Etusivu Kannanotot Järjestöt vaativat sitovaa sääntelyä konfliktimineraalien kaupan kitkemiseksi

Järjestöt vaativat sitovaa sääntelyä konfliktimineraalien kaupan kitkemiseksi

Euroopan parlamentti on ehdottanut yrityksille sitovaa huolellisuusvelvoitetta konfliktimineraalien kaupan estämiseksi. Suomi vastustaa sitovaa sääntelyä. 11 suomalaista järjestöä vetosi ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Lenita Toivakkaan linjan muuttamiseksi.

Euroopan parlamentti ehdotti keväällä sitovaa sääntelyä muun muassa elektroniikkateollisuuden runsaasti käyttämien ns. 3TG-mineraalien eli tinan, tantaalin, volframin ja kullan tuonnin valvomiseksi.  Ehdotuksen mukaan mineraaleja ja niitä sisältäviä tuotteita unionin markkinoille tuovien yritysten olisi kohtuullisin toimin arvioitava ja hallittava toimitusketjuunsa liittyviä ihmisoikeusriskejä sekä raportoitava tämän huolellisuusvelvoitteensa noudattamisesta.

Parlamentin ehdottama järjestelmä on huomattavasti tehokkaampi kuin komission viime vuonna alunperin ehdottama  vapaaehtoisuuteen perustuva, yksinomaan suuria yrityksiä ja pelkästään raaka-aineiden tuojia koskeva sääntelyratkaisu. Suomi on toistaiseksi kannattanut vain heikkoa ja käytännössä tehotonta vapaaehtoista järjestelmää.

Me allekirjoittaneet järjestöt uskomme, että parlamentin ehdottama yrityksille säädettävä sitova ihmisoikeuksia koskeva huolellisuusvelvoite toimisi yhtenä tehokkaana keinona puuttua mineraalien kaupan ja aseellisten konfliktien sekä muiden vakavien ihmisoikeusloukkausten välillä vallitsevaan kiinteään yhteyteen. Yritysvastuusääntely ei yksinään päätä sotia tai aseellisten ryhmien tekemiä ihmisoikeusloukkauksia. Tehokas sääntely kuitenkin osaltaan vaikeuttaisi tällaisten ryhmittymien toimintaa lisäämällä yritystoiminnan läpinäkyvyyttä ja sitouttamalla yrityksiä hallitsemaan toimintaansa liittyviä riskejä.

Kansainvälinen luonnonvarojen kauppa rahoittaa ja ylläpitää raakoja, pitkittyneitä konflikteja eri puolilla maailmaa. Esimerkiksi Kongon demokraattisessa tasavallassa mineraalien kauppa on ruokkinut vuodesta 1998 jatkunutta konfliktia, joka on vaatinut yli viiden miljoonan ihmisen hengen  ja pakottanut yli kolme miljoonaa jättämään kotinsa.  Konfliktin osapuolet ovat syyllistyneet laajalti muun muassa raiskauksiin, kidutukseen, tahdonvastaisiin katoamisiin, murhiin ja muuhun paikalliseen väestöön kohdistuvaan raakaan väkivaltaan. Kapinalliset ja armeijan joukot ovat pyrkineet saamaan maan kaivokset hallintaansa ja kaivostyöläisten räikeä hyväksikäyttö sekä lapsityövoiman käyttö on yleistä.

Kansainvälinen paine Kongon demokraattisen tasavallan laittoman mineraalikaupan kuriin saamiseksi on lisääntynyt viime vuosina, erityisesti Yhdysvaltain uraauurtavan konfliktimineraalilainsäädännön myötä. Maassa on myös säädetty omaa due diligence -lainsäädäntöä. Myös EU:n on kannettava vastuunsa.

Euroopan parlamentin ehdotus ei aseta yrityksille epärealistisia vaatimuksia. Yrityksiltä ei vaadita sataprosenttista varmuutta toimitusketjun toiminnasta. Yrityksiltä edellytetään kohtuullisia toimenpiteitä niiden koko, toiminta ja muut olosuhteet huomioiden. Yritysten odotetaan noudattavan käytäntöjä, jotka mahdollistavat toimitusketjuissa vallitsevien ihmisoikeusriskien tunnistamisen ja reagoinnin liiketoiminnassa esiin nouseviin riskeihin. Joustava järjestelmä palkitsee vastuullisia toimijoita ja kannustaa huolellisuusmekanismien jatkuvaan parantamiseen.

PK-yritysten tukeminen ja mahdolliset haasteet otettaisiin erityisesti huomioon paitsi sääntelyssä myös järjestelmän toimeenpanossa. Niiden jättäminen komission ehdotuksen mukaisesti sääntelyn ulkopuolelle jättäisi kuitenkin järjestelmään merkittäviä aukkoja ja kyseenalaistaisi sääntelyn uskottavuuden. Muiden yritysten olisi vaikeampaa noudattaa velvoitteitaan, mikäli niiden toimitusketjussa toimivat PK-yritykset eivät olisi järjestelmässä mukana. Poissulkeminen myös vaikeuttaisi yritysten omaa kilpailuasetelmaa markkinoilla suhteessa vastuullisuutta perääviin kuluttajiin, hankkijoihin ja sijoittajiin. Komission teettämän vaikutusarvioinnin mukaan pienistä yrityksistä enemmistö kannattaakin huolellisuusvelvoitteelta jonkinasteista sitovuutta.

Selkeä, yrityksiä tasapuolisesti kohteleva ja vastuullista liiketoimintaa tukeva sääntely on niin yritysten kuin kuluttajien etu. Suomessa, EU:n suurimmassa kullantuottajamaassa , vastuullisuusnormien vahvistaminen kansainvälisesti tarjoaisi kaivosteollisuudelle myös välitöntä kilpailuetua.

Konfliktimineraaleja koskevan huolellisuusvelvoitteen noudattamista ja ihmisoikeusvaikutuksiin liittyvää raportointia edellytetään jo nyt Yhdysvalloissa toimivilta yrityksiltä. Maan sitova konfliktimineraalisääntely koskettaa jo arviolta 17 % 3TG-mineraalien parissa toimivista eurooppalaisista yrityksistä.

Valtioilla on vastuu turvata ihmisoikeudet ja suojata yksilöitä myös yritysten aiheuttamilta ihmisoikeusloukkauksilta. Ihmisoikeuksien kunnioittaminen ei voi perustua vapaaehtoisuuteen. Olemassa olevat vapaaehtoiset järjestelmät konfliktimineraaleja koskevien vastuullisuuskäytäntöjen sääntelemiseksi ovat osoittautuneet käytännössä tehottomiksi yritysten sitoutumisen puutteen takia. Komission selvityksen mukaan 3TG-mineraaleja käsittelevistä EU-alueen yrityksistä 93 % ei huomioi konfliktimineraaleja lainkaan linjauksissaan tai vuosiraporteissaan.

Suomi on ilmoittanut pyrkivänsä edistämään kestävää ja vastuullista yritystoimintaa kehitysmaissa. Allekirjoittaneet järjestöt vaativat, että Suomi tämän tavoitteen suuntaisesti tukee sitovaa ja soveltamisalaltaan kattavaa järjestelmää konfliktimineraalien tuonnin valvomiseksi.

Allekirjoittajat:

Amnesty International Suomen osasto
Frank Johansson, toiminnanjohtaja

Changemaker Finland
Elina Tyynelä, puheenjohtaja

Eettisen kaupan puolesta ry
Lotta Staffans, toiminnanjohtaja

Finnwatch ry
Sonja Vartiala, toiminnanjohtaja

Ihmisoikeusliitto
Päivi Mattila, pääsihteeri

Kehys ry
Rilli Lappalainen, pääsihteeri

Kepa ry
Timo Lappalainen, toiminnanjohtaja

Kirkon Ulkomaanapu
Jouni Hemberg, toiminnanjohtaja

Pelastakaa Lapset ry
Hanna Markkula-Kivisilta, pääsihteeri

Plan Suomi
Ossi Heinänen, pääsihteeri

Suomen UNICEF ry
Marjatta-Riitta Ketola, pääsihteeri

Seuraa meitä: