Turvaa hakevien määrä maailmalla on noussut yli 10 miljoonalla vain viime vuoden aikana. Myös Suomeen saapui ennen näkemätön määrä kotinsa jättäneitä ihmisiä. Konfliktit, väkivalta, vaino, ihmisoikeusloukkaukset ja ilmastokriisi tulevat lisäämään turvapaikanhakijoiden määrää entisestään. Jotta onnistuisimme ihmisten vastaanottamisessa ja kriisiytyneiden maiden avustamisessa, tulevan hallituksen ja eduskunnan on otettava kunnianhimoisempi suunta maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan uudistamisessa. Näillä vaaleilla voimme muuttaa Suomen maahanmuuttopolitiikan suunnan ihmisoikeusperustaiseksi.
Kansainvälistä suojelua saaneiden perheenyhdistämistä tulee helpottaa viipymättä
Kun kodin jättäminen johtuu sodasta, vainosta tai muusta kriisitilanteesta, moni perhe ajautuu olosuhteiden pakosta erilleen. Usein suojelua saaneen ihmisen perheenjäsenet elävät yhtä turvattomissa oloissa kuin mistä suojelua saanut on lähtenyt. Perheen puuttuminen lisää inhimillistä kärsimystä ja vaikeuttaa kotoutumista.
Perheenyhdistämisessä on kyse oikeudesta perheeseen. Käytännössä perheenyhdistäminen tarkoittaa oleskeluluvan myöntämistä perheenjäsenelle sillä perusteella, että hänen perheenjäsenensä asuu Suomessa. Suomi on sitoutunut turvaamaan oikeuden perhe-elämään useiden kansainvälisten sopimusten kautta. Perhe-elämän toteutumiseen kuuluu olennaisesti perheen mahdollisuus elää yhdessä.
Perheenyhdistämiselle on kuitenkin Suomessa asetettu rajoituksia, jotka estävät oikeuden toteutumisen käytännössä. Suomea on niin kansainvälisesti kuin kansallisestikin kehotettu muuttamaan lainsäädäntöään ja soveltamiskäytäntöään ihmisoikeusvelvoitteiden mukaiseksi.
Perheenyhdistämistä tulee helpottaa poistamalla toimeentuloedellytys kaikilta kansainvälistä suojelua saaneiden perheenjäseniltä. Lapsen edun tulee olla ensisijainen arviointiperuste perhesidehakemusten arvioinnissa, kuten lapsen oikeuksien sopimus edellyttää. Perheenyhdistämisprosessia on helpotettava mahdollistamalla perhesidehakemuksen vireillepano Suomessa.
Turvallisia väyliä tulee kehittää
Ennen kuin ihmisoikeusloukkauksia ja vainoa pakeneva ihminen voi hakea kansainvälistä suojelua, hänen täytyy selvitä erilaisia riskejä täynnä olevasta turvapaikanhakumatkasta. Matkat Eurooppaan ovat yhä vaarallisempia EU:n tiukan rajapolitiikan vuoksi. Erityisesti konfliktialueilta tulevien ihmisten voi olla hankala saada viisumia, eikä ihmisillä välttämättä ole mahdollisuutta hankkia edes passia. Tämän vuoksi ihmiset joutuvat turvautuvaan vaarallisiin ja epävirallisiin reitteihin päästäkseen Eurooppaan turvaan.
Niin kauan kuin on sotaa, konflikteja, ihmisoikeusloukkauksia ja nälänhätää, ihmiset liikkuvat turvallisemmille ja vakaammille alueille. Ilmastonmuutos lisää pakotettua muuttoliikettä entisestään. Turvallisia maahantuloväyliä tulee lisätä, jotta mahdollistetaan yhä useammalle ihmiselle pääsy vakaisiin maihin turvallisesti. Turvallisia väyliä voidaan lisätä muun muassa nostamalla pakolaiskiintiötä, ottamalla käyttöön humanitaarinen viisumi sekä helpottamalla perheenyhdistämistä ja muiden oleskelulupien saamista.
Suomen tulee edistää oikeutta turvapaikanhakuun sekä kansallisesti että kansainvälisesti
Oikeudella hakea turvapaikkaa suojellaan viime kädessä ihmisen henkeä ja oikeutta ihmisarvoiseen elämään. Turvapaikanhakuoikeuden toteutuminen edellyttää, että jokaisella on pääsy turvapaikkamenettelyyn. Itse turvapaikkamenettelyn keskiössä on suojelua hakevan ihmisen oikeus oikeusturvaan.
Ihmisoikeusperustaisessa turvapaikkamenettelyssä turvapaikanhakijalle luodaan edellytykset kertoa suojelun perusteistaan mahdollisimman kattavasti. Tämä edellyttää sitä, että turvapaikanhakijalla on mahdollisuus saada neuvontaa ja oikeudellista apua sekä laadukas ja turvallinen puhuttelu. Hakemusten yksilöllinen käsittely tulee varmistaa myös viranomaisten puolesta. Viranomaisen on perehdyttävä hakijan suojeluperusteisiin ja maatietoon sekä pyrittävä havaitsemaan hakijan mahdollinen haavoittuvuus. Mikäli esimerkiksi kiireisten menettelyjen vuoksi suojeluperusteita ei tunnisteta, ihminen voi joutua takaisin hengenvaaraan.
Keskeinen osa oikeusturvaa on mahdollisuus valittaa turvapaikkapäätöksestä. Valitusaikojen on oltava riittävän pitkiä ja valituslupakynnystä korkeimpaan hallinto-oikeuteen on laskettava. Tuomioistuimilla on oltava riittävästi resursseja käsitellä valitukset asianmukaisesti.
Äänestä turvapaikanhakijoiden oikeuksien puolesta!
Amnestyn Aula Researchilla teettämän kyselytutkimuksen mukaan suomalaiset suhtautuvat kansainvälisen suojelun tarjoamiseen myönteisesti. 77 prosenttia kyselyyn vastanneista oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että jokaisella sotaa, vainoa tai vakavia ihmisoikeusloukkauksia pakenevalla on yhtäläinen oikeus kansainväliseen suojeluun kansalaisuudesta riippumatta. Vuoden vaihteessa kysyimme samaa kansanedustajaehdokkailta: 85 prosenttia vastaajista kannatti väitettä.
Tutustu eduskuntavaaliehdokkaiden ajamiin teemoihin ja varmista, että ehdokkaasi edistää turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten ihmisoikeuksia. Äänestämällä sinä voit vaikuttaa osaltasi siihen, että kaikkien suojelun tarpeessa olevien ihmisten oikeudet toteutuvat täysimääräisesti elämän jokaisella osa-alueella.
Teksti: Pargol Miraftabi
Kirjoittaja toimii oikeudellisena asiantuntijana Amnestyn Suomen osastossa.
Kirjoitus on osa Amnesty International Suomen osaston eduskuntavaalikampanjaa. Blogisarjassa avaamme hallitusohjelmatavoitteitamme kevään 2023 ajan.
Tule mukaan vaikuttamaan, että ihmisoikeudet toteutuvat! Lue lisää vaalisivuiltamme.