Saako poliisi käyttää voimaa?

Poliisilla on oikeus tehdä turvallisuuden suojaamiseksi asioita, joihin tavallisilla ihmisillä ei ole lupaa. Oikeudet ja valta tuovat mukanaan kuitenkin myös vastuun. Millaisessa tilanteessa voimankäyttö on sallittua? Tähän aiheeseen pureudutaan Amnestyn Pitääkö tästäkin puhua? -podcastin uudessa jaksossa.

Jokaisella meistä on oikeus osoittaa mieltä rauhanomaisesti ja poliisilla on silloin velvollisuus helpottaa mielenosoituksen toteutumista sekä vastata sen turvallisuudesta. Välttämättömissä tilanteissa poliisilla on oikeus käyttää voimakeinoja turvallisuuden suojaamiseksi, mutta tilanteen rauhoittamiseksi tulee aina käyttää lievintä mahdollista keinoa. Voimankäytön pitäisi olla aina viimeinen vaihtoehto.  

Amnestyn Pitääkö tästäkin puhua? -podcastin tuoreessa jaksossa Harri Moision ja Mira Luodin vieraaksi saapuvat Helsingin Sanomien toimittaja Pekka Hakala ja tutkija Markus Himanen. Puhelimitse kuullaan myös oikeustieteentohtori Henri Rikanderia. Jakson pääset kuuntelemaan tästä. 

Voimankäyttö puhuttaa 

Poliisin voimankäyttö on herättänyt viime aikoina keskustelua erityisesti George Floydin kuoleman myötä. Mielenosoittajiin kohdistunutta liiallista voimankäyttöä on nähty Black Lives Matter -mielenosoituksissa Yhdysvalloissa ja Valko-Venäjällä poliisi on kiduttanut rauhanomaisia mielenosoittajia.  

”Mitä isompi ja eriarvoisempi yhteiskunta on, mitä vakavampia yhteiskunnallisia konflikteja on käynnissä, niin yleensä sitä enemmän poliisi syyllistyy väärinkäytöksiin”, Himanen toteaa podcastissa.  

Yhdysvalloissa poliisiväkivalta on valtava ongelmaYhdessäkään osavaltiossa ei ole kansainvälisiä ihmisoikeusnormeja vastaavaa lainsäädäntöä poliisin voimankäytöstäMuun muassa rasismi, syrjivät asenteet ja osavaltioiden vastuulla olevat poliisilaitokset ovat syitä ongelman taustalla. Yksi merkittävä tekijä on myös rankaisemattomuus, jonka vuoksi liialliseen voimankäyttöön syyllistyneitä poliiseja ei usein saada teoistaan vastuuseen.  

Valta tuo mukanaan vastuun  

Suomessa kiivasta keskustelua herätti Elokapinan lokakuinen mielenosoitus, jossa poliisi käytti voimaa rauhanomaisia mielenosoittajia vastaan. Tapaus herätti kysymyksiä siitä, käyttääkö poliisi Suomessa liian herkästi voimaa ja onko mielenosoitus perusteltua keskeyttää voimankäytöllä. 

”Pitää olla riittävät perusteet ja valittu toimintatapa suhteessa tilanteen vakavuuteen”, Himanen sanoo. 

Huolestuttava asia poliisin viestinnässä tämän tapahtuman jälkeen on se, että voimankäytön vakavuutta ei otettu kovin vakavasti”hän lisää. 

Poliisin voimankäyttöön liittyvät väärinkäytösepäilyt, jotka johtavat syytteeseen asti, ovat Suomessa erittäin harvinaisia. Poliisista tehdään rikosilmoituksia vuodessa noin tuhat, joista voimankäyttöön liittyviä on noin 14 prosenttiaNäistä vain hyvin pieni osa etenee syytteeseen asti. 

Konkreettisia esimerkkejä poliisin liiallisesta voimankäytöstä ovat vuoden 2019 sähkösokkikuolemat, sekä kaksi polvella painamista, joista toinen johti kuolemaan. Vuonna 2015 poliisi ampui vastamielenosoittajia kohti paineilma-aseella. Näiden lisäksi vuosittain tapahtuu useita putkakuolemia. 

”Putkakuolemat on yksi asia, joka on Suomessa edelleen iso ongelma. Suomessahan kuolee 6-20 ihmistä joka vuosi poliisin säilytystiloissa”, Himanen muistuttaa. 

Podcastin

Jaksossa keskustellaan myös siitäkeihin poliisin voimankäyttö usein kohdistuu ja kohtaako poliisi itse väkivaltaa työssään. Koko jakson pääset kuuntelemaan täältä.  

Onko sodassa kaikki sallittua? Uskalletaanko Suomessa arvostella Venäjää? Onko vihapuheesta huolehtiminen mennyt överiksi? Entä tapahtuuko Suomessa ihmisoikeusloukkauksia? Näitä kysymyksiä pohtivat Mira Luoti ja Harri Moisio Amnestyn uudessa Pitääkö tästäkin puhua? -podcastissa. Löydät sen Spotifysta, Suplasta ja monesta muusta podcast-alustasta.