Etusivu Työmme Työmme painopisteet Naisiin kohdistuva väkivalta

Naisiin kohdistuva väkivalta

Naisiin kohdistuva väkivalta on vakava ihmisoikeusloukkaus, jolla on tuhoisia seurauksia. Toimimme väkivallattoman tulevaisuuden puolesta, jotta yhdenkään naisen ja tytön itsemääräämisoikeutta ei rajoiteta.

Yleiskatsaus

Naisiin kohdistuva väkivalta on merkittävä tasa-arvo-ongelma, joka läpäisee kaikki kulttuurit ja yhteiskunnat. Se perustuu sukupuolten välisiin epäoikeudenmukaisiin valtasuhteisiin.

Naiset kohtaavat sukupuolensa perusteella erityisiä väkivallan muotoja niin kotona, julkisissa tiloissa kuin verkossa. Siksi on tärkeää, että väkivallan sukupuolittuneisuudesta ei vaieta. Avaimet väkivallan lopettamiseksi ovat pitkäaikaisessa ihmisoikeustyössä, joka tähtää naisten ja tyttöjen oikeuksien edistämiseen.

Naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ovat esimerkiksi seksuaalinen väkivalta, pari- ja lähisuhdeväkivalta, vainoaminen, verkkohäirintä ja -väkivalta, kunniaan liittyvä väkivalta, pakkoavioliitot sekä seksuaalisessa hyväksikäyttötarkoituksessa tehty ihmiskauppa. Vaikka tällaisen väkivallan kohteeksi voi joutua kuka tahansa, uhri on useimmiten nainen. Esimerkiksi transtausta, vammaisuus, seksuaalinen suuntautuminen ja paperittomuus voivat lisätä väkivallan uhkaa.

Kaikkien väkivaltaa kokeneiden tulee saada tukea, myötätuntoa ja oikeutta. Väkivaltakierre pystytään usein katkaisemaan, kun käytössä on osaavaa neuvontaa, terveyspalveluita, turvakoteja, tukikeskuksia, tukiryhmiä ja oikeusapua.

Lukuja

82 %

vuonna 2017 poliisille ilmoitettujen parisuhde-väkivaltatapausten uhreista oli naisia

71%

Suomessa asuvista naisista on kokenut seksuaalista häirintää ja 14 % verkkohäirintää täytettyään 15 vuotta

97%

poliisille ilmoitetuista raiskausrikosten uhreista on ollut naisia vuosina 2009–2018

Nykytilanne

Naisten oikeudet ovat uhattuina ympäri maailmaa – niiden puolustaminen juuri nyt on elintärkeää!

Naisten oikeuksien toteutumisen estävät sekä puutteellinen lainsäädäntö että syrjivät asenteet. Ajankohtaisia esimerkkejä on monia: liikkeet eri puolilla maailmaa vastustavat naisten oikeuksia vetoamalla perinteisiin arvoihin. Seksuaalioikeuksia loukataan rajoittamalla oikeutta turvalliseen aborttiin. Naisten ja vähemmistöjen sanavapautta kavennetaan verkossa loukkaavilla ja häiritsevillä viesteillä, joita lähetettiin esimerkiksi Twitterissä 1,1 miljoonaa kertaa vuoden 2017 aikana.

Suomessa noin 50 000 naista joutuu vuosittain seksuaalisen väkivallan kohteeksi. Vaikka kynnys ilmoittaa seksuaalisesta väkivallasta poliisille on viime vuosina madaltunut, vain alle 10 prosenttia kumppanin tekemistä vakavimmista väkivallanteoista tulee poliisin tietoon. Uuden tutkimuksemme mukaan vain noin kolmasosa ilmoitetuista raiskausrikoksista päätyi oikeuskäsittelyyn vuonna 2017.

Seksi ilman suostumusta on raiskaus. Tätä tosiasiaa eivät muuta flirttailu, lyhyt hame, humala tai yhteinen parisänky. Suomen raiskauslainsäädäntö ei edelleenkään perustu suostumukseen, vaikka Suomen ratifioima Istanbulin sopimus sitä edellyttää. Lisäksi seksuaalisen väkivallan uhrien auttamisjärjestelmä on pahasti puutteellinen. Yhtenäisiä hoitoketjuja pystytään tarjoamaan vain harvalla paikkakunnalla, ja matalan kynnyksen tukipalvelujen tarjoaminen on pääasiassa aliresursoitujen järjestöjen harteilla.

Iso osa ihmiskaupasta on naisiin kohdistuvaa väkivaltaa. Suomen arvioidaan olevan vuosittain satojen ihmiskaupan uhrien kauttakulku- ja kohdemaa. Ihmiskaupan uhrien tunnistaminen ja ohjaaminen auttamisjärjestelmään sekä turvallisten asumispalveluiden järjestäminen on Suomessa puutteellista. Nykyisen ulkomaalaislain vuoksi uhreja saatetaan suojelun sijaan jopa käännyttää maasta.

Apua väkivaltaa kokeneille

Nollalinja 0800 05005 
(24h/vrk)

Naisten Linja 0800 02400 
(ma-pe klo 16-20 ja la-su klo 12-16)

Raiskauskriisikeskus Tukinainen 0800 978 99 
(ma-to klo 9-15, la-su klo 15-21) 

Amnesty vaatii

Haluamme maailman, jossa ei ole syrjintää tai väkivaltaa. Valtioiden on puututtava lainsäädännön ja instituutioiden avulla syrjinnän ja väkivallan juurisyihin. Jokaiselle on taattava oikeus turvalliseen aborttiin sekä pääsy seksuaali- ja lisääntymisterveyttä koskevien palveluiden, koulutuksen ja tiedon pariin. Lisäksi päättäjien on tuettava ihmisoikeuspuolustajanaisia, jotka toimivat rohkeasti oikeudenmukaisuuden puolesta.

Suomen on oltava Euroopan turvallisin maa naisille vuoteen 2030 mennessä. Vaadimme hallitukselta naisten oikeuksiin liittyvien kirjausten kunnianhimoista ja ripeää toimeenpanoa. Päättäjien on taattava riittävät resurssit väkivallan uhrien tukipalveluille niin kansallisella kuin kuntatasolla. Tukipalveluiden määrä on nostettava vastaamaan tarvetta ja Euroopan neuvoston minimisuosituksia. Kuntiin tarvitaan myös väkivaltaa kokeneille helposti saavutettavia matalan kynnyksen tukikeskuksia, joihin pääsee ilman ajanvarausta, sosiaaliturvatunnusta, rahaa tai suomen kielen taitoa.

Vaadimme lainsäädännön uudistamista seksuaalista itsemääräämisoikeutta kunnioittavaksi. Suomen on ankkuroitava raiskauksen määritelmä suostumuksen puutteeseen. Viranomaisilla täytyy olla tarpeeksi tietoa, osaamista ja resursseja tapausten oikeudenmukaiseen käsittelemiseen ja uhrien moninaisuuden huomioimiseksi. Lainsäädännön on ehkäistävä ja puututtava naisiin kohdistuvaan väkivaltaan myös verkossa. Lisäksi seksuaalioikeuksia on edistettävä ihmisoikeus- ja seksuaalikasvatuksen avulla lasten, nuorten ja ammattilaisten koulutuksessa.

Valtioiden on turvattava ihmiskaupan uhrien oikeudet. Suomen on varmistettava riittävät resurssit ihmiskaupan uhrien auttamiseksi ja kiinnitettävä erityistä huomiota uhrien tunnistamiseen. Ihmiskaupan uhrin käännyttäminen seksityöepäilyn vuoksi on poistettava lainsäädännöstä. Lisäksi valtioiden on seksityön kriminalisoinnin sijaan suojeltava seksityöntekijöiden oikeuksia ja varmistettava, että ketään ei pakoteta myymään seksiä.

Raportit, lausunnot ja verkostot

Amnestyn lausunto oikeusministeriön arviointimuistiosta lähestymiskiellon valvonnan tehostamiseksi 18.4.2019

Amnestyn lausunto sovittelutyöryhmän raportista Sosiaali- ja terveysministeriölle 28.2.2019

Amnestyn lausunto tasa-arvovaltuutetun kertomuksesta eduskunnalle 2018, 23.1.2019

Amnestyn lausunto Istanbulin sopimuksen toimeenpanosta, Suomi (GREVIO)

Amnestyn lausunto sosiaali- ja terveysministeriölle turvakotilakiesityksestä 27.4.2017

Amnestyn lausunto Valtioneuvoston asetuksesta naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan torjunnan toimikunnasta 13.10.2016

Amnestyn kirje valtiovarainministeri Orpolle 29.6.2016

Amnestyn kirje valtiovarainministeri Stubbille 3.6.2016

Amnestyn kirje sosiaali- ja terveysministeri Mäntylälle 3.6.2016

Amnestyn kirje perhe- ja peruspalveluministeri Rehulalle 3.6.2016

Järjestöjen yhteinen lausunto CEDAW-komitealle naisiin kohdistuvasta väkivallasta

Istanbulin sopimuksen varjotoimeenpano-ohjelma 1.4.2016

Amnestyn lausunto ihmiskaupan vastaisesta toimintaohjelmaluonnoksesta 29.2.16

Amnestyn lausunto koskien ehdotusta lähestymiskieltohakemusten maksuttomuuden muutokseen 15.10.2015

Amnestyn, NYTKIS ry:n ja Naisasialiitto Unioni ry:n lausunto Istanbulin sopimuksen velvoittaman yhteensovittamiselimen perustamista koskevasta asetusluonnoksesta 25.9.2015

Amnestyn kirje perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehulalle

Amnestyn kirje hallitusneuvottelujen strategiatyöryhmälle 12.5.2015

Amnestyn lausunto kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta annetun lain ja ulkomaalaislain muuttamisesta 13.2.2015

Amnestyn lausunto rikosasioiden ja eräiden riita-asioiden sovittelusta annetun lain muuttamisesta 9.2.2015

Amnestyn lausunto ihmiskaupan vastaisen toiminnan koordinaatiomallista 9.2.2015

Amnestyn lausunto työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle hallituksen esityksestä ns. Istanbulin sopimuksen ratifioimiseksi 12.11.2014

Amnestyn lausunto sovittelulain muutoksesta 29.10.2014

Amnestyn raportti YK:n TSS-komitealle 29.9.2014

Amnestyn kirje hallitukselle turvakotilaista 18.9.2014

Amnestyn lausunto turvakotilaista 11.9.2014

Amnestyn lausunto seksikaupan kohteen hyväksikäyttöä koskevan rikoslain kohdan muutoksesta 2.9.2014

Amnestyn lausunto ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmästä 20.8.2014

Amnestyn lausunto lakivaliokunnalle seksuaalirikoslain muuttamisesta 12.3.2014

Amnestyn ja yhteistyökumppaneiden kirje pääministeri Kataiselle Istanbulin sopimuksen ratifioinnista 4.3.2014

Amnestyn raportti Naisten oikeuksien sopimusta valvovalle CEDAW-komitealle, helmikuu 2014

Koordinoimme Joku raja! -työvaliokuntaa, joka on kansalaisyhteiskunnan toimijoista koostuva verkosto. Mukana on järjestöjä, hankkeita, tahoja, tutkijoita ja aktivisteja. Työvaliokunnan tavoite on edistää yhdessä toimia, joilla naisiin kohdistuvan väkivallan vastainen politiikka tehostuu.

Vaikutamme naisten oikeuksien toteutumiseksi yhdessä muiden kansalaisyhteiskunnan toimijoiden kanssa ja olemme toimineet esimerkiksi seuraavissa yhteistyöverkostoissa:

Seksuaalioikeusverkosto
Tukikeskus Varjon ohjausryhmä
Fingon Gender ja kehitys -työryhmä
Väkivaltaobservatorio
Suomen 1325-verkosto
Ihmiskaupan vastainen verkosto

Edustamme kantojamme myös useissa viranomaisten koordinoimissa työryhmissä:

– naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan torjunnan toimikunnan (NAPE) järjestötyöryhmä (OM, THL)
– seksuaalirikoslainsäädännön kokonaisuudistusta valmisteleva työryhmä (OM)
– yhdenvertaisuusasioiden neuvottelukunta (YVV)
– 1325-seurantatyöryhmä (UM)

Seuraa meitä: