Kidutuksenvastainen yleissopimus täyttää tänä vuonna 30 vuotta. Silti kidutus on yhä hälyttävän yleistä. Lähes puolet Amnestyn teettämään kyselytutkimukseen vastanneista sanoi, että pelkää joutuvansa kidutetuksi pidätystilanteessa.
Hallitukset ympäri maailman suhtautuvat kidutukseen kaksinaamaisesti. Useat valtiot kieltävät kidutuksen lainsäädännössään, mutta käyttävät kidutusta kuulustelumenetelmänä tai hallinnon vastustajien hiljentämiseen, sanoo Amnestyn Suomen osaston oikeudellinen asiantuntija Tiina Valonen.
Amnesty on raportoinut kidutuksesta tai muusta epäinhimillisestä kohtelusta 141 maassa viimeisen viiden vuoden aikana. Osassa maista kidutus on systemaattista ja laajamittaista, osassa on raportoitu yksittäisiä kidutustapauksia. Kidutus pyritään yleensä salaamaan, minkä vuoksi kidutusta harjoittavien maiden lukumäärä on todennäköisesti vielä raportoitua suurempi.
Kidutus on hälyttävän yleistä. 30 vuoden aikana tehdylle työlle tuo takapakkia se, että kidutukselle etsitään oikeutusta vetoamalla kansalliseen turvallisuuteen ja terrorismin torjumiseen.
Kidutuksen kielto on ehdoton ja sitoo kaikkia valtioita maailmanlaajuisesti. YK:n vuonna 1984 voimaantulleen kidutuksenvastaisen yleissopimuksen on ratifioinut 155 valtiota. Sopimus velvoittaa jäsenmaita estämään, rankaisemaan ja hyvittämään kidutuksen.
Valtiot kiduttavat hiljentääkseen vastustajiaan ja hankkiakseen pidätetyiltä tunnustuksia. Kidutuksen syynä voi olla myös rahankiristys. Amnestyn tutkimusten mukaan kidutuksen uhriksi voi joutua kuka tahansa. Uhreja kidutetaan muun muassa raajoista roikottamalla, univajeella, johtamalla sähköä sukupuolielimiin sekä tukehduttamalla, selviää Amnestyn tuoreesta Torture in 2014: 30 Years of Broken Promises -taustapaperista.
Lähes puolet pelkää kidutusta
Amnesty International teetti tutkimusyritys Globescanilla maailmanlaajuisen kyselytutkimuksen selvittääkseen ihmisten asenteita kidutukseen. Kyselyyn vastasi 21 221 ihmistä 21 maasta kaikilta mantereilta. Suomessa kyselyä ei tehty.
44 prosenttia kyselyyn vastanneista sanoi pelkäävänsä joutuvansa kidutetuksi pidätystilanteessa. 48 prosenttia kyselyyn vastanneista uskoi olevansa turvassa kidutukselta. Luottavaisimpia oltiin Australiassa ja Britanniassa, joissa 83 prosenttia vastaajista uskoi olevansa turvassa kidutukselta pidätystilanteessa.
82 prosenttia kaikista vastaajista oli sitä mieltä, että kidutusta vastaan tarvitaan kansainväliset säännöt. 36 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että kidutus voi olla hyväksyttävää joissain tapauksissa, jos sillä suojellaan suurta yleisöä.
Tämän kyselyn tulos osoittaa selvästi, että kidutuksen kitkemiselle on maailmanlaajuinen tuki. Valtaosa vastaajista on sitä mieltä, että kidutuksen kieltämiseksi tarvitaan selvät säännöt. Lähes puolet vastaajista kokee olevansa vaarassa joutua kidutetuiksi, sanoo Tiina Valonen.
Amnesty vaatii hallituksilta suojakeinoja
Amnesty vaatii hallituksia ottamaan käyttöön suojakeinoja pidätettyjen kiduttamisen ehkäisemiseksi. Keskeisiä suojakeinoja ovat oikeus riippumattomaan lääkäriin ja lääkärintarkastuksiin sekä oikeus riippumattoman lakimiehen apuun välittömästi pidätyksen jälkeen. Kidutuksella saatuja tietoja ei myöskään saa hyväksyä todistusaineistona oikeudenkäynneissä.
Valtioiden on myös varmistettava keinot ja ryhdyttävä toimiin kidutukseen syyllistyneiden asettamiseksi vastuuseen, sekä varmistettava kidutuksen uhreille korvaukset ja tarvittava hoito.
Amnesty International on käynnistänyt kaksivuotisen, maailmanlaajuisen kidutuksenvastaisen kampanjan. Kampanjassa keskitytään erityisesti Meksikoon, Filippiineihin, Nigeriaan, Marokkoon ja Uzbekistaniin. Amnesty uskoo, että näissä maissa kampanjoinnilla on saavutettavissa huomattavia parannuksia nykytilaan.