensaannin vaikeuksia. Romanien pakkohäädöt ovat edelleen pikemminkin sääntö kuin poikkeus esimerkiksi Romaniassa, Italiassa ja Ranskassa. Romanilapsia sijoitetaan yhä perusteettomasti erityiskouluihin ja syrjitään opetuksessa esimerkiksi Tšekissä, Kreikassa ja Slovakiassa.

Valtaväestön asenteet romaneja kohtaan ovat usein huomattavan kielteisiä ja rasistiset hyökkäykset romaneja kohtaan ovat lisääntyneet Euroopassa. Romaneja vastaan tehtiin yli 120 vakavaa väkivaltaista hyökkäystä Unkarissa, Tšekissä, Slovakiassa ja Bulgariassa tammikuun 2008 ja heinäkuun 2012 välisenä aikana. Näiden joukossa oli ampumatapauksia, puukotuksia ja tuhopolttoja. Viranomaiset ja poliisi eivät monissa tapauksissa tehokkaasti ehkäisseet ja tutkineet iskuja.

Romanien oikeuksien toteutumisen esteenä ovat viranomaisten syrjivät asenteet ja romanien puutteelliset tiedot heille laissa turvatuista oikeuksista. Romaneja on myös estetty saamasta oman maansa kansalaisuutta tai sosiaalietuuksiin tarvittavia henkilöllisyysasiakirjoja.

Syrjinnän annetaan jatkua, sillä poliittinen tahto tilanteen muuttamiseksi puuttuu.

Ensisijainen vastuu romaneihin kohdistuvien ihmisoikeusloukkausten estämisestä on valtioilla. EU:lla on kuitenkin velvollisuus varmistaa, että sen jäsenvaltiot kunnioittavat romanien oikeuksia.

EU:ssa on ollut voimassa vuodesta 2000 ns. rasismidirektiivi, joka kieltää etniseen alkuperään perustuvan syrjinnän työpaikoilla, koulutuksessa, terveydenhuollossa sekä palveluiden ja asuntojen tarjonnassa. Syrjintä kielletään myös EU:n perusoikeuskirjassa, jossa myös painotetaan kansalaisten oikeuksia koulutukseen, sosiaali- ja asumistukiin sekä työhön. Syksyn 2014 ja kevään 2015 aikana komissio aloitti rikkomusmenettelyt rasismidirektiivin rikkomisesta Tšekkiä ja Slovakiaa vastaan koskien romanilasten järjestelmällistä, institutionaalista syrjintää koulutuksessa. Amnesty on työskennellyt vuosien ajan maiden koulujärjestelmässä tapahtuvan syrjinnän esiin nostamiseksi ja vaatinut pitkään komissiota puuttumaan asiaan. Amnesty jatkaa tilanteen seuraamista Tšekissä ja Slovakiassa. Komission on kiinnitettävä huomiota romanien järjestelmälliseen syrjintään myös muissa EU-maissa ja vaadittava, että muun muassa romaniväestön ihmisoikeutta asuntoon ja asumiseen kunnioitetaan.

Amnestyn Suomen osasto kampanjoi romanien ihmisoikeuksien puolesta: vaikutamme Suomen viranomaisiin EU:n romanipolitiikan vahvistamiseksi, vetoamme EU:n komissioon romanien oikeuksien edistämiseksi EU-lainsäädännön avulla, otamme yhteyttä Romanian viranomaisiin pakkohäädetyn romaniyhteisön oikeuksien puolesta ja tiedotamme romanien asemasta.

Liity sähköpostilistalle

Romani-sähköpostilistan kautta saat viestejä 1-2 krt/kk ja saat tietää romaneja koskevista syrjintätapauksista ja osallistua vetoomuskampanjoihin. Liity listalle täyttämällä liittymislomake täällä.

Voit myös liittyä verkoston facebook-ryhmään.

Seuraa meitä: