Tuhannet pakolaiset ovat pyrkineet Kreikkaan sen jälkeen, kun Turkki ilmoitti avaavansa pääsyn maiden väliselle rajalle. Tässä jutussa avaamme sitä, miksi niin moni hakee turvaa Euroopasta, ja miksi esimerkiksi Turkkiin jääminen ei ole inhimillinen vaihtoehto.
Turkin ja Kreikan välinen raja on ollut kiinni vuodesta 2016 lähtien. Helmikuun 27. päivänä 2020 tilanne muuttui, kun Turkki ilmoitti, ettei se aio pysäyttää Eurooppaan pyrkiviä pakolaisia rajalla.
Turkissa on 3,6 miljoonaa syyrialaista pakolaista. Lisäksi joulukuun 2019 jälkeen sadat tuhannet ihmiset ovat paenneet Syyrian hallituksen siviileihin kohdistuneita pommituksia Syyrian ja Turkin väliselle rajalle.
Eurooppa ja muu maailma eivät ole onnistuneet huolehtimaan naisista, miehistä ja lapsista, jotka ovat joutuneet pakenemaan kodeistaan Syyriassa. Turkki sanoo, ettei se enää pärjää kasvavan pakolaismäärän kanssa.
Turkin ilmoituksen vääjäämätön seuraus oli se, että maahan jumiin jääneet epätoivoiset ihmiset kiirehtivät avatulle rajalle saadakseen suojelua. Rajalla heitä vastassa oli kuitenkin Kreikan rajavartiosto, joka ei epäröinyt käyttää kyynelkaasua ja kumiluoteja turvaa hakevia ihmisiä vastaan.
Miten Kreikka reagoi?
Kreikka on vastannut Turkin toimiin joukolla epäinhimillisiä keinoja, jotka rikkovat kansainvälistä oikeutta ja EU-lainsäädäntöä. Maan turvallisuusjoukot ovat ampuneet pakolaisia kyynelkaasulla ja työntäneet kumiveneitä takaisin avomerelle.
Kreikan hallitus on myös väliaikaisesti kieltäytynyt vastaanottamasta turvapaikkahakemuksia. Tämän lisäksi se uhkaa karkottaa kaikki Turkista Kreikkaan pyrkivät ilman, että heidän turvapaikkaperusteitaan tutkitaan. Tämä on vastoin Geneven pakolaissopimusta ja tarkoittaa, ettei Kreikka noudata kansainvälisiä ihmisoikeusvelvoitteitaan.
Mikä on EU:n ja Turkin välinen sopimus?
Maaliskuussa 2016 EU ja Turkki tekivät sopimuksen, jonka mukaan Kreikan saarille saapuvat turvapaikanhakijat palautetaan Turkkiin. Turkki myös lupasi estää ihmisten pääsyn Eurooppaan. Vastineeksi EU on maksanut Turkille miljardeja dollareita.
Sopimus on monella tapaa ongelmallinen. Se perustuu valheelliseen käsitykseen siitä, että Turkki on turvapaikanhakijoille turvallinen maa. Tästä huolimatta Kreikan maahanmuuttoviranomaiset ovat monessa tapauksessa päättäneet, että Turkki on turvallinen kolmas maa ja tarjoaa riittävän suojan sinne palautetuille syyrialaisille pakolaisille.
Tällä hetkellä tuhannet naiset, miehet ja lapset ovat loukussa Kreikan saarilla odottaessaan turvapaikkahakemustensa käsittelyä. Monet nukkuvat teltoissa, uhmaten kylmää säätä ja turvattomia olosuhteita.
Miksi syyrialaiset pakolaiset eivät voi jäädä Turkkiin?
Pakolaisten elämä Turkissa on vaikeaa. Yksi ongelma on se, että Turkki ei kaikilta osin noudata kansainvälistä pakolaissopimusta. Turkissa esimerkiksi vain eurooppalaiset voivat hakea pakolaisstatusta: kaikille muille suojelu on väliaikaista tai ehdollista. Syyrialaisten on siis käytännössä mahdotonta saada laillista ja pysyvää pakolaisstatusta.
Turkissa on myös useita muita haasteita. Vain 1,5 prosenttia työikäisistä syyrialaispakolaisista on saanut työluvan. Suuri osa Turkissa asuvista syyrialaisista ovat työttömiä tai vaarassa joutua hyväksikäytetyiksi pimeissä töissä. Useat syyrialaiset eivät saa virallisesti rekisteröidä oleskeluaan maassa, mikä evää heiltä pääsyn peruspalveluihin.
Amnestyn mukaan Turkin viranomaiset ovat myös pakottaneet ihmisiä palaamaan Syyriaan. Pahimmassa tapauksessa ihmisiä on väkivallalla tai muuten pakotettu allekirjoittamaan paperi, jossa he myöntävät palaavansa “vapaaehtoisesti”.
Jos vaihtoehtona on palaaminen takaisin sodan keskelle, on täysin inhimillistä, että pakolaiset pyrkivät Turkista turvallisempiin maihin.
Miten muu Eurooppa on suhtautunut tilanteeseen Kreikan rajalla?
EU-johtajat ovat avoimesti tukeneet Kreikan vihamielisiä toimia. Euroopan komission presidentti kuvaili Kreikkaa “kilveksi”, joka estää ihmisiä pääsemästä sisään, sekä lupasi rajoille eurooppalaisia rajavartijoita, lisää rahoitusta ja tukea.
Tämä retoriikka on todella harhaanjohtavaa. Eurooppaa ei tarvitse suojella turvaa hakevilta ihmisiltä. Rajoilla odottavat pakolaiset ja siirtolaiset pyytävät apua, ja ovat kansainvälisen oikeuden sekä EU-lakien mukaan oikeutettuja siihen.
Ovatko kaikki Kreikan rajalla syyrialaisia?
Eivät. Rajalla on ihmisiä monista eri maista. He ovat joko asuneet Turkissa tai matkustaneet sen läpi.
Vaikka suurin osa Turkissa elävistä pakolaisista on Syyriasta, joukossa on myös monia afgaaneja, irakilaisia ja iranilaisia. Syitä sille, miksi he haluavat pois Turkista, on monia. Joillakin on perheenjäseniä muissa maissa, jotkut taas haluavat muuttaa paikkaan, jossa he voivat tehdä töitä turvallisesti ja laillisesti.
Turkin keskittyessä Syyrian kriisiin monet muunmaalaiset pakolaiset eivät saa maassa samanlaisia oikeuksia. Muualta kuin Syyriasta tulleet pakolaiset eivät esimerkiksi saa asua Turkin isoissa kaupungeissa, kuten Istanbulissa, Ankarassa tai Izmirissä.
Vuonna 2019 Refugees International totesi, että afgaanipakolaisten mahdollisuudet saada turkkilainen henkilökortti ovat hälyttävän heikot. Henkilökorttia tarvitaan moniin peruspalveluihin, kuten terveydenhuoltoon, asuntoon ja koulutukseen.
Miksi Euroopan pitäisi vastaanottaa ihmisiä, jotka eivät pakene sotaa?
Kuvittele, että jättäisit taaksesi kotisi, perheesi ja ystäväsi. Jättäisit taakse koko elämäsi, jotta pääsisit turvaan. Tämä päätös ei ole kenellekään helppo ja se vaatii suurta rohkeutta.
Huolimatta siitä, miksi nämä ihmiset ovat jättäneet kotinsa taakseen, he ansaitsevat tulla kohdatuksi ihmisinä. Sodan lisäksi turvapaikanhakijat ovat voineet kärsiä vainosta etnisyyden, uskonnon, kansalaisuuden, poliittisen mielipiteen tai muun henkilökohtaisen syyn perusteella.
Media ja osa poliitikoista pahentavat tilannetta toistelemalla tarinaa siitä, että ihmiset tulevat Eurooppaan “helpon elämän” perässä. Todellisuudessa hallitukset ympäri Eurooppaa tekevät yhä kovempaa pakolaispolitiikkaa, usein ristiriidassa ihmisoikeusvelvotteidensa kanssa.
Mitä Amnestyn mielestä pitäisi tapahtua seuraavaksi?
Euroopan pitäisi kantaa vastuunsa pakolaisista. Sen sijaan se on rakentanut ympärilleen linnoituksen, jonka tarkoituksena on pitää turvaa hakevat ulkopuolella. Muurit eivät kuitenkaan estä ihmisiä lähtemästä liikkeelle; ne vain uhkaavat matkaan lähteneiden henkeä ja turvallisuutta.
Amnesty vaatii kaikkia Euroopan hallituksia kunnioittamaan kansainvälistä oikeutta ja varmistamaan, että kaikki turvapaikanhakijat saavat hakemukselleen reilun ja asianmukaisen käsittelyn. Maiden täytyy myös lopettaa laittomat toimet rajoilla, kuten veneiden työntäminen takaisin avomerelle sekä laittomat palautukset.
Eurooppalaisten valtioiden tulee välittömästi ottaa osaa vastuunjakoon ja auttaa Kreikan saarilla oleskelevien turvapaikanhakijoiden uudelleensijoittamisessa.