Aseistakieltäytyjien oikeudet
Syrjintä

Aseistakieltäytyjien oikeudet

© US DoD

Ennen vuosituhannen vaihdetta Suomi nousi toistuvasti esiin Amnestyn kansainvälisissä vuosiraporteissa yhdestä syystä: asevelvollisuuden epäkohdista. Amnesty linjasi jo vuonna 1984, että suomalaiset siviilipalveluksesta kieltäytyjät ovat mielipidevankeja.

Vuoteen 1986 suomalaisten aseistakieltäytyjien piti perustella vakaumustaan Asevelvollisten tutkijalautakunnalle. Amnestyn työ aseistakieltäytyjien oikeuksien puolesta alkoi juuri tutkintalautakunnalta kielteisen päätöksen saaneiden ihmisten tukemisesta.

Vuonna 1987 tutkintalautakunta lakkautettiin osittain Amnestyn kampanjoinnin ansiosta. Samalla siviilipalveluksen kestoa kuitenkin pidennettiin 12 kuukaudesta 16 kuukauteen. Amnesty jatkoi kampanjointia, koska se katsoi, että asepalvelusta selvästi pidempi siviilipalvelus on rangaistus kieltäytymisestä.

Vuosien 1984-1992 aikana Amnesty adoptoi Suomesta 27 ase- ja siviilipalveluksesta kieltäynyttä mielipidevankia.

Vuonna 1993 siviilipalveluksen kestoa lyhennettiin 13 kuukauteen. Vuosien 1993-1998 aikana Amnesty ei adoptoinut Suomesta uusia mielipidevankeja.

Kansainvälisellä paineella vaikutuksia

Kesällä 1998 lyhin asevelvollisuusaika laskettiin kuuteen kuukauteen, mutta siviilipalveluksen kestoa ei lyhennetty. Amnesty katsoi jälleen, että 13 kuukauden mittainen siviilipalvelus on rangaistus verrattuna varusmiespalvelukseen.

Myös YK:n ihmisoikeuskomitea ja Euroopan ihmisoikeusvaltuutettu moittivat Suomea siviilipalvelushenkilöiden syrjinnästä. Marraskuussa 1999 Amnesty adoptoi Suomesta ensimmäiset mielipidevangit yli viiteen vuoteen. Ihmisoikeusjärjestön listoille pääsi tuolloin kuusi aseista- ja siviilipalveluksesta kieltäytyjää.

Kansainväliseen paineeseen vastattiin vuonna 2008 lyhentämällä siviilipalvelus 12 kuukauteen, mikä vastasi pisintä asepalvelusaikaa. Alkuvuodesta 2013 sekä ase- että siviilipalveluksen kestoa lyhennettiin vielä 15 vuorokaudella. Samalla ase- ja siviilipalveluksesta kieltäytyjien maksimirangaistus lyheni kahdeksalla päivällä ja valvontarangaistus tuli mahdolliseksi.

Siviilipalveluksen kesto Suomessa on tällä hetkellä 347 päivää eli noin 11 ja puoli kuukautta. Pituus on yli kaksi kertaa lyhimmän asepalveluksen mittainen. Amnesty pitää siviilipalveluksen kestoa edelleen rangaistuksenomaisena ja vaatii, että palvelusaikaa lyhennetään nykyisestä.

Siviilipalveluksen pituus on yhä ristiriidassa monien kansainvälisten suositusten kanssa. Esimerkiksi Euroopan neuvoston ministerikomitean suosituksen mukaan siviilipalveluksen keston tulee olla kohtuullinen asepalvelukseen verrattuna.

Oikeuden päätöksestä alkanut prosessi vei kieltäytyjät absurdiin oikeuslimboon

Vuonna 2018 Helsingin hovioikeus linjasi, että Jehovan todistajia koskeva vapautuslaki on perustuslain vastainen. Oikeus katsoi, että Jehovan todistajien vapauttaminen asepalveluksesta syrjii muita kieltäytyjiä. Tästä seurasi se, että tuomioistuimet alkoivat antaa vapauttavia tuomioita kaikille, jotka kieltäytyivät ase- ja siviilipalveluksesta.

Eduskunta kumosi vuodesta 1987 voimassa olleen Jehovien vapautuslain keväällä 2019. Lakimuutos ratkaisi näennäisesti syrjimiseen liittyvän ongelman. Samalla se mahdollisti jälleen ase- ja siviilipalveluksesta kieltäytyvien tuomitsemisen eikä ratkaissut muita lainsäädäntöön liittyviä ongelmia.

Siviilipalveluslain mukaan viranomaiset joutuvat määräämään jo kertaalleen kieltäytyneet ja vapautetut henkilöt uudelleen palvelukseen. Suurin osa heistä on kieltäytynyt jälleen, ja moni on myös tuomittu toista kertaa.

Samasta rikoksesta tuomitseminen kahteen kertaan on kuitenkin kansainvälisten ihmisoikeusnormien vastaista. Tammikuussa 2021 Helsingin hovioikeus kumosikin kolmen toista kertaa kieltäytyneen aseistakieltäytyjän käräjäoikeudessa saamat tuomiot tällä perusteella.

Jos siviilipalveluslain pykälää 79 ei muuteta, viranomaisten tulee määrätä ase- ja siviilipalveluksesta kieltäytyneet uudelleen ja uudelleen palvelukseen niin kauan, kunnes he täyttävät 30 vuotta.

Amnesty vaatii kaikkien mielipidevankien välitöntä vapauttamista, kaikkien aseistakieltäytyjiin kohdistuvien rangaistusten poistamista ja siviilipalveluksen keston lyhentämistä kansainvälisten normien edellyttämälle tasolle.

Lue lisää Amnestyn syrjinnän vastaisesta työstä