Saako rikoksesta tappaa?

Myytti, jonka mukaan kuolemanrangaistus vähentäisi rikollisuutta ja tekisi yhteiskunnastamme turvallisemman, elää vahvana edelleen. Mutta vähentääkö kuolemanrangaistuksen uhka todella rikollisuutta? Onko syyttömällä vaara joutua teloitettavaksi? Näitä kysymyksiä pohditaan Amnestyn Pitääkö tästäkin puhua? -podcastin uuden tuotantokauden toisessa jaksossa.

Kuolemanrangaistus on julma, epäinhimillinen ja ihmisarvoa alentava rangaistus, joka loukkaa oikeutta elämään äärimmäisellä tavalla. Se on peruuttamaton tuomio, joka pitää sisällään riskin syyttömän tuomitsemisesta.  

Amnestyn Pitääkö tästäkin puhua? -podcastin uudella tuotantokaudella Harri Moision ja Mira Luodin vieraaksi studioon saapuvat Lundin yliopiston ihmisoikeustutkimuksen lehtori Miia Halme-Tuomisaari sekä Amnestyn Suomen osaston toiminnanjohtaja Frank Johansson. Jakson pääset kuuntelemaan tästä. 

Rangaistus äärimmäisenä pelotteena 

Vuoden 2019 aikana maailmalla teloitettiin tiedettävästi ainakin 657 ihmistä. Teloitettujen määrästä ei ole tiedossa tarkkoja lukuja, sillä esimerkiksi Kiina ei paljasta kuolemantuomioiden ja teloitusten määriä. Todellisuudessa luvut ovat siis huomattavasti suurempia, sillä Kiinan uskotaan teloittavan enemmän ihmisiä kuin koko muu maailma yhteensä.  

Kuolemanrangaistukseen liittyy usein uskomus siitä, että rangaistus toimisi pelotteena ja ehkäisisi väkivaltarikoksia. Kuolemanrangaistukseen liittyvät tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet toisin. Rangaistuksesta luopumisen on nähty vaikuttavan pikemminkin positiivisesti rikollisuustilastoihin maailmalla. 

”Kanadassa väkivaltarikollisuus väheni, kun kuolemanrangaistus poistettiin käytöstä. Voidaan siis nähdä, että kuolemanrangaistus toimii väkivaltaa hyväksyvänä tekijänä yhteiskunnassa”, Johansson kertoo podcastissa. 

Väärän tuomion vaara 

Kuolemanrangaistuksesta juridisesti ongelmallisen tekee erityisesti sen peruuttamattomuus ja siihen sisältyvä riski väärästä tuomiosta. Nykyisillä DNA-tutkimuksilla on pystytty todentamaan tapauksia, joissa syytön on tuomittu virheellisesti kuolemaan. Todellisia lukuja määristä on kuitenkin mahdoton tietää.  

”Eihän oikeuslaitos ja laki ole erehtymättömiä. Vaikka ne olisivat, pitää muistaa se, että oikeusprosessissa ei ole kyse viime kädessä totuuden etsimisestä, vaan on kyse siitä, että etsitään juridista totuutta. Nämä voi olla kaksi hyvinkin eri asiaa”, Halme-Tuomisaari muistuttaa. 

Minkälaisista syistä sitten kuolemanrangaistuksen voi maailmalla saada? On yhä monia maita, joissa aviorikoksesta, huumeiden käytöstä, seksuaalisesta suuntautumisesta tai uskonnosta luopumisesta voidaan tuomita kuolemaan. Rangaistus ei siis koske ainoastaan vakavia rikoksia, kuten murhia. 

”Ainoa järkeenkäypä peruste kuolemanrangaistukselle enää tämän päivän maailmassa on se, että halutaan kostaa. Silloin herää kysymys, haluammeko nykypäivän maailmassa edelleenkin perustaa oikeusjärjestelmämme kostoon. Ihmisoikeusjärjestön näkökulmasta vastaus on ei”, Johansson toteaa.  

Podcastin

Jaksossa keskustellaan myös siitä, kuinka suomalaiset suhtautuvat kuolemantuomioon. Koko jakson pääset kuuntelemaan ältä.

Onko sodassa kaikki sallittua? Uskalletaanko Suomessa arvostella Venäjää? Onko vihapuheesta huolehtiminen mennyt överiksi? Entä tapahtuuko Suomessa ihmisoikeusloukkauksia? Näitä kysymyksiä pohtivat Mira Luoti ja Harri Moisio Amnestyn uudessa Pitääkö tästäkin puhua? -podcastissa. Löydät sen Spotifysta, Suplasta ja monesta muusta podcast-alustasta.