Tapahtuuko Suomessa ihmisoikeusloukkauksia?

Suomessa on sananvapaus, äänioikeus ja mahdollisuus osallistua vaaleihin. Ei ole kuolemanrangaistusta eikä pelkoa joutua kidutettavaksi valtion toimesta. Mistä siis on kyse, kun keskustellaan ihmisoikeusloukkauksista Suomessa?

Harri Moision ja Mira Luodin juontaman Pitääkö tästäkin puhua? -podcastin kuudennessa jaksossa keskustelemaan saapuvat Amnestyn toiminnanjohtaja Frank Johansson ja Pakolaisneuvonnan johtava lakimies Marjaana Laine. Jakson pääset kuuntelemaan tästä.

Itsemääräämisoikeus kuuluu kaikille

Vähemmistöjä koskevissa keskusteluissa usein todetaan, että moniin muihin maihin verrattuna Suomessa asiat ovat hyvin. Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen oikeuksista on puhuttu viime vuosina paljon ja asenteet ovat muuttuneet parempaan suuntaan. Lain saralla on nähty edistystä mm. tasa-arvoisen avioliittolain ja äitiyslain myötä.

Johansson toteaa podcastissa, että yksi merkittävimmistä epäkohdista lainsäädännössä on nykyinen translaki. Laki rajoittaa transihmisten itsemääräämisoikeutta velvoittamalla heiltä lisääntymiskyvyttömyyttä ennen sukupuolen korjaamista.

”Juridisen ja lääketieteellisen prosessin erottaminen toisistaan on välttämätöntä. Ihan ensimmäinen asia on, että juridisen sukupuolen saisi muutettua omalla ilmoituksella”, Johansson sanoo.

Riittävä perusturva on ihmisoikeus

Ihmisoikeuksiksi mielletään usein ensisijaisesti kansalais- ja poliittiset oikeudet, jolloin taloudelliset-, sosiaaliset- ja sivistykselliset oikeudet jäävät taka-alalle.

Suomi on saanut useita huomautuksia YK:n talous ja sosiaalioikeuksien komitealta perusturvan tasosta. Nykyinen perustoimeentulo ei sellaisenaan riitä ihmisarvoiseen elämään.

”Ihmisarvoisen elämän vähimmäisvaatimukset on perustavanlaatuinen ihmisoikeus”, Laine muistuttaa.

Podcastissa käsitellään myös vuoden 2015 pakolaiskriisin myötä Suomen turvapaikkajärjestelmään syntyneitä epäkohtia. Laine kertoo, että muutoksien myötä menettelyt pitkittyivät, ihmisten perusteita turvapaikalle ei tutkittu tarpeeksi hyvin ja paperittomien määrä lisääntyi.

Ihmisoikeuksilla isoin merkitys onkin usein yhteiskunnassa heikoimmassa asemassa olevilla. Miten kohtelemme näitä ryhmiä, kertoo paljon yhteiskuntamme tilasta.

”Ihmisoikeuksista pitäisi puhua enemmän. Siinä on oikeasti kyse jokaisen oikeudesta ihmisarvoiseen elämään. Se on koko tämän demokraattisen yhteiskunnan ja oikeusvaltion perusta”, Laine muistuttaa.

Kuvassa Mira Luoti ja Harri Moisio vastakkain, heidän välissään on puhekupla, jossa lukee "Pitääkö tästäkin puhua?"

Onko sodassa kaikki sallittua? Uskalletaanko Suomessa arvostella Venäjää? Onko vihapuheesta huolehtiminen mennyt överiksi? Entä tapahtuuko Suomessa ihmisoikeusloukkauksia? Näitä kysymyksiä pohtivat Mira Luoti ja Harri Moisio Amnestyn uudessa Pitääkö tästäkin puhua? -podcastissa. Löydät sen SpotifystaSuplasta ja monesta muusta podcast-alustasta.