Siirtotyöläisten epäinhimillinen kohtelu jatkuu Qatarissa – kuukausien palkat myöhässä

Jalkapallon maailmanmestaruudesta kisataan kahden vuoden päästä Qatarissa. Amnestyn tuoreen selvityksen mukaan osa MM-kisastadionia rakentavista työntekijöistä ei ole saanut palkkaa moneen kuukauteen.

Jalkapallon vuoden 2022 MM-kisojen Al Bayt -stadionia rakennetaan kyseenalaisissa oloissa Qatarissa. Amnestyn uusimman selvityksen mukaan Fifalle 770 miljoonan euron stadionia rakentavat siirtotyöläiset ovat työskennelleet jopa seitsemän kuukautta ilman palkkaa.

Noin sata Qatar Meta Coats (QMC) -yrityksen työntekijää odottavat edelleen palkkojensa maksamista. Osa työntekijöistä alkoi saada palkkaeriä sen jälkeen, kun Amnesty nosti kysymyksen esille Qatarin viranomaisten ja jalkapalloliitto Fifan kanssa.

“Tämä selvitys on vain yksi esimerkki siitä, miten helppoa työntekijöiden hyväksikäyttö Qatarissa edelleen on. Amnesty on jo vuosia kehottanut Qataria uudistamaan siirtotyöläisten oikeuksia polkevan järjestelmänsä, mutta muutokset eivät selvästikään tapahdu tarpeeksi nopeasti”, kertoo Steve Cockburn, Amnesty Internationalin talous- ja sosiaalioikeuksista vastaava johtaja.

“Siirtotyöläiset kertovat meille ongelmista, joita palkatta työskentely heille aiheuttaa. Työntekijät ovat huolissaan kotimaahan jääneistä perheistä, joille he lähettävät rahaa koulumaksuja ja lääkärikäyntejä varten”, Cockburn kuvailee.

Qatarin MM-kisajärjestäjät ovat tienneet palkkojen myöhästymisistä jo vuoden 2019 heinäkuussa. Tämä herättää kysymyksen siitä, miksi Qatar on sallinut palkattoman työnteon jatkumisen.

“Korvausten maksamisen ei pitäisi olla seurausta Amnestyn selvityksestä – palkanmaksun pitää olla sääntö eikä poikkeus”, sanoo Cockburn.

Myös Fifan tietämättömyys stadionin työoloista osoittaa, että se ei edelleenkään ota MM-kisoihin linkittyviä ihmisoikeusloukkauksia tarpeeksi vakavasti.

“Jos Fifa olisi viimeisen kymmenen vuoden aikana käyttänyt vaikutusvaltaansa ja vaatinut MM-kisajärjestäjiltä vastuullisuutta, emme kuulisi samoja tarinoita työntekijöiden hyväksikäytöstä yhä uudelleen ja uudelleen”, toteaa Cockburn.

Amnestyn viime vuonna julkaistu tutkimus All work, no pay: The struggle of Qatar’s migrant workers for justice paljastaa, miten myös muissa yrityksissä sadat siirtotyöläiset ovat joutuneet taistelemaan kuukausia saadakseen palkkaa jo tehdystä työstä.

Taloudellisia ongelmia aiheuttavat myös kalliit rekrytointimaksut, joita työntekijät maksavat kotimaassaan saadakseen työpaikan. Maksut vaihtelevat 800 ja 1800 euron välillä ja monet ovat joutuneet ottamaan lainaa pelkästään niitä varten.

Taustalla ongelmallinen sponsorijärjestelmä

Qatarissa työskentelee yli kaksi miljoonaa siirtotyöläistä. Siirtotyöläiset päätyvät Qatariin usein paremman elämän toivossa, mutta moni joutuu palaamaan kotiin tyhjin käsin.

Persianlahden maissa laajasti käytössä oleva kafala-sponsorijärjestelmä sitoo työntekijän työnantajaansa tuskallisen tiukasti. Työpaikan vaihtaminen tai maasta poistuminen vaatii usein työnantajan luvan ja voi monesti olla jopa mahdotonta. Myös oleskeluluvan saaminen on riippuvaista työnantajasta.

Amnestyn selvityksestä käy ilmi, että QMC on useiden kuukausien ajan jättänyt työntekijöidensä oleskelulupia uusimatta. Pahimmassa tapauksessa siirtotyöläisiä saatetaan tämän takia vangita tai karkottaa maasta.

Amnesty tukee kaikkia QMC:n työntekijöitä heidän vaatimuksissaan Qatarin viranomaisille ja MM-kisajärjestäjille. Siirtotyöläisiä palkkaavien yritysten tulee huolehtia siitä, että työntekijöillä on tarvittavat luvat ja voimassa olevat dokumentit, ja että heille maksetaan palkat ajallaan.