Siirtolaisuuskompakti GCM on herättänyt paljon keskustelua ja arvostelua, mutta mistä asiakirjassa todella on kyse ja mihin kaikkeen se valtiot sitouttaa? Amnestyn oikeudellinen asiantuntija Kaisa Korhonen vastaa keskeisimpiin kysymyksiin asiakirjaan liittyen.
YK:n piirissä valmisteltu, valtioiden välinen asiakirja Global Compact for Safe, Orderly and Regular Migration (GCM), eli niin sanottu siirtolaisuuskompakti, pyrkii kattamaan maahanmuuttoon ja siirtolaisuuteen liittyvät asiat kokonaisvaltaisesti.
Prosessi asiakirjan luomiseksi alkoi huhtikuussa vuonna 2017, ja hallitusten on tarkoitus hyväksyä sopimus Marokossa joulukuun 10.-11.12. pidettävässä kokouksessa. Tämän jälkeen YK:n yleiskokous vielä vahvistaa asiakirjan.
Mihin Suomi sitoutuu GCM:n myötä?
Kyseessä on poliittinen asiakirja, jolla ei ole oikeudellista sitovuutta. Siirtolaisuuskompaktin hyväksyneet valtiot säilyttävät suvereniteettinsa asiakirjan alaisissa maahanmuutto- ja siirtolaisuusasioissa. Valtioilla on siis edelleen kompaktin hyväksymisen jälkeen oikeus pitää omat säännöksensä eikä asiakirja velvoita lakimuutoksiin.
Kompakti ei myöskään edellytä suoria taloudellisia kustannuksia valtioilta, sillä sen lisäksi että kyse on ei-sitovasta asiakirjasta, niin sen täytäntöönpanoa edistetään valmiuksien kehittämismekanismilla, mikä toimisi YK:n puitteissa. Mekanismi pohjautuu olemassa oleville aloitteille ja tukee valtioiden pyrkimyksiä kompaktin täytäntöönpanossa muun muassa rahoituksella.
Mitäs kaikkea sopimukseen sisältyy?
Mikään maa ei yksin kykene vastaamaan globaaliin maahanmuuttoon ja sen vaikutuksiin, vaan se edellyttää maailmanlaajuisia ratkaisuja ja vastuunkantoa sekä vastuun jakamista.
Kompakti pyrkii edistämään kestävällä tavalla kansainvälistä yhteistyötä muuttoliikkeisiin vastaamiseen.
Kompakti sisältää yhteisen päämäärän ja pääperiaatteet sekä 23 tavoitetta turvalliseen ja säännönmukaiseen muuttoliikkeeseen.
Tavoitteet liittyvät muun muassa siirtolaisten perheiden suojeluun, ihmiskaupan ja -salakuljetuksen estämiseen, kotouttamiseen ja siirtolaisten osaamisen kehittämiseen sekä voimaannuttamiseen, turvalliseen ja arvokkaaseen palauttamiseen sekä takaisinottamiseen, syrjinnän poistamiseen ja julkisen keskustelun avoimuuteen ja näyttöperusteisuuteen sekä siirtolaisuuden syihin ja sen rakenteellisiin tekijöihin pureutumiseen.
Mitä GCM:stä jäi puuttumaan?
Kompakti on usean valtion keskinäisten neuvottelujen tulos, mikä tietenkin on tehnyt asiakirjasta kompromissien summan eikä se ole niin kunnianhimoinen kuin alun perin oli tarkoitettu. Vaikka kompaktissa on paljon hyvää sen pyrkiessä valtioiden yhteisymmärrykseen ja yhteistyöhön siirtolaisuuteen vastaamisessa, siinä on myös puutteita ja sen voima valtioiden sitouttamisessa tavoitteisiinsa jää nähtäväksi.
Suuri puute kompaktissa liittyy lasten säilöönottoon. Viimeaikaiset tapahtumat muun muassa Yhdysvalloissa, jossa turvapaikanhakijoina tulleiden perheiden lapset on erotettu vanhemmistaan, ovat osoittaneet, että lasten säilöönotosta olisi erittäin tärkeä luopua kokonaan. Kompakti pyrkii lasten edun varmistamiseen ja säilöönoton käyttöön vasta viimesijaisena keinona. Kompaktin mukaan lasten säilöönotot kansainvälisen siirtolaisuuden yhteydessä tulisi pyrkiä lopettamaan. Mutta koska kompakti on kompromissitulos, eikä se ole sitova asiakirja, sekään ei kiellä lasten säilössäpitoa. Kompaktin asettama pyrkimys tulisi kuitenkin panna täytäntöön kaikkialla maailmassa, jotta siirtolaislasten oikeudet ja lasten etu eivät vaarantuisi.
Teksti: Kaisa Korhonen. Kirjoittaja toimii Amnestyn Suomen Osaston oikeudellisena asiantuntijana.