Valtioiden on otettava käyttöön konkreettisia ja läpinäkyviä askelia, jotta kansainvälinen asekauppasopimus toteutuisi kunnolla. Vain siten sopimus onnistuu tavoitteessaan pelastaa henkiä ja ehkäisemään ihmisoikeusloukkauksia.
Asekauppasopimukseen sitoutuneet maat kokoontuvat toista kertaa Genevessä 22.–26. elokuuta. Konferenssissa on mukana edustajia yli sadasta maasta. Näillä mailla on nyt tilaisuus vaatia toisiltaan vastuuta sopimuksen tarmokkaampaa toteuttamista sekä keskustella keinoista, joilla sopimuksen noudattamista voitaisiin vahvistaa.
“Asekauppasopimuksella on mahdollisuus pelastaa miljoonia henkiä. Siksi on erityisen huolestuttavaa, että sopimuksen allekirjoittaneet tai jopa ratifioineet valtiot tuntuvat ajattelevan, että ne voivat jatkaa asevientiä joukoille, joiden tiedetään syyllistyneen tai mahdollistaneen sotarikoksia. Ja antavat vientilupia paikkoihin, joissa niitä saatetaan käyttää vakaviin ihmisoikeusloukkauksiin”, Amnestyn oikeudellinen asiantuntija Susanna Mehtonen sanoo.
Aseita ihmisoikeuksia polkevaan Egyptiin, taisteluhelikoptereita Etelä-Sudaniin
Sopimuksen allekirjoittanut Yhdysvallat sekä sen ratifioineet EU-maat Ranska, Italia, Bulgaria ja Tšekki ovat jatkaneet asevientiä Egyptiin, vaikka maan viranomaiset ovat tukahduttaneet kovin ottein arvostelijoitaan. Egyptiin viedään muun muassa pienaseita, ammuksia, panssaroituja ajoneuvoja ja poliisitarvikkeita. Samaan aikaan Egypti on tappanut laittomasti satoja mielenosoittajia, pidättänyt tuhansia ja kiduttanut pidätettyjä vuodesta 2013 lähtien.
”On vaikeaa ymmärtää, miten sopimuksessa mukana olevat EU-maat ovat voineet seurata Egyptin väkivaltaista sortoa ja tehdä sellaisen johtopäätöksen, että asevienti paikallisille sisäisestä turvallisuudesta vastaaville joukoille olisi asekauppasopimuksen hengen mukaista”, Mehtonen sanoo.
Asekauppasopimuksen allekirjoittajamaiden valmistamat aseet pahentavat edelleen useita verisiä sisällissotia. Esimerkiksi Ukraina myönsi luvan 830 kevyen konekiväärin ja 62 raskaan konekiväärin viemiselle Etelä-Sudaniin vuonna 2014. Kuusi kuukautta asekauppasopimuksen allekirjoittamisen jälkeen Ukrainan viranomaiset antoivat maaliskuussa 2015 vientiluvan taisteluhelikoptereiden viemiselle Etelä-Sudaniin.
Osa sopimusvaltioista ei ole palauttanut vaadittuja raportteja
Osa valtioista epäonnistunut raportoimaan aseviennistään ja -tuonnistaan sopimuksen vaatimalla tavalla. Asekauppasopimuksen mukaan valtioiden oli palautettava joulukuuhun 2015 alustava raportti toimista, jotka ne ovat ottaneet käyttöönsä soveltaakseen sopimusta. Näihin toimiin sisältyvät kansalliset lait, asetukset ja muut hallinnolliset toimet. 17. elokuuta mennessä 27 prosenttia sopimusvaltioista ei ollut palauttanut tätä raporttia.
Lisäksi valtioiden oli annettava vuosiraportti asevientiluvista sekä toteutuneesta aseviennistä toukokuun 2016 loppuun mennessä. Myös vuosiraportin on yhä jättänyt palauttamatta 27 prosenttia valtioista. Asekauppasopimuksessa mukana olevia valtioita ei vaadita selvästi julkistamaan näitä raportteja. Esimerkiksi Moldova ja Slovakia ovat päättäneet salata vuosiraporttinsa asekaupasta.
”Kun hallitukset salaavat asevientinsä ja -tuontinsa yksityiskohdat, parlamenttien, median ja kansalaisyhteiskunnan on lähes mahdotonta seurata, noudatetaanko ihmisoikeusperiaatteita”, Mehtonen sanoo. ”Kaikkien sopimusvaltioiden on tehtävä vaaditut raportit välittömästi, julkaistava ne ja selitettävä raportoinnin viivästyminen.”
Aseiden käyttäjiltä vaadittava takuita ihmisoikeuksien kunnioittamisesta
Vaadimme, että aseviejämaat eivät myönnä lupia asekuljetuksille ennen kuin vastaanottavat valtiot ovat antaneet laillisesti sitovat takuut siitä, että aseita käyttävät tahot kunnioittavat ihmisoikeuksia ja oikeusvaltioperiaatteita.
Aseviennin vaikutuksia ihmisoikeuksille ei tällä hetkellä seurata niin tarkasti kuin asekauppasopimuksen mukaan pitäisi. Esimerkiksi Yhdysvaltain ulkoministeriö hyväksyi 24 miljardin dollarin mahdollisen sotatarvikekaupan ja logistisen tuen Saudi-Arabialle maaliskuussa 2015. Britannia puolestaan hyväksyi 3,4 miljardin punnan edestä asekauppoja Saudi-Arabialle maaliskuun 2015 ja kesäkuun 2016 välillä. Samaan aikaan Saudi-Arabian johtama liittouma teki jatkuvasti umpimähkäisiä ja ylimitoitettuja ilma- ja maaiskuja siviilejä vastaan Jemenissä. Osa näistä iskuista saattaa olla sotarikoksia.
Taustaa asekauppasopimuksesta
YK:n yleiskokous äänesti asekauppasopimuksen hyväksymisen puolesta huhtikuussa 2013. Amnesty ja muut kansainväliset järjestöt olivat ehtineet kampanjoida sopimuksen puolesta kahdenkymmenen vuoden ajan. Sopimus astui voimaan 24. joulukuuta 2014, jolloin siitä tuli osa kansainvälistä oikeutta kaikille valtioille, jotka ovat ratifioineet tai sitoutuneet sopimukseen.
Asekauppasopimus asettaa ensimmäistä kertaa kieltoja kansainväliselle aseviennille valtioihin, joissa niitä käytettäisiin suoraan tai mahdollistettaisiin kansanmurhia, rikoksia ihmisyyttä vastaan tai sotarikoksia. Asekauppasopimus kieltää myös aseviennin, kun sen pelätään vaarantavan ihmisoikeudet.
Asekauppasopimuksen on allekirjoittanut 130 valtiota. Näistä maista 87 on myös ratifioinut sopimuksen. Myös maailman kymmenen suurimman aseviejän joukosta Ranska, Saksa, Italia, Espanja ja Britannia ovat ratifioineet sopimuksen. Venäjä ja Kiina eivät sen sijaan ole mukana asekauppasopimuksessa. Niiden tiedetään vieneen aseita vakaviin ihmisoikeusloukkauksiin syyllistyneille tahoille.