Etusivu Kannanotot Amnestyn vaatimukset tulevalle hallitukselle

Amnestyn vaatimukset tulevalle hallitukselle

Tulevan hallituksen tulee toimia tehokkaasti naisiin kohdistuvaa väkivaltaa vastaan, turvata transihmisten itsemäärämisoikeus ja varmistaa, että Suomi kantaa vastuunsa pakolaisten hädästä.

Tiivistelmä Amnestyn vaatimuksista tulevalle hallitukselle:

  • Naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan vastaisen ns. Istanbulin sopimuksen toimenpiteiden toteuttamista varten on laadittava uskottava toimeenpano-ohjelma ja rahoitussuunnitelma.
  • Istanbulin sopimuksen edellyttämien toimenpiteiden toteuttamiseksi on luotava riittävän korkean tason resursoitu koordinaatioelin. Ilman toimivaa koordinaatiota väkivallan vastainen työ jää tehottomaksi.
  • Väkivallan uhrien palveluita tulee kehittää lisäämällä turvakotipaikkoja Euroopan neuvoston suosittelemalle tasolle (500 paikkaa) ja perustamalla matalan kynnyksen palvelukeskuksia.
  • Translakia tulee pikaisesti muuttaa niin, että se kunnioittaa transihmisten itsemääräämisoikeutta ja turvaa heidän ihmisoikeuksiensa toteutumisen.
  • Suomen tulee kasvattaa pakolaiskiintiötä, taata kiintiöpakolaisille pikainen uudelleensijoittaminen ja lisätä muita laillisen maahantulon keinoja, kuten humanitaarisen viisumin käyttöä.
  • Säilöönottoon tulee turvautua vain poikkeustapauksissa ja putkaan sijoittamisesta on luovuttava kokonaan. Muita turvaamiskeinoja on käytettävä ensisijaisesti ja nykyisten keinojen lisäksi tulee kehittää uusia vaihtoehtoja (kuten perhekodit lapsiperheille).
  • Lasten, lapsiperheiden ja haavoittuvassa asemassa olevien (esimerkiksi kidutuksen uhrit ja raskaana olevat naiset) säilöönotto on kiellettävä.

 

Naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan vastaisen ns. Istanbulin sopimuksen toimeenpano

Suomi allekirjoitti Istanbulin sopimuksen vuonna 2011 ja jätti sopimuksen hyväksymisasiakirjan talletettavaksi Euroopan neuvostoon huhtikuussa 2015. Sopimus astuu voimaan kansallisesti 1.8.2015. Istanbulin sopimuksen tavoitteita ovat muun muassa naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäiseminen, uhrien suojelu ja tekijöiden vastuuseen saattaminen.

Kyseessä on ensimmäinen eurooppalainen, sitova ja kattava naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan vähentämiseen tähtäävä ihmisoikeussopimus. Sopimus edellyttää muun muassa kattavien ja toimivien palveluiden tarjoamista, turvakotipaikkojen määrän selvää lisäämistä ja palveluja seksuaalista väkivaltaa kokeneille. Ratifioinnin jälkeen sopimuksen saattaminen käytäntöön vaatii selkeää toimeenpano- ja rahoitussuunnitelmaa.

Naisiin kohdistuvasta väkivallasta aiheutuvat kulut Suomessa ovat vuosittain miljardiluokkaa. Väkivallan vähentäminen olisi siten paitsi tärkeää ihmisoikeustyötä, myös taloudellisesti kannattavaa toimintaa. THL:n arvion mukaan Istanbulin sopimuksen edellyttämien toimenpiteiden toteutukselle on varattava ensimmäisenä vuonna vähintään 40 miljoonaa euroa.

  • Vaatimus: Naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan vastaisen ns. Istanbulin sopimuksen toimenpiteiden toteuttamista varten on laadittava uskottava toimeenpano-ohjelma ja rahoitussuunnitelma.

Istanbulin sopimuksen edellyttämän koordinaatioelimen perustaminen

Istanbulin sopimus velvoittaa Suomea perustamaan riittävän korkealle tasolle ja riittävästi resursoidun koordinaatioelimen, joka yhteen sovittaa väkivallan vastaista työtä, kokoaa väkivaltaa koskevaa tietoa ja vastaa kansainvälisestä yhteydenpidosta.

Suomessa tehdään jo nyt monin paikoin hyvää työtä naisiin kohdistuvaa väkivaltaa vastaan, mutta työ jää tehottomaksi koordinaation puutteen vuoksi. Istanbulin sopimus edellyttää lukuisia tehokkaita, koordinoituja ja kattavia toimenpiteitä naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemiseksi ja lopettamiseksi. Ilman toimivaa yhteistyötä sopimus vesittyy.

  • Vaatimus: Istanbulin sopimuksen edellyttämien toimenpiteiden toteuttamiseksi on luotava riittävän korkean tason resursoitu koordinaatioelin. Ilman toimivaa koordinaatiota väkivallan vastainen työ jää tehottomaksi.

Väkivallan uhrien palveluiden parantaminen

Istanbulin sopimuksen ratifiointi velvoittaa tarjoamaan väkivallan uhreille kattavasti palveluja. Muun muassa turvakotipaikkojen määrää tulee Suomessa kasvattaa nykyisestä noin 120 paikasta Euroopan neuvoston suositusten mukaisesti 500 paikkaan, ja seksuaalista väkivaltaa kokeneille tulee olla saatavilla tarpeeksi palveluja. Sopimus velvoittaa tarjoamaan tukipalveluja samassa tilassa, huomioiden haavoittuvassa asemassa olevat henkilöt.

Tämä tarkoittaa matalan kynnyksen tukikeskuksia, joissa väkivallan uhrit saavat kattavasti palveluja saman katon alta, ilman tarvetta asioida monessa eri paikassa ja matkustaa kauas kotoa. Istanbulin sopimuksen selitysmuistiossa todetaan, että tällainen palvelumalli edesauttaa uhrin toipumista ja tyytyväisyyttä saamiinsa palveluihin.

  • Vaatimus: Väkivallan uhrien palveluita tulee kehittää lisäämällä turvakotipaikkoja Euroopan neuvoston suosittelemalle tasolle (500 paikkaa) ja perustamalla matalan kynnyksen palvelukeskuksia.

Translain muuttaminen

Suomen nykyinen translaki loukkaa transihmisten ihmisoikeuksia räikeästi. Translain mukaan juridista sukupuoltaan vahvistavan henkilön on oltava lisääntymiskyvytön eli tarvittaessa suostuttava sterilisaatioon; erottava puolisostaan tai vaihtoehtoisesti saada puolison suostumus siihen, että avioliitto muutetaan rekisteröidyksi parisuhteeksi tai toisinpäin; esitettävä lääketieteellinen selvitys siitä että hän kuuluu ”vastakkaiseen sukupuoleen” ja elää tämän mukaisessa sukupuoliroolissa; ja oltava täysi-ikäinen.

Suomen nykyinen translaki sitoo sukupuolen oikeudellisen vahvistamisen ja sukupuolen korjaamisen lääketieteellisen prosessin toisiinsa. Tämä kytkös johtaa lukuisiin ihmisoikeusloukkauksiin, joista Suomi on saanut huomautuksia.

  • Vaatimus: Translakia tulee pikaisesti muuttaa niin, että se kunnioittaa transihmisten itsemääräämisoikeutta ja turvaa heidän ihmisoikeuksiensa toteutumisen.

Pakolaiset ja laillisten maahantulokeinojen lisääminen

Maailmassa on tällä hetkellä eniten pakolaisia sitten toisen maailmansodan. Vuodesta 1988 Välimerellä on kuollut yli 18 000 pakolaista ja siirtolaista. Viime vuonna yli 3 500 ihmistä kuoli ylittäessään Välimeren, mikä on eniten koskaan. Tänä vuonna yli 1700 ihmistä on jo kuollut, mikä on 100 kertaa enemmän kuin samaan aikaan viime vuonna. EU:n jäsenvaltioiden on tuettava Välimeren etsintä- ja pelastustoimia.

Valtaosa Eurooppaan saapuvista pakenee maista, joissa on meneillään aseellinen selkkaus (Somalia, Afganistan, Syyria, Irak), minkä vuoksi he ovat oikeutettuja kansainväliseen suojeluun. Tästä huolimatta EU:n rajoille saapuvia pakolaisia käännytetään pois. Eräänä ratkaisuna on ehdotettu pakolaiskiintiöiden lisäksi laillisten maahantulokeinojen lisäämistä, jotta pakolaiset eivät joudu turvautumaan vaaralliseen merimatkaan. Esimerkiksi humanitaarisen viisumin avulla pakolainen voisi saapua Suomeen ja hakea täältä turvapaikkaa.

  • Vaatimus: Suomen tulee kasvattaa pakolaiskiintiötä, taata kiintiöpakolaisille pikainen uudelleensijoittaminen ja lisätä muita laillisen maahantulon keinoja, kuten humanitaarisen viisumin käyttöä.

Ulkomaalaislain turvaamiskeinot

Liikkumisen vapaus ja henkilönvapaus ovat keskeisiä ihmisoikeuksia. Ulkomaalainen voi menettää vapautensa eli hänet voidaan ottaa säilöön maahanmuuttoon liittyvistä syistä, esimerkiksi turvapaikkamenettelyn yhteydessä tai maasta poistamisen turvaamiseksi. Suomessa otetaan vuosittain säilöön n. 1000-1500 ulkomaalaista, mikä on paljon turvapaikanhakijamääriin suhteutettuna.  Kansainväliset velvoitteet edellyttävät, että säilöönottoa käytetään viimeisenä keinona kun muut turvaamiskeinot eivät sovellu.

Suomen laissa on ennestään joitakin vaihtoehtoisia turvaamiskeinoja, kuten ilmoittautumisvelvollisuus ja vakuuden asettaminen, mutta siitä puuttuvat esimerkiksi elektroninen valvonta ja lapsiperheille soveltuvat vaihtoehdot kuten perhekodit. Säilöönoton vaihtoehtojen on todettu olevan maasta poistamisen turvaamiseksi yhtä tehokkaita kuin säilöönotto.

Säilöön otetuilla on myös tiettyjä kansainvälisissä sopimuksissa ja sitoumuksissa turvattuja oikeuksia, jotka eivät nykyään toteudu Suomessa. Esimerkiksi EU:n lainsäädäntö edellyttää, että maasta poistettavilla lapsilla tulee olla oikeus käydä koulua myös säilöönoton aikana. Tämä ei nykyään ole mahdollista Suomessa.

  • Vaatimus: Säilöönottoon tulee turvautua vain poikkeustapauksissa ja putkaan sijoittamisesta on luovuttava kokonaan. Muita turvaamiskeinoja on käytettävä ensisijaisesti ja nykyisten keinojen lisäksi tulee kehittää uusia vaihtoehtoja (kuten perhekodit lapsiperheille).

Lasten säilöönotto

Myös ilman huoltajaa olevia lapsia (15-17 vuotiaat), lapsiperheitä ja haavoittuvassa asemassa olevia otetaan edelleen säilöön. Lasten säilöönoton on useissa tutkimuksissa todettu olevan henkisesti ja fyysisesti haitallista lapsille.

YK:n kidutuksenvastainen erityisraportoija Juan Mendez on maaliskuussa 2015 julkaistussa raportissaan kehottanut kaikkia valtioita lopettamaan lasten ja lapsiperheiden säilöönoton. Erityisraportoijan mukaan lapsen säilöönotto maahanmuuton johdosta ei koskaan ole lapsen edun mukaista, ei ole välttämätöntä ja on täysin epäsuhtainen toimenpide verrattuna sillä tavoiteltavaan etuun.

Euroopan ihmisoikeustuomioistuin totesi Popov v. Ranska tuomiossa vuonna 2012, että maasta poistettavan lapsiperheen kahden viikon ajan kestänyt säilöönotto loukkasi Euroopan ihmisoikeussopimuksen velvoitteita. Suomessa lapsiperhe voidaan pitää säilössä jopa 12 kuukautta. Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden parissa toimivat tahot ovat todenneet, että säilöönottoyksikkö ei ole sopiva paikka myöskään muille haavoittuvassa asemassa oleville ulkomaalaisille, kuten kidutuksen uhreille ja raskaana oleville naisille.

  • Vaatimus: Lasten, lapsiperheiden ja haavoittuvassa asemassa olevien (esimerkiksi kidutuksen uhrit ja raskaana olevat naiset) säilöönotto on kiellettävä.

Seuraa meitä: