Suomi ja muut Euroopan maat loukkaavat sukupuoltaan korjaavien ihmisoikeuksia

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin tuore raportti osoittaa, että transihmiset joutuvat Suomessa käymään läpi pitkän, ihmisoikeuksia loukkaavan ja alentavan lääketieteellisen prosessin jos he tahtovat vahvistaa juridisen sukupuolensa.

Amnestyn raportista selviää, että eurooppalaiset maat loukkaavat räikeästi sukupuoltaan korjaavien ihmisten oikeuksia. Raportti The state decides who I am: lack of legal recognition for transgender people in Europe tarkastelee transihmisten oikeuksien toteutumista ja sukupuolen juridisen vahvistamisen ehtoja Suomessa, Tanskassa, Norjassa, Saksassa, Irlannissa, Ranskassa ja Belgiassa.

Suomenkin hyväksymien kansainvälisten suositusten mukaan sukupuolen juridinen vahvistaminen, eli henkilöllisyystodistuksen sukupuolimerkinnän muuttamisen, on oltava nopeaa, avointa ja sujuvaa ja sen on kunnioitettava ihmisten yksityisyyttä ja ihmisarvoa.

Suomessa sukupuolenkorjausprosessiin hakeutuu vuosittain noin 200 ihmistä. Euroopassa elää arviolta 1,5 miljoonaa ihmistä, jotka eivät koe syntymässä määriteltyä sukupuolta oikeaksi.

”Kaikkien raportissa tutkittujen maiden lainsäädännöt luovat tilanteen, jossa sukupuolen juridista vahvistamista hakeva henkilö joutuu luopumaan toisista ihmisoikeuksistaan, kuten fyysisestä itsemääräämisoikeudestaan tai oikeudestaan yksityiseen ja perhe-elämän suojaan. Valtioiden on kunnioitettava ihmisten oikeutta määritellä oma sukupuolensa, eikä sukupuolen juridista vahvistamista hakevaa ihmistä saa pakottaa mihinkään lääketieteellisiin tutkimuksiin tai hoitoihin”, sanoo Amnestyn Suomen osaston sukupuoleen ja seksuaalisuuteen perustuvan syrjinnän asiantuntija Tiina Oikarinen.

Sukupuolen juridinen vahvistaminen on tutkituissa maissa mahdollista vain, jos ihminen suostuu terveydenhuoltojärjestelmässä tehtäviin tutkimuksiin ja toimenpiteisiin, kuten hormonihoitoihin, sterilisaatioon tai leikkauksiin. Suomessa sukupuolen juridinen vahvistaminen edellyttää myös avioliitossa olevien vaihtavan siviilisäätynsä rekisteröidyksi parisuhteeksi. Viisi tutkituista maista vaatii sukupuolen juridista vahvistamista hakevia ihmisiä olemaan lisääntymiskyvyttömiä. Suomessa vaatimus voi johtaa pakotettuun hormonihoitoon.

Melkein ensimmäiseksi minulle sanottiin, että hiustyylini on ’naisellinen’

Suomen lisäksi viidessä muussa tutkitussa maassa sukupuolen juridinen vahvistaminen edellyttää laajoja selvityksiä henkilön sukupuolikokemuksesta. Selvityksen saaminen kestää usein vuosia. Monet raporttiin haastatellut transihmiset pitivät tutkimuksia hyvin nöyryyttävinä. Useat heistä kokivat, että heidän täytyi esimerkiksi psykologin haastatteluissa olla korostetun maskuliinisia tai feminiinisiä saadakseen tarvittavan transsukupuolisuus-diagnoosin.

”Melkein ensimmäiseksi minulle sanottiin, että hiustyylini on ’naisellinen’. Transtutkimuksissa ihmistä arvioidaan jatkuvasti sen perusteella, miten ’tyttömäinen’ tai ’poikamainen’ hän on”, sanoo 20-vuotias Juudas Kannisto raportissa.

Raporttiin haastatellut transihmiset kertoivat sukupuolen juridisen vahvistamisen olevan heille äärimmäisen tärkeää siksi, että he pystyisivät esimerkiksi hakemaan opiskelu- tai työpaikkaa, matkustamaan tai hoitamaan arkisia asioita ilman, että joutuvat jatkuvasti selittämään toisille omaa sukupuoli-identiteettiä. He kertoivat kohdanneensa syrjintää monissa tilanteissa, joissa he joutuvat näyttämään henkilöllisyystodistuksensa, johon merkitty sukupuoli ei vastaa heidän sukupuoli-identiteettiään.

”Henkilötunnuksen näyttäminen on aina yhtä nöyryyttävä hetki, ja kaikki tilanteet, joissa juridinen sukupuoli tulee esiin, saavat ihmiset tuijottamaan hyvin pitkään”, raporttiin haastateltu suomalainen 21-vuotias transihminen kertoi Amnestylle.

Raportista selviää, että sukupuolen juridista vahvistamista koskevaa lainsäädäntöä uudistetaan parhaillaan Suomen lisäksi myös useissa muissa Euroopan maissa. Tuki ihmisoikeusmyönteisille muutoksille kasvaa myös Suomessa. Raporttiin haastatellut Helsingin ja Tampereen transyksiköiden edustajat ilmoittivat kannattavansa lisääntymiskyvyttömyys- ja naimattomuusvaatimuksen poistamista laista, ja valtiosihteeri Ulla-Maija Rajakangas ilmoitti Amnestyn seminaarissa viime marraskuussa kannattavansa itsemääräämisoikeuteen perustuvaa lainsäädäntöä.

Seuraa meitä: