Amnesty kävi läpi nykyisten eduskuntapuolueiden vaaliohjelmat ja selvitti, kuinka eri puolueet huomioivat ajankohtaisia ihmisoikeushaasteita. Kaikki nostavat esiin sosiaali- ja terveyspalvelut, sosiaaliturvan, ilmastoteemat ja maahanmuuton, mutta vain osa sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen oikeudet sekä yritysvastuun. Perussuomalaiset ja Valta kuuluu kansalle -puolueet eivät ole analyysissa mukana, koska ne eivät julkaisseet vaaliohjelmaa.
Politiikan ihmisoikeusperustaisuus
Julkisen vallan on turvattava perus- ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Tämä perustuu Suomen kansainvälisiin ihmisoikeusvelvoitteisiin ja perustuslakiin. Ihmisoikeuksien tulee olla keskeisessä roolissa, kun hallituksessa ja eduskunnassa valmistellaan ja päätetään lainsäädännöstä, talousarviosta ja muista politiikkatoimista. Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan on oltava jatkossakin ihmisoikeusperustaista.
Perus- ja ihmisoikeusvaikutusten arviointia säädösvalmistelussa ja muussa valmistelussa, kuten valtion talousarviossa, sekä toimeenpanon seurannassa on vahvistettava. Vaikutusarviointia käsitellään muutamassa vaaliohjelmassa: RKP käyttäisi lapsivaikutusten arviointia päätöksenteon työkaluna, ja kristillisdemokraatit ottaisi käyttöön lapsivaikutusten arvioinnin kaikessa lapsia koskevassa päätöksenteossa. SDP:n mukaan talous- ja työllisyyspolitiikan politiikkatoimia arvioidessa pitää huomioida myös moninaiset vaikutukset yksilöihin, yhteiskuntaan, ympäristöön ja eriarvoisuuteen ja se myös vahvistaisi lapsi-, vammais- ja yhdenvertaisuusvaikutusten arviointia. Vasemmistoliitto puolestaan toteuttaisi lakiuudistukset ihmisoikeusperusteisesti ja lisäisi niitä koskevaa vaikutusten arviointia.
Ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa käsitellään kaikissa läpikäymissämme vaaliohjelmissa, painottaen ihmisoikeuksia eri tavoin. RKP toteaa ohjelmassaan, että Suomen ulkopolitiikan tulee perustua ihmisoikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon strategiseen edistämiseen. RKP haluaa myös vahvistaa työtä ihmisoikeustaistelijoiden puolustamiseksi kansainvälisesti. Vasemmistoliitto puolestaan haluaa Suomen jatkavan Naton jäsenenä laajaan turvallisuuskäsitykseen ja ihmisoikeuksiin perustuvaa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa ja puolue myös vahvistaisi vaarassa olevien ihmisoikeuspuolustajien suojelua. Vihreiden mukaan kansainvälisen yhteistyön on nojattava tavoitteisiin tasa-arvosta, ihmisoikeuksista, oikeusvaltiosta, kansanvallasta ja rauhasta, kun taas kristillisdemokraatit katsoo, että EU:n on toimittava kaikkialla vapauden, demokratian, ihmisarvon ja ihmisoikeuksien edistämiseksi.
SDP katsoo, että on ihmisoikeuskeskeisen ulkopolitiikan aika: Suomen tulee vahvistaa ihmisoikeuksien toteutumista tukevaa työtään niin omassa toiminnassaan kuin EU:n, YK:n, ja ihmisoikeusjärjestöjenkin viitekehyksissä. SDP on myös huolissaan kansalaisyhteiskunnan toimitilan kapenemisesta ja toimintaedellytysten heikkenemisestä niin kotimaassa kuin kansainvälisesti. Kokoomukselle on tärkeää harjoittaa strategista, aktiivista ja tehokasta kehitysyhteistyötä, jolla kehittyviä maita sidotaan sääntöpohjaiseen, ihmisoikeuksia kunnioittavaan kansainväliseen järjestelmään. Keskusta korostaa, että Suomen tulee toimia entistä lujemmin rauhan, turvallisuuden, ihmisoikeuksien, oikeusvaltion ja kestävän kehityksen puolesta yli omien rajojensa, ja Liike Nyt katsoo, että menestyminen Natossa ja EU:ssa luo edellytykset menestymiselle YK:ssa ja muissa alueellisen ja globaalin yhteistyön rakenteissa.
Suomi on saanut runsaasti suosituksia YK:n ja Euroopan neuvoston ihmisoikeuselimiltä. Tietyt teemat, kuten naisiin kohdistuva väkivalta, perusturvan riittämätön taso ja turvapaikanhakijoiden oikeusturvaongelmat, toistuvat suosituksissa vuodesta toiseen, sillä aiempia suosituksia ei ole toimeenpantu tehokkaasti. Mikään puolue ei käsittele vaaliohjelmissaan Suomen ihmisoikeustilanteen säännöllistä tarkastelua valtioneuvostossa ja eduskunnassa. Amnesty kannustaa niitä nostamaan asian esille mahdollista hallitusohjelmaa laadittaessa ja seuraavalla vaalikaudella.
YK:n sopimusvalvontaelimet ovat toistuvasti todenneet, että nykyinen saamelaiskäräjälaki ja sen tulkinta loukkaavat saamelaisten oikeuksia. Amnesty katsookin, että saamelaiskäräjälain uudistusta tulee jatkaa kiireellisesti edellisen hallituskauden työn pohjalta. Vaaliohjelmien perusteella vihreät haluaa edistää saamelaisia koskevaa lainsäädäntöä, joka kunnioittaa saamelaisten itsemääräämisoikeutta. Lisäksi RKP ja vasemmistoliitto peräänkuuluttavat saamelaiskäräjälain uudistamista.
Lue Amnestyn hallitusohjelmatavoitteista politiikan ihmisoikeusperustaisuuden parantamiseksi.
Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden oikeudet
Oikeudella hakea turvapaikkaa suojellaan viime kädessä ihmisen henkeä ja oikeutta ihmisarvoiseen elämään. Turvallisia maahantuloväyliä tulee lisätä, jotta mahdollistetaan yhä useammalle ihmiselle pääsy vakaisiin maihin turvallisesti. Turvallisia väyliä voidaan lisätä muun muassa nostamalla pakolaiskiintiötä, ottamalla käyttöön humanitaarinen viisumi sekä helpottamalla perheenyhdistämistä ja muiden oleskelulupien saamista.
RKP korostaa vaaliohjelmassaan, että Suomen turvapaikkapolitiikan on oltava kansainvälisten velvoitteiden mukaista, humanitaarinen suojelu on palautettava oleskeluluvan perusteeksi, turvapaikanhakijoilla on oltava mahdollisuus saada toimivaa oikeusapua ja perheenyhdistämisprosesseja on helpotettava. Kristillisdemokraattien turvapaikka- ja pakolaispolitiikan perustana on jokaisen ihmisen yhtäläinen ja ehdoton ihmisarvo ja se kannattaa kiintiöpakolaisjärjestelmän hyödyntämistä ensisijaisena turvan tarjoamisen keinona. Liike Nyt rajoittaisi humanitaarisen maahanmuuton kiintiöpakolaisiin ja edistäisi työperäistä maahanmuuttoa, kun taas kokoomus ohjaisi turvapaikat kaikkein hädänalaisimmille ja nopeuttaisi kansainvälistä rekrytointia työelämässä. Keskusta puolestaan vaaliohjelmansa mukaan auttaisi maailman hädänalaisimpia ihmisiä ja haluaisi maahanmuuttopolitiikassa siirtää painopistettä turvapaikan hausta kohti kiintiöpakolaisuutta.
Vasemmistoliiton vaaliohjelmassa tavoitteena on uudistaa ulkomaalaislaki ihmisoikeusperustaisesti, poistaa perheenyhdistämisen esteet sekä kehittää turvallisia väyliä Suomeen humanitaarisella viisumilla ja pakolaiskiintiötä nostamalla. Myös vihreät tavoittelee pakolaiskiintiön nostamista, perheenyhdistämisen helpottamista, humanitaarisen viisumin toteuttamista sekä Euroopan turvapaikkajärjestelmän korjaamisen edistämistä ja ulkomaalaislain uudistamista ihmisoikeusperusteisesti. SDP katsoo, että oikeus suojeluun on perustavaa laatua oleva ihmisoikeus, joka on myönnettävä sitä tarvitseville. Puolueen mukaan turvapaikkapolitiikka tarvitsee vahvistamista sekä Suomen että EU:n tasolla, ja sen tavoitteena on kiintiöpakolaisjärjestelmän tuleminen ensisijaiseksi humanitaarisen maahanmuuton väyläksi niin Suomessa kuin laajemmin Euroopassa.
Lue Amnestyn hallitusohjelmatavoitteista turvapaikanhakijoiden oikeuksien parantamiseksi.
Naisiin kohdistuvan väkivallan torjunta
Naisiin kohdistuva väkivalta on Suomessa kansainvälisesti vertailtuna hälyttävän yleistä. Kyseessä on ihmisoikeusloukkaus, jonka torjuminen on valtion vastuulla. On elintärkeää, että lainsäädännön ja resurssoinnin puutteet korjataan ja sitoudutaan vahvasti naisiin kohdistuvan väkivallan torjuntaan.
Vaaliohjelmissa naisiin kohdistuvaa väkivaltaa käsitellään enimmäkseen lähisuhdeväkivallan kautta: kokoomus haluaa puuttua lähisuhdeväkivaltaan. Myös vihreät puuttuisivat lähisuhdeväkivaltaan ja lisäisivät turvakotipaikkojen määrää. RKP:n tavoitteena on ehkäistä lähi- ja parisuhdeväkivaltaa, lisätä turvakotien paikkamäärää ja raiskauskriisikeskusten määrää, puuttua tehokkaammin vihapuheeseen ja kohdennettuun häirintään sekä tarjota poliisin ja oikeuslaitoksen henkilöstölle koulutusta pari- ja lähisuhdeväkivallasta sekä ihmiskaupparikoksista. Myös keskusta haluaa lisätä perhe- ja lähisuhdeväkivallan uhreille matalan kynnyksen tuki- ja hoitopalveluita, varmistaa turvakotien paikkojen riittävyyden sekä vahvistaa sosiaali- ja terveydenhuollon ja sivistystoimen työntekijöiden osaamista väkivallan tunnistamisessa.
SDP tavoittelee lähisuhdeväkivallan tehokasta torjumista ja sen sovittelun kieltämistä. Se myös lisäisi turvakotipaikkojen määrää ja toimeenpanisi Istanbulin sopimuksen kokonaan. Vasemmistoliitto haluaa puuttua nykyistä paremmin lähisuhdeväkivaltaan ja sukupuolittuneeseen, lapsiin ja vähemmistöihin kohdistuvaan väkivaltaan. Se muun muassa luopuisi lähisuhdeväkivallan sovittelusta, vahvistaisi ja kehittäisi koko maassa matalan kynnyksen palveluita lähisuhdeväkivallan uhreille sekä säätäisi lähisuhdeväkivallan ehkäisytyötä selkiyttävän lain, jolla vahvistetaan lähisuhdeväkivallan ehkäisytyötä ja väkivaltaa kokeneiden tukipalveluita. Kristillisdemokraatit puolestaan koventaisi väkivaltarikosten ja muiden vakavien rikosten rangaistusasteikkoa.
Lue Amnestyn hallitusohjelmatavoitteista naisiin kohdistuvan väkivallan torjuntaan.
Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen oikeudet
Suomen tulee olla suunnannäyttäjä sateenkaari-ihmisten oikeuksien turvaamisessa: translaki on uudistettava kunnioittaen YK:n lapsen oikeuksien sopimusta, intersukupuolisten lasten oikeus keholliseen koskemattomuuteen on turvattava ja Suomen on muiden Pohjoismaiden tavoin luotava poikkihallinnollinen sateenkaaripoliittinen toimintaohjelma.
Vihreiden tavoitteena on korjata translain puutteet, antaa myös alaikäisille oikeus vahvistaa juridinen sukupuolensa sekä ottaa käyttöön kolmas juridinen sukupuoli. RKP haluaa uudistaa translain kunnioittamaan myös lasten ja nuorten ihmisoikeuksia sekä säätää lainsäädännössä kolmannesta juridisesta sukupuolesta. Myös vasemmistoliitto tavoittelee translain uudistuksen puutteiden korjaamista, sukupuolivähemmistöihin kuuluvien henkilöiden oikeuksien vahvistamista sekä sateenkaaripoliittisen toimintaohjelman laatimista. SDP katsoo, että sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kohdistuvien viharikosten tunnistamista ja niihin puuttumista tulee kehittää sekä sateenkaarinuorten, turvapaikanhakijoiden ja sateenkaariperheiden oikeuksia parantaa.
Ilmasto-oikeudenmukaisuus
Ilmastokriisi on ihmisoikeuskriisi. Suomen on tehtävä ihmisoikeusperustaista ilmastopolitiikkaa, jolla uudessa ilmastolaissa asetetut tavoitteet saavutetaan etuajassa. Suomen tulee kasvattaa kansainvälistä ilmastorahoitustaan sekä kehittää ilmastorahoitustaan entistä vastuullisemmaksi ja vaikuttavammaksi.
Jokainen puolue käsittelee ilmastonmuutosta vaaliohjelmassaan. RKP haluaa Suomen olevan ilmastoneutraali vuoteen 2035 mennessä, rajoittaa ilmaston lämpenemisen enintään 1,5 asteeseen ja edistää vihreää siirtymää. Kristillisdemokraatit suhtautuu ilmastonmuutokseen, biodiversiteettikatoon ja elinympäristöjen pilaantumiseen vakavasti sekä haluaa kehitysyhteistyön avulla Suomen tukevan kehittyvien maiden ympäristönsuojelua, ruokaturvaa ja sopeutumista ilmastonmuutokseen. Kokoomus haluaa varmistaa luonnonvarojen kestävän käytön, torjua ilmastonmuutosta ja puolustaa luonnon monimuotoisuutta, kun taas keskusta näkee, että ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi on tehtävä enemmän ja sen torjunta pitää tehdä sosiaalisesti ja alueellisesti oikeudenmukaisesti. Se on myös sitoutunut tavoitteeseen hiilineutraalista Suomesta vuonna 2035.
SDP tavoittelee korkeampaa kunnianhimoa ilmastokriisin ja luontokadon ratkaisemiseksi sekä ilmastopolitiikkaa, jonka ytimessä on fossiilisista polttoaineista luopuminen, riittävien hiilinielujen vahvistaminen sekä sosiaalisesti oikeudenmukaisen siirtymän turvaaminen kaikille ihmisryhmille. Liike Nyt puolestaan katsoo, että kaikissa ilmastotoimissa pitää arvioida myös niiden vaikutusta talouteen, työllisyyteen, yrityksiin ja kansalaisiin sekä myös omaisuuden arvoon.
Vihreiden tavoitteena on, että Suomi irtautuu nopeasti ulkomaisesta fossiilienergiasta ja turpeesta varmistaen samalla, että muutos on reilu kaikille. Se haluaa myös varmistaa, että Suomi saavuttaa hiilineutraaliuden viimeistään vuonna 2035. Vasemmistoliiton vaaliohjelman mukaan jokaisella on oikeus terveeseen ympäristöön, ja oikeudenmukainen ilmasto- ja ympäristöpolitiikka lisää hyvinvointia sekä vähentää eriarvoisuutta.
Lue miten ilmastokriisi selätetään oikeudenmukaisesti.
Ihmisoikeusvelvoitteiden edellyttämä perusturvan ja toimeentulon taso
Suomi saa vuodesta toiseen kansainvälisiltä ihmisoikeuskomiteoilta moitteita riittämättömästä vähimmäistasoisten sosiaaliturvaetuuksien tasosta. Tulevien päättäjien tulee sitoutua pitkäjänteisesti nostamaan perusturvan tasoa vaalikauden alusta lähtien.
RKP haluaa konkreettisia toimenpiteitä yhteiskuntamme heikoimmassa asemassa olevien suojelemiseksi sekä jatkaa työtä sosiaaliturvan kokonaisuudistuksen parissa, jotta taataan kannustava järjestelmä ja kohtuulliset tulot kaikille. Kristillisdemokraatit katsoo, että sosiaaliturvauudistuksella on tavoiteltava lapsiperheköyhyyden ja ylisukupolvisen syrjäytymisen ehkäisyä. Lisäksi puolue haluaa uudistaa sosiaali- ja eläketurvaa vastaamaan työelämän murrokseen. Kokoomus tavoittelee verotuksen ja sosiaaliturvan uudistamista ja se haluaa tehdä työnteosta kannattavaa kaikissa tilanteissa. SDP puolestaan haluaa sosiaaliturvauudistuksen, joka kannustaa osallistumaan ja torjuu köyhyyttä. Lisäksi SDP katsoo, että sosiaaliturvaa tulee selkeyttää ja kehittää asiakkaiden näkökulmasta ymmärrettävämmäksi siten, että yksilön tarpeet ja erilaiset elämäntilanteet tulevat huomioiduksi.
Liike Nyt -puolueen mukaan sosiaaliturvasta tulee tehdä työntekoon kannustava ja joustavampi, kun taas keskusta haluaa turvata eläkeläisten toimeentulon ja kehittää sosiaali- ja työttömyysturvaa osallistavaan ja kannustavaan suuntaan. Vihreät haluaa korottaa perusturvaa, vähentää byrokratiaa lisäämällä automatisointia tukien ja etuuksien myöntämisessä sekä korjata toimeentulotukea oikeudenmukaisemmaksi. Vasemmistoliitto vahvistaisi perusturvaa ja nostaisi sen tasoa, nostaisi lapsilisiä, työttömyysturvan suojaosaa ja omaishoidon palkkioita.
Sosioekonomiset terveyserot
Suomen perustuslaissa turvataan jokaiselle oikeus riittäviin sosiaali- ja terveyspalveluihin. Jotta oikeus riittäviin sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluihin toteutuisi Suomessa, päättäjien on jatkettava asiakasmaksulain uudistamista ja turvattava hyvinvointialueille riittävät resurssit.
Kristillisdemokraattien tavoitteena on laadukkaat sote-palvelut hyvinvoinnin tueksi ja se haluaa huolehtia asiakasmaksulain avulla hyvinvointialueiden palveluiden hintakattojen kohtuullisuudesta pienituloisten ikäihmisten palveluiden varmistamiseksi. Kokoomus haluaa nopeuttaa pääsyä sosiaali- ja terveyspalveluihin, turvata jokaiselle suomalaiselle toimivan arjen sekä edistää ihmisten aitoa mahdollisuutta valita sosiaali- ja terveyspalveluissa.
SDP korostaa sosiaali- ja terveyspalveluiden, hoitoon pääsyn ja tarvittavan tuen turvaamista, hyvinvointialueiden rahoituspohjan vahvistamista sekä maksukattojen (terveydenhuolto, matkat, lääkkeet, päivä- ja työtoimintojen matkat) yhdistämistä esimerkiksi kuukausittaisen takuueläkkeen tasolle. Vihreät haluavat alentaa sote-palveluiden asiakasmaksuja ja yhdistää terveysmenojen maksukattoja. Lisäksi puolue panostaisi sosiaali- ja terveyspalveluissa erityisesti ennaltaehkäisyyn sekä lisäisi matalan kynnyksen palveluita ja jalkautuvaa työtä.
Keskusta katsoo, että välttämättömien elinkustannusten kohtuullisuudesta voidaan huolehtia myös terveydenhuollon maksukattoja (palvelut, lääkkeet, matkat) yhdistämällä ja asiakkaalle tulevaa maksuosuutta jaksottamalla tasaisemmin läpi vuoden. Lisäksi sosiaali- ja terveyspalvelujen uusien järjestäjien, hyvinvointialueiden, onnistuminen on keskustalle tärkeää. Vasemmistoliitto haluaa, että sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoituksen aliresursointi loppuu ja hyvinvointialueiden riittävä rahoitus turvataan. Se myös tavoittelee omavastuiden ja asiakasmaksujen alentamista siirtymällä yhdistettyyn maksukattoon Suomessa.
Liike Nyt panostaisi sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Se katsoo, että perusterveydenhuolto ja vanhustenhoito ovat kohteita, joihin pitää ohjata tarvittavat resurssit. RKP haluaa, että ihmiset asuinpaikasta tai tuloista riippumatta pääsevät sairastuessaan nopeasti lääkäriin sekä turvata hyvinvointialueiden toimintaedellytykset ja riittävän rahoituksen.
Yritysvastuu
Yritysvastuusääntelyä tarvitaan varmistamaan, että yritykset kunnioittavat toiminnassaan ihmisoikeuksia, ehkäisevät ennalta ympäristöhaittoja ja leikkaavat ilmastopäästöjään. Suomen tulee säätää yritysvastuulaki ja varmistaa EU:n yritysvastuulainsäädännön tehokas ja riittävän hyvin resursoitu kansallinen toimeenpano.
Yritysvastuuta käsiteltiin nimellisesti vähän vaaliohjelmissa. SDP katsoo, että YK:n ihmisoikeusneuvostossa hyväksytyt periaatteet ohjaavat yritysten toimintaa kansainvälisesti ja Suomen tulee olla etujoukoissa kehittämässä yritysvastuuta ja huolellisuusvelvoitetta koskevaa säätelyä. Se ajaakin Suomeen ihmisoikeuksia vahvistavaa yritysvastuulakia. Myös vasemmistoliitto haluaa, että Suomeen säädetään sitova yritysvastuulaki, jossa ilmastotoimien tai työolosuhteiden laiminlyönti missä päin maailmaa tahansa johtaa sanktioihin. Myös RKP peräänkuuluttaa yritysten sitoutumista kunnioittamaan ihmisoikeuksia koko tuotantoketjussa.
Lue Amnestyn hallitusohjelmatavoitteet kokonaisuudessaan.
Teksti: Vilja Härkönen.
Kirjoittaja toimii vaikuttamistyön asiantuntijana Amnestyn Suomen osastossa.
Kirjoitus on osa Amnesty International Suomen osaston eduskuntavaalikampanjaa. Blogisarjassa avaamme hallitusohjelmatavoitteitamme kevään 2023 ajan.