Asekauppasopimus on hieno joululahja maailmalle

”Asekauppasopimus on lähiaikojen Suomen suurin ulkopoliittinen saavutus”, sanoo Amnestyn Frank Johansson. Historiallinen sopimus astuu voimaan joulupäivänä. Sopimus torjuu asekauppaa maihin, jotka syyllistyvät vakaviin ihmisoikeusloukkauksiin ja hirmutekoihin.

”Tämä on hieno joululahja maailmalle”, sanoo Amnestyn Suomen osaston toiminnanjohtaja Frank Johansson.

Kansainvälinen asekauppasopimus on historiallinen, sillä aiemmin kansainvälistä asekauppaa ei säädelty lainkaan. Sopimuksella torjutaan asekauppaa niihin maihin, joiden tiedetään tai vahvasti epäillään käyttävän aseita kansanmurhiin, rikoksiin ihmisyyttä vastaan, sotarikoksiin tai vakaviin ihmisoikeusloukkauksiin.

Huonosti säädellyn kansainvälisen ase- ja ammuskaupan vuoksi on vuosittain kuollut ainakin puoli miljoonaa ihmistä.  Lisäksi miljoonia on haavoittunut, raiskattu tai heidät on pakotettu pakenemaan kodeistaan. Asekauppoja tehdään vuosittain 100 miljardin Yhdysvaltain dollarin arvosta.

Olemme yhdessä tukijoidemme ja muiden järjestöjen kanssa kampanjoineet asekauppasopimuksen eteen 1990-luvun puolivälistä alkaen. Myös Suomella on Johanssonin mukaan ollut merkittävä rooli asekauppasopimuksen synnyssä. Suomi on yksi seitsemästä maasta, jotka tekivät aloitteen asekauppasopimusprosessin käynnistämisestä. Ulkoministeri Erkki Tuomioja lähti syksyllä 2003 ensimmäisten joukossa julkisesti tukemaan asekauppasopimusta.

Asekauppasopimus on iso sulka Suomen ulkopoliittiseen hattuun

”Asekauppasopimus on iso sulka Suomen ulkopoliittiseen hattuun. Se on osoitus siitä, että pienikin maa pystyy suurin tekoihin, ja että yksittäisten ihmisten ja järjestöjen ponnisteluilla saavutetaan merkittäviä asioita.”

Asekauppasopimuksen on allekirjoittanut 130 valtiota ja sopimuksen on  ratifioinut 60 maata. Mukana on jo viisi kymmenestä suurimmasta aseviejästä eli Ranska, Saksa, Italia, Espanja ja Britannia. Maailman suurin asevalmistaja Yhdysvallat on allekirjoittanut sopimuksen, mutta ei ole vielä ratifioinut sitä. Suurista asetuottajista Kiina, Kanada, Israel ja Venäjä ovat kieltäytyneet allekirjoittamasta tai ratifioimasta sopimusta.

”Asekauppasopimus ei ole ihmelääke. Toimiakseen se tarvitsee vielä suuremman kansainvälisen tuen ja paineen, jotta varmistetaan että valtiot myös noudattavat sopimusta. Hallitusten pitää aidosti sitoutua sopimukseen. Ihmiset ympäri maailmaa ovat jo kärsineet tarpeeksi hallitsemattomasta asekaupasta”, Johansson sanoo.