Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman on merkittävä työkalu Suomen kansallisten ilmastotavoitteiden ja EU-velvoitteiden saavuttamisen näkökulmasta. Amnestyn lausunto keskittyy ihmisoikeuksiin kohdistuvien vaikutusten arviointiin. Julkisella vallalla on velvoite turvata perus- ja ihmisoikeuksien toteutuminen paitsi torjumalla ilmastonmuutosta suojatakseen ihmisoikeuksia ja oikeutta terveelliseen ympäristöön, niin myös varmistaa, etteivät ilmastotoimet heikennä oikeuksien toteutumista ja lisää eriarvoisuutta.
Amnesty katsoo, että suunnitelman toteutumisen seurannassa on arvioitava säännöllisesti toimien vaikutusta perus- ja ihmisoikeuksien toteutumiseen ja eriarvoisuuteen niin Suomessa kuin muualla maailmassa. Ihmisoikeusvaikutusten arviointia tulee tehdä paitsi valtioneuvoston ja viranomaisten toimesta, niin myös riippumattomana asiantuntija-arviointina. Eri ministeriöiden virkahenkilöiden kouluttaminen perus- ja ihmisoikeuskysymyksissä edistää laadukasta ihmisoikeusvaikutusten arviointia.
Amnesty esittää, että ilmastotoimien ihmisoikeusvaikutusten arvioinnille luodaan yhtenäisiä indikaattoreita ja kriteeristöä. Arviointia tulee tehdä säännöllisesti ja sen tulee ottaa huomioon ilmastotoimien kotimaisten vaikutusten ohella myös kansainväliset vaikutukset. Ihmisoikeusvaikutusten arvioinnin kehittämisessä voidaan hyödyntää olemassa olevia rakenteita, kuten ilmastovuosikertomusta, ilmastopolitiikan pyöreää pöytää ja ilmastopaneelia.
Ihmisoikeusvaikutusten arvioinnin ja seurannan lisäksi tulee suunnitelman ympäristö-, talous- ja sosiaalisten vaikutusten yhteydessä varmistaa ihmisten riittävä tiedonsaanti ja osallisuus suunnittelussa ja seurannassa. Tiedonsaantia heikentää tällä hetkellä se, että tieto ilmastotoimista on hajautettuna moniin eri ministeriöiden vetovastuulla oleviin prosesseihin sekä useisiin eri tason suunnitelmiin. Ihmisten osallistumista ilmastotoimien suunnitteluun ja seurantaan on edistettävä tarjoamalla järjestelmällisesti ja monipuolisesti erilaisia lähi- ja digitaalisen osallistumisen tapoja. Riittävän kattavaa osallistumista edistäisi myös kohdennettujen osallistumismahdollisuuksien ja -tapojen toteuttaminen erilaisille ihmisryhmille, huomioiden erityisesti haavoittuvassa asemassa olevat ja marginalisoidut ihmisryhmät.
Lausunnossa tarkastellaan perus- ja ihmisoikeusvaikutusten ohella toimenpideohjelman vaikuttavuutta sekä esitettyjä toimia koskien liikennettä, maataloutta, rakennusten erillislämmitystä, kuntien ja alueiden ilmastotyötä, kulutuksen hiilijalanjälkeä ja julkisia hankintoja.