Etusivu Uutiset Synkkä kilpailu koronarokotteista – lääkeyhtiöiden ja rikkaiden maiden toiminta uhkaa ihmishenkiä

Synkkä kilpailu koronarokotteista – lääkeyhtiöiden ja rikkaiden maiden toiminta uhkaa ihmishenkiä

Historia on täynnä esimerkkejä siitä, mitä tapahtuu, kun lääkkeiden patentit menevät ihmishenkien edelle. Silti maailman rikkaimmat maat ja lääkeyhtiöt ovat unohtaneet solidaarisuuden taistelussa pandemiaa vastaan.

Koronapandemian alussa maailmalla vallitsi yhteisymmärrys siitä, että viruksen torjuminen vaatii globaalia yhteistyötä. Rokotteiden ja lääkkeiden saatavuuden takaamisesta tuli tavoite kaikkialla.

Matkan varrella solidaarisuus on unohtunut. Samalla, kun lääkeyhtiöt ovat kisanneet rokotteen kehittämisessä, liikevoitot ovat ajaneet ihmisoikeuksien edelle. Rikkaimmat maat ovat haalineet valtaosan rokotteiden varaussopimuksista ja köyhemmille maille on jäämässä vain rippeet.

Pandemia ei ole ohi ennen kuin se on ohi kaikkialla. Siksi myös rokotteiden jakamisessa täytyy kunnioittaa jokaisen oikeutta terveyteen.

Rikkaat maat rohmusivat rokotteet

Maailman terveysjärjestön arvion mukaan maailman väestöstä on rokotettava noin 70 prosenttia laumaimmuniteetin saavuttamiseksi. Siksi valtioiden on tehtävä yhteistyötä, jotta rokote tulee saataville kaikkialla. Vauraiden maiden on tuettava köyhempiä maita.

Vaikka on selvää, että viruksen leviäminen pitää estää kaikkialla maailmassa, rikkaat maat ovat haalineet itselleen rokotteiden varaussopimukset. Oxfamin tutkimuksen mukaan rikkaimmat valtiot, jotka edustavat vain noin 13 prosenttia maailman väestöstä, ovat jo varanneet yli puolet tulevista rokotteista.

Esimerkiksi Kanada on jo ehtinyt hankkia rokotteita niin paljon, että se pystyisi rokottamaan kansalaisensa viisi kertaa.

Ketkä ovat etusijalla rokotteiden saannissa?

Meillä kaikilla on oikeus suojautua virusta vastaan, mutta koska rokotevarastot ovat rajalliset, rokotteita on priorisoitava riskiryhmille, kuten terveysalan työntekijöille ja ikääntyneelle väestölle.

Koronapandemia on korostanut eriarvoisuutta entisestään. Siksi valtioiden täytyy huomioida myös ihmiset, jotka asuvat tai työskentelevät paikoissa, joissa ei ole mahdollisuutta hygienian tai turvavälien ylläpitoon. Virukset leviävät esimerkiksi ahtailla pakolaisleireillä nopeasti.

Patentit eivät saa mennä ihmishenkien edelle

Uusille lääkkeille myönnetään yleensä tekijänoikeussuoja. Se tarkoittaa sitä, että lääkkeen kehittänyt yhtiö on ainoa, joka lääkettä saa valmistaa. Yhtiö saa myös päättää lääkkeen hinnan. Tekijänoikeussuojat ovat yleensä määräaikaisia.

Tekijänoikeudet rajoittavat myös lääkeyhtiöiden velvollisuutta jakaa tietoa – jos lääkeyhtiö onnistuu kehittämään toimivan rokotteen sairautta vastaan, sen ei ole pakko antaa tuotteen reseptiä muille.

Historia on täynnä esimerkkejä siitä, mitä tapahtuu, kun patentit menevät ihmishenkien edelle. Hiv-epidemian huippuvuosina miljoonat tartunnan saaneet ihmiset joutuivat elämään ilman lääkkeitä, koska lääkeyhtiöt hinnoittelivat tuotteensa sairastuneiden ulottumattomiin. Lääkeyhtiöt maksimoivat voitot ja ihmiset jäivät ilman elintärkeää hoitoa.

Mitä sanovat ihmisoikeusvelvoitteet?

Kansainväliset ihmisoikeusnormit ovat yksiselitteisiä: oikeus terveyteen menee tekijänoikeuksien edelle. Vuonna 2008 julkaistu YK-ohjeistus vaatii yhtiöitä huolehtimaan siitä, että lääkkeet ovat sen hintaisia, että ihmisillä on niihin varaa.

Maailman terveysjärjestö kannustaa lääkeyhtiöitä jakamaan tietojaan. Se perusti C-TAP-teknologiahautomon (COVID-19 Technology Access Pool), jossa yritykset voivat jakaa dataa kehitystyöstään. Hautomon on tarkoitus levittää tehokkaasti tutkimustietoa, parantaa COVID-19-rokotteen saatavuutta ja alentaa sen hintaa.

Kansainväliset ihmisoikeusnormit ovat yksiselitteisiä: oikeus terveyteen menee tekijänoikeuksien edelle.

10. joulukuuta 2020 mennessä yksikään lääkeyhtiö ei ole liittynyt C-TAP:iin. Oxfordin yliopiston kanssa rokotetta kehittänyt lääkeyhtiö AstraZeneca on ainoa valmistaja, joka on sitoutunut myymään rokotetta ilman liikevoittoa pandemian ajan. Yritykset määrittelevät itse, milloin pandemia on ohi ja liikevoittojen kartuttaminen voi alkaa.

COVID-19-rokotteiden kehitykseen on käytetty miljardeja euroja julkista rahaa. Siksi valtioiden tulisi vaatia lääketeollisuudelta läpinäkyvyyttä niin tutkimustuloksista kuin kustannuksistakin.

Läpinäkyvyyttä tarvitaan ennen kaikkea lääkeyhtiöiden ja valtioiden välisiin varaussopimuksiin. Nyt tiedot ovat salaisia: maat eivät tiedä, mitä toiset ovat maksaneet ja yhtiöt voivat hilata hintoja salaa.

Rokotteiden hinta

Valtioiden täytyy taata ihmisille pääsy terveydenhuoltoon, eikä hinta saa olla este rokotteen saamiselle. Silti yli puolella maailman väestöstä ei ole varaa terveydenhoitoon. Rokotteen tulisikin olla rokotettaville ilmainen.

Rokotteet ovat valtioille kustannustehokas tapa huolehtia kansanterveydestä. Väestön kattava rokottaminen vähentää pandemian kerrannaisvaikutuksia ja sosioekonomisia haittoja, kuten koulujen sulkemisesta johtuva oppimisvajetta sekä työpaikkojen ja tulojen menetyksiä.

Rokotteiden turvallisuus

Lääkeyhtiöiden on varmistettava rokotteiden turvallisuus ja tehokkuus. Vaikka pandemia on lisännyt rokotteiden kehityksen kiireellisyyttä, kiire ei saa koskaan mennä rokotteen turvallisuuden edelle.

Toimivalla tiedonvälityksellä on merkittävä rooli kattavan rokottamisen ja laumaimmuniteetin saavuttamisessa. Hallitusten täytyy viestiä selkeästi rokottamisen eduista, torjua valeuutisia ja olla läpinäkyvä kaikissa rokottamiseen liittyvissä vaiheissa. Myös mahdollisista haittavaikutuksista tulee tiedottaa avoimesti.

Rokotteen hyödyistä pitää viestiä niin, että tieto on saavutettavaa kaikille, kielestä tai tiedotusvälineestä riippumatta. Ketään ei kuitenkaan saa rokottaa ilman suostumusta.

Seuraa meitä: