Kemialliset aseet ovat tappaneet ja vammauttaneet satoja siviilejä Darfurissa

Ihmisoikeusjärjestö Amnestyn Internationalin tietojen mukaan Sudanin armeija on todennäköisesti käyttänyt toistuvasti kemiallisia aseita siviilejä vastaan Darfurin alueella. Uhrien joukossa on myös pieniä lapsia.

Iskut ovat tapahtuneet viimeisten kahdeksan kuukauden aikana. Tänä aikana on todennäköisesti tapahtunut ainakin 30 kemiallista iskua Jebel Marran alueella. Amnestyn tiedot perustuvat satelliittikuviin, yli 200 iskuista selviytyneiden haastatteluihin sekä asiantuntijoiden tekemiin kuva-analyyseihin muun muassa lasten saamista vammoista.

Amnesty arvioi, että 200–250 ihmistä on saattanut kuolla kemiallisten iskujen seurauksena. Heistä iso – tai suurin osa – on lapsia. Sadat ihmiset ovat jääneet iskujen jäljiltä henkiin, mutta he ovat saaneet tunteja tai päiviä myöhemmin vakavia oireita, kuten veristä oksentamista ja ripulia, rakkuloita ja ihottumaa, silmäongelmia ja jopa näön menettämistä ja hengitysongelmia. Juuri hengitysongelmat olivat yleisin kuolinsyy kemiallisille iskuille altistuneilla.

Iso osa uhreista on lapsia

”Kemialliset aseet on kielletty jo vuosikymmeniä sitten, koska niiden aiheuttamaa kärsimyksen määrää ei voi mitenkään perustella. Se, että Sudanin hallitus käyttää niitä omia kansalaisiaan vastaan, ei voi jäädä huomiotta ja vaille toimia”, Amnestyn Suomen osaston oikeudellinen asiantuntija Susanna Mehtonen kuvailee.

Uhreja hoidetaan suolalla, yrteillä ja limeillä

Yksi Amnestyn haastattelemista uhreista oli parikymppinen nainen, joka haavoittui sirpaleista hänen kylässään tapahtuneessa iskussa. Räjähdyksessä kylään vapautui myrkyllinen savupilvi. Nainen ja hänen vauvansa sairastuivat. Heillä oli oireita vielä kuusi kuukautta myöhemmin.

”Heti iskun jälkeen näin liekkejä ja tummaa savua. Se aiheutti heti oksentamista ja huimausta. Ihoni ei ole normaali. Minulla on vieläkin päänsärkyjä, jopa saatuani lääkettä. Vauvani ei ole toipunut, vaan hän on yhä turvonnut. Hänellä on rakkuloita ja haavoja. He sanoivat, että hän paranisi, mutta se ei ole auttanut”, nainen kuvaili.

Monet uhreista kertoivat, ettei heillä ole riittävästi lääkkeitä. Heitä on hoidettu suolan, limen ja paikallisten yrttien yhdistelmillä. Useita paikallisia hoitanut mies sanoi, ettei ole nähnyt koskaan aiemmin vastaavaa vuonna 2003 alkaneen konfliktin aikana. Yhdeksäntoista potilasta oli kuollut kuukauden sisällä iskujen jälkeen. Miehen mukaan kuolleiden iholla oli tapahtunut isoja muutoksia. Puolella näistä uhreista oli vihreiksi muuttuneita haavoja. Lopuilla iho oli alkanut lähteä irti ja heillä oli vuotavia rakkuloita.

Iskut on toteutettu pudottamalla kemiallisia aineita sisältäviä pommeja ja raketteja lentokoneista. Suurin osa selvinneistä kertoi räjähdyksissä vapautuneen savua, joka muutti väriään viisi tai 20 minuuttia iskun jälkeen. Suurin osa kertoi savun olleen aluksi hyvin tummaa ja muuttuneen vaaleammaksi myöhemmin. Kaikki kuvailivat savun haisseen myrkylliseltä.

”Heti iskun jälkeen näin liekkejä ja tummaa savua. Se aiheutti heti oksentamista ja huimausta.

Amnesty esitteli keräämänsä tiedot kahdelle riippumattomalle kemiallisten aseiden asiantuntijalle. Molempien mukaan todistusaineisto viittasi siihen, että uhrit olisivat altistuneet ihoa ja limakalvoja vahingoittaville kemiallisille aineille. Näitä aineita ovat esimerkiksi sinappikaasu ja arseeniyhdiste lewisiitti.

“Kemiallisten aseiden käyttäminen on sotarikos. Keräämämme todistusaineisto on uskottavaa. Se antaa kuvan hallinnosta, joka iskee tahallisesti suoraan siviiliväestöä vastaan Darfurissa vailla pelkoa seurauksista kansainvälisen yhteisön taholta”, Mehtonen sanoo. ”Nyt raportoidut iskut ovat jatkumoa Darfurissa jo vuosia jatkuneille räikeille kansainvälisille rikoksille, joihin Sudanin asevoimat ovat syyllistyneet.”

Amnesty vetoaa YK:n turvallisuusneuvostoon

Epäillyt kemialliset iskut ovat tapahtuneet Sudanin armeijan tammikuussa käynnistämän sotilasoperaation aikana. Sudan taistelee Jebel Marran alueella kapinallisryhmä Sudan Liberation Armya vastaan. Sudan syyttää kapinallisia hyökkäyksistä armeijaa ja siviilejä vastaan.

Kahdeksan kuukautta kestäneen operaation aikana Amnesty on dokumentoinut useita tapauksia, joissa Sudanin hallituksen joukot ovat iskeneet siviilejä ja heidän omaisuuttaan vastaan. Selvinneiden ja paikallisten ihmisoikeustarkkailijoiden mukaan operaation ensimmäisten kuuden kuukauden aikana Jebel Marran alueella on kuollut ainakin 367 ihmistä. Heistä 95 on lapsia. Monet ovat kuolleet nälkään, janoon tai hoidon puutteeseen iskujen jälkeen. Amnesty on vahvistanut satelliittikuvien avulla, että ainakin 171 kylää on tuhoutunut tai vahingoittunut sotilasoperaation aikana.

Kemiallisten aseiden käyttäminen on sotarikos.

”YK:n ja Afrikan unionin rauhanturvaoperaatiosta huolimatta siviilien suojelemiseksi ei ole saatu lainkaan aikaan tehokkaita toimia. Rauhanneuvottelut ja -sopimukset eivät ole tuoneet turvaa tai hengähdystaukoa darfurilaisille. Kansainvälisen yhteisön vastaus on tähän mennessä ollut vaisu. Se ei voi jatkaa silmien sulkemista näiltä kauhistuttavilta ja loputtomilta ihmisoikeusloukkauksilta”, Mehtonen sanoo.

Amnesty vetoaakin YK:n turvallisuusneuvostoon, jotta paine Sudanin hallitusta kohtaan kasvaisi. Sudanin on päästettävä rauhanturvaajat ja avustusjärjestöt syrjäisille alueille, kuten Jebel Marraan. Turvallisuusneuvoston on varmistettava, että asevientikieltoa alueelle noudatetaan, ja että se ulotetaan koskemaan koko maata. Epäilyt kemiallisten aseiden käytöstä on tutkittavavälittömästi. Mahdollisiin iskuihin syyllistyneet on saatettava vastuuseen.

Kuva: Peter Muller