Amnestyn vuosiraportti: Vastakkainasettelun politiikka uhkaa romuttaa ihmisoikeudet

Amnesty Internationalin vuosiraportin mukaan suurvaltojen perääntyminen ihmisoikeussitoumuksista uhkaa saada aikaan ketjureaktion. Vihaa lietsovat puheet ovat muuttumassa teoiksi. Suomi saa raportissa moitteita niin turvapaikkapolitiikan kiristämisestä kuin naisiin kohdistuvan väkivallan vastaisten palveluiden riittämättömyydestä.

Viime vuoden poliittiset muutokset osoittivat vihantäyteisen retoriikan ja uhkakuvien politiikan vaarallisuuden. ”Me vastaan muut” -retoriikkaa viljelevät poliitikot luovat puheillaan entistä jakautuneempaa ja turvattomampaa maailmaa.

Lisääntynyt vastakkainasettelu on johtanut ihmisoikeusvelvoitteista perääntymiseen, mikä näkyy myös valtioiden haluttomuutena puuttua maailmalla tapahtuviin julmuuksiin. Donald Trumpin kampanjapuheet olivat äärimmäinen esimerkki globaalista vihanlietsonnasta, mutta Trump ei ole ainoa viestejään vihan pohjalle rakentava poliitikko.

”Orban, Erdoğan, Duterte – poliitikot ympäri maailman vainoavat ja pyrkivät riisumaan kokonaisia väestöryhmiä ihmisyydestä”, Amnestyn Suomen osaston toiminnanjohtaja Frank Johansson toteaa.

Poliittinen tahto suojata ihmisoikeuksia hukassa

Puheilla on yhä suorempi vaikutus valtioiden toimiin. Viime vuonna hallitukset ympäri maailman sulkivat silmänsä sotarikoksilta, joita tehtiin 23 maassa. Valtiot ajoivat läpi turvapaikan hakemista rajoittavia sopimuksia ja sananvapautta kaventavia lakeja, perustelivat oikeutta kidutukseen ja massavalvontaan sekä laajensivat poliisin oikeuksia ankaraan voimankäyttöön.

Kansainvälinen yhteisö on vastannut hiljaisuudella lukemattomiin vuonna 2016 tehtyihin hirmutekoihin: suorat lähetykset Aleppon pommituksista, tuhannet poliisien murhaamat ihmiset Filippiinien ”huumeiden vastaisessa sodassa”, kemiallisten aseiden käyttö ja Darfurin sadat poltetut kylät ovat vain muutamia esimerkkejä.

Johtajuuden puute näyttäytyy käynnissä olevien kriisien leviämisenä ja pitkittymisenä. Poliittinen tahto kriisien ratkaisemiseksi puuttuu, ja niitä pakenevia ihmisiä käytetään syntipukkeina. Amnestyn raportin mukaan 36 maata rikkoi kansainvälistä oikeutta lähettämällä turvaa hakeneita ihmisiä takaisin maihin, joissa heidän oikeuksiaan uhataan.

”Odotettavissa on, että jos kehitys jatkuu samansuuntaisena, myös muut ihmisryhmät joutuvat tähtäimeen. Silloin näemme hyökkäyksiä, joiden motiivina on rotu, sukupuoli, kansallisuus tai uskonto”, Johansson sanoo.

Vaikutukset näkyvät myös Suomessa

Suomessa ihmisoikeuksien rapautuminen näkyi viime vuonna kiristyksinä turvapaikkapolitiikassa. Kohtuuttoman toimeentuloedellytyksen asettaminen kansainvälistä suojelua saavien perheenyhdistämisen ehdoksi uhkaa pakolaisten perhe-elämää. Turvapaikanhakijoiden oikeusavun rajaaminen ja valitusaikojen lyhennykset lisäävät riskiä käännytyksistä ihmisoikeusloukkausten vaaraan.

Suomi jatkaa myös lasten ja perheiden säilöönottoa päinvastaisista lupauksista huolimatta.

”Turvapaikkapolitiikan päätavoite on nykyään, että henkensä edestä pakenevat eivät eksyisi ainakaan Suomeen. Ihmisoikeuksia kyseenalaistava kehitys vie lainsäädäntöä kohti kansainvälisten velvoitteiden asettamaa absoluuttista minimitasoa”, Frank Johansson toteaa.

Suomi saa vuosiraportissa moitteita myös naisiin kohdistuvan väkivallan vastaisten palveluiden riittämättömyydestä. Avun saanti riippuu asuinpaikkakunnasta, ja turvakotipaikkoja on liian vähän. Lisäksi tukipalveluiden kansallinen verkosto puuttuu edelleen.

Amnesty International julkaisee keskiviikkona 22.2. kattavan arvion ihmisoikeuksien tilasta ympäri maailmaa. Vuosiraportti käsittelee yhteensä 159 maan tilannetta. 

Linkit

Seuraa meitä: