Etusivu Uutiset Rikoksena köyhyys: kohtuuttomat tutkintavankeudet Madagaskarilla

Rikoksena köyhyys: kohtuuttomat tutkintavankeudet Madagaskarilla

Amnesty Internationalin raportti kertoo Madagaskarin vankiloiden kurjista oloista. Ylipitkät tutkintavankeudet vaikuttavat suhteettomasti köyhiin ja syrjäytyneisiin.

Mitättömistä rikoksista syytetyt henkilöt, jopa lapset, pakotetaan odottamaan oikeudenkäyntiä täpötäysissä ja epähygieenisissä oloissa vankiloissa. Maan rikkinäisen oikeusjärjestelmän takia oikeudenkäynnit voivat viivästyä jopa vuosilla.

Tämä on kuin keskitysleiri. Täällä loppuu happi.

Amnesty International

Madagaskarin vankiloissa istuu enemmän ihmisiä, jotka odottavat oikeudenkäyntiä kuin heitä, jotka on tuomittu. Lokakuussa 2017 vankiloiden asukkaista yli puolet oli tutkintavankeudessa odottamassa oikeudenkäyntiä.

Tutkintavankeuksien perusteeton, ylenmääräinen ja pitkittyvä käyttö on vastoin oikeusvaltioperiaatetta. Se ylikuormittaa vankilat, tuhlaa julkisia varoja ja laittaa vaaraan vangittujen, perheiden ja kokonaisten yhteisöjen terveyden ja oikeudet.

Ihmisten pitäminen vangittuna ennen oikeudenkäyntiä ei voi olla pääsääntö. Jokainen, jonka oikeudenkäynti ei ole vielä alkanut, jonka oikeudenkäynti on vielä kesken tai jota ei ole tuomittu rikoksesta on syytön kunnes toisin todistetaan. Kansainvälisen oikeuden mukaan heillä on oikeus oikeusapuun, kohtuullisen ajan sisällä tapahtuvaan oikeudenkäyntiin sekä tutkintavankeuteen erillään tuomituista vangeista.

Järjestelmään kadonneet

Amnesty International

Vankilat ovat huonokuntoisia ja heikosti varusteltuja. Tarvetta on taloudelliselle tuelle, tarvikkeille ja muulle avulle. Vankiloiden henkilökunta valitti resurssien puutteesta paperiarkeista lähtien aina tietokoneisiin, huonekaluihin ja kuljetuspalveluihin.

Pitkittyneet tutkintavankeudet loukkaavat kokonaista joukkoa ihmisoikeuksia, kuten oikeutta vapauteen, syyttömyysolettamaa ja oikeutta tulla kohdelluksi ihmisarvoisesti ja kunnioittavasti. Tutkintavankeja pidetään kurjissa oloissa, jotka näyttäytyvät julmana, epäinhimillisenä tai halventavana kohteluna tai rangaistuksena.

16-vuotias Ivoko odottaa vangittuna oikeudenkäyntiä Farafanganan keskusvankilassa.

Nukkuminen sattuu, koska joudumme makaamaan maassa. Minulla ei ole peitettä, johon kääriytyä, kun tulee kylmä.

Amnesty Internationalin tapaamista vangeista valtaosa oli köyhiä ja maaseudulta tulleita. Suurelta osin he eivät olleet käyneet kouluja eikä heillä ole tietoa omista oikeuksistaan. Sen lisäksi, että köyhyydessä elävät ihmiset joutuvat epäoikeudenmukaisesti tutkintavankeuteen, eikä heillä usein ole mahdollisuutta palkata juristia, he myös kärsivät vankeudesta kohtuuttomasti.

Hallitus on epäonnistunut tarjoamaan vangituille asianmukaista ravintoa, terveydenhuoltoa tai saniteettitiloja. Tämä vaikuttaa erityisesti köyhyydessä elävien hyvinvointiin ja terveyteen, sillä heillä ei ole mahdollisuutta joko ostaa tai vastaanottaa vankilan ulkopuolelta ruokaa, vaatteita, patjoja ja peittoja parantamaan oloja vankilassa.

Vankiloiden epäinhimilliset olot ja vankiloiden ylikuormituksesta johtuvat ongelmat vaikuttavat voimakkaasti miehiin, joita on valtaosa tutkintavangeista (89 %).

Sukupuoleen ja ikään perustuvan syrjinnän takia kuitenkin naiset (6 %) ja lapset (5 %) kärsivät kohtuuttomasti osasta vankiloiden olojen seurauksista. Esimerkiksi raskaana olevilla naisilla ja naisilla, joilla on vauva, ei ole ollut mahdollisuutta asianmukaiseen terveydenhuoltoon. Lapsilla on harvoin mahdollisuutta koulutukseen tai ammatillisesti valmentavaan toimintaan, mikä rikkoo Madagaskarin omaa lakia. Tutkintavankeuksien määrä naisten ja lasten kohdalla on kasvanut huolestuttavasti viime vuosikymmenen aikana.

Florent on ollut tutkintavankeudessa kolme vuotta ja seitsemän kuukautta.

Meitä nukkuu 42 ihmistä samassa huoneessa, mutta kenelläkään ei ole tilaa nukkua. Minä nukun lattialla. Moni sairastuu. Haluan oikeudenkäynnin, koska täällä oleminen on kärsimystä

Silloinkin, kun henkilö vapautetaan vain muutaman kuukauden tutkintavankeuden jälkeen, voi heidän vangitsemisellaan olla pitkäkestoisia vaikutuksia. He ovat todennäköisesti menettäneet työnsä ja syöksyneet syvemmälle köyhyyteen. On myös todennäköistä, että kurjissa oloissa vietetty aika on jättänyt jälkensä monen vankilasta vapautuvan fyysiseen ja psyykkiseen kuntoon.

Madagaskarin viranomaisten on ryhdyttävä viipymättä toimiin varmistaakseen, että tutkintavankeus on jatkossa poikkeus, ei sääntö. Heidän on myös varmistettava, että vangittuja kohdellaan inhimillisesti ja heidän ihmisoikeuksiaan suojellaan ja kunnioitetaan.

PUNISHED FOR BEING POOR: PRETRIAL DETENTION IN MADAGASCAR

Seuraa meitä: