Ihmisoikeuksien suojeleminen ja edistäminen vaatii vahvaa sitoutumista ja konkreettisia tekoja tulevalta hallitukselta ja eduskunnalta. Jotta ihmisoikeudet voivat aidosti muodostaa politiikan perustan, tarvitaan resursseja ja ihmisoikeuskoulutusta, Suomen ihmisoikeustilanteen säännöllistä tarkastelua sekä ihmisoikeuspuolustajien suojelemista ja kansalaisyhteiskunnan tukemista. Ihmisoikeusperustaisuuden tulee olla keskiössä kaikilla politiikan sektoreilla ja tasoilla Suomessa, EU:ssa ja muissa kansainvälisissä yhteyksissä. Vaaleissa päätetään ketkä tätä politiikkaa toteuttavat.
Ulko- ja turvallisuuspolitiikan tulee olla ihmisoikeusperustaista
Ihmisoikeuksien edistäminen maailmalla edellyttää Suomelta johdonmukaisia ja konkreettisia toimia. Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tulee olla jatkossakin ihmisoikeusperustaista, ja ihmisoikeuksien on oltava läpileikkaava tekijä kaikessa politiikassa. Tähän tarvitaan sekä ihmisoikeuksien laajaa asiantuntemusta että riittävät resurssit. Esimerkiksi YK:n ihmisoikeusneuvoston jäsenenä Suomella on erinomainen mahdollisuus edistää ihmisoikeuksia.
Useissa maissa kansalaisyhteiskunnan ja ihmisoikeuspuolustajien työ on vaikeaa ja vaarallista. Nämä toimijat tarvitsevat tukea. Kansainvälisen yhteisön ja Suomen tulee myös varautua tilanteisiin, joissa autetaan väkivaltaa tai muuta uhkaa kokevia ihmisoikeuspuolustajia. Yksi konkreettinen tukimuoto on viisumien myöntäminen ja humanitaarisen viisumin käyttöönotto. Ihmisoikeuspuolustajat ovat tärkeä osa ihmisoikeusjärjestelmää ja he pyrkivät samoihin tavoitteisiin, joita Suomikin haluaa edistää. EU:n ihmisoikeuspuolustajia koskevat suuntaviivat sekä Suomen omat ohjeistukset antavat ihmisoikeuspuolustajien tukemiselle hyvän pohjan ja niiden toimeenpanoa tulee parantaa.
Amnestyn tilaamassa ja Aula Researchin toteuttamassa kyselytutkimuksessa kartoitettiin eduskuntavaaliehdokkaiden näkemyksiä politiikan ihmisoikeusperustaisuudesta. Kyselyn perusteella 84 prosenttia vastaajista on sitä mieltä, että ulko- ja turvallisuuspolitiikassa tulee edistää ihmisoikeuksia johdonmukaisesti kaikilla hallinnon sektoreilla, myös kauppapolitiikassa. Vahvaa tukea sai myös Suomen aktiivinen tuki ihmisoikeuspuolustajien ja riippumattoman kansalaisyhteiskunnan toimintamahdollisuuksille maailmalla ja riittävien resurssien varaaminen tähän työhön ulkomaanedustustoissa: 79 prosenttia vastaajista piti tätä työtä tärkeänä.
Tulokset osoittavat selvästi, että suurin osa ehdokkaista haluaa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikalta ihmisoikeuksien johdonmukaista edistämistä ja aktiivisuutta ihmisoikeuspuolustajien tukemisessa maailmalla.
Resursseja, koulutusta ja Suomen ihmisoikeustilanteen säännöllistä tarkastelua
YK:n ja Euroopan neuvoston ihmisoikeuselimet ovat toistuvasti antaneet Suomelle suosituksia samoista teemoista ihmisoikeustilanteen kohentamiseksi, muun muassa naisiin kohdistuvan väkivallan torjunnasta. Suosituksia ei ole toimeenpantu tehokkaasti. Tähän työhön tarvitaan seuranta- ja toimeenpanomekanismi, jonka avulla valtioneuvosto ja eduskunta saavat tärkeää tietoa Suomen ihmisoikeustilanteesta. Mekanismia kannatti myös lähes 90 prosenttia Aula Researchin toteuttamaan kyselyyn vastanneista kansanedustajaehdokkaista.
Tilanteen korjaamiseksi suosittelemme, että Suomen ihmisoikeustilanteesta voitaisiin järjestää vuosittain keskustelu valtioneuvostossa, ja lisäksi Ihmisoikeuskeskuksen tulisi raportoida ajankohtaisesta tilanteesta eduskunnalle. Myös neljäs kansallinen perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelma tulisi laatia seuraavalla hallituskaudella ja vuonna 2021 annetun ihmisoikeusselonteon toteuttamista on jatkettava, jotta perus- ja ihmisoikeuksien edistämistä ja seurantaa voitaisiin kehittää jatkossakin.
Koulutus ihmisoikeuksista ja perus- ja ihmisoikeusvaikutusten arviointi vahvistavat ihmisoikeuksien toteutumista. Arviointi on saatava säännönmukaiseksi osaksi lainvalmistelua ja -seurantaa, samoin talousarvion sekä strategioiden, ohjelmien ja toimenpidesuunnitelmien valmistelua ja seurantaa. Ministeriöiden ja eri hallinnonalojen toimijoiden perus- ja ihmisoikeusosaamista tulee edelleen lisätä. Tähän on osoitettava riittävät resurssit.
Seuraavan hallituksen on sitouduttava ihmisoikeuksien edistämiseen
Tulevan hallituksen tulee laatia hallitusohjelmassa kunnianhimoiset linjaukset niin kansalliselle kuin kansainväliselle ihmisoikeuspolitiikalleen, ja niitä on toteutettava aktiivisesti.
Amnesty peräänkuuluttaa tulevalta hallitukselta politiikan ihmisoikeusperustaisuuden ohella sitoutumista pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden oikeuksiin, sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen oikeuksiin sekä ilmasto-oikeudenmukaisuuteen. Lisäksi naisiin kohdistuvan väkivallan torjumiseksi tarvitaan toimia. Amnesty odottaa linjauksia myös sosioekonomisten terveyserojen poistamisesta sekä perusturvan ja toimeentulon tasosta, joita Suomen ihmisoikeusvelvoitteet edellyttävät.
Näissä vaaleissa päätetään Suomen ihmisoikeuspolitiikan suunta seuraavalle neljälle vuodelle. Tule mukaan vaikuttamaan, että ihmisoikeudet toteutuvat! Lue lisää vaalisivuiltamme.
Teksti: Vilja Härkönen
Kirjoittaja toimii vaikuttamistyön asiantuntijana Amnestyn Suomen osastossa.
Kirjoitus on osa Amnesty International Suomen osaston eduskuntavaalikampanjaa. Blogisarjassa avaamme hallitusohjelmatavoitteitamme kevään 2023 ajan.