Amnestyn Kynttiläpalkinto myönnetään terveydenhuollon ammattilaisille

Amnesty Internationalin Suomen osaston perinteinen Kynttiläpalkinto myönnetään tänä vuonna Suomen terveydenhuollon henkilöstölle. Koronapandemia on alleviivannut terveydenhuollon henkilöstön ammattitaidon tärkeyttä, mutta samalla altistanut heidät pitkittyneelle kuormitukselle sekä tartuntariskille. Kynttiläpalkinto myönnetään ihmisoikeuksien päivänä 10.12.

”Kynttiläpalkinnolla haluamme kiittää kaikkia terveydenhuollon ammattilaisia, jotka ovat puolustaneet meidän oikeuttamme elämään ja terveyteen. Pelkkä kiitos ei riitä. Meillä kaikilla on vastuu huolehtia siitä, että terveydenhuollon henkilöstön oikeudet eivät jää koronapandemian jalkoihin”, sanoo Amnestyn Suomen osaston toiminnanjohtaja Frank Johansson.

“He ovat tehneet suuren työn vaikeissa oloissa suojellakseen meitä. Nyt on meidän muiden vuoro.”

Kynttiläpalkinto osoitetaan tänä vuonna laitoshuoltajille, lähihoitajille, bioanalyytikoille, sairaanhoitajille, terveydenhoitajille, lääkäreille ja kaikille terveydenhuollon ammattilaisille, jotka ovat pandemian myötä joutuneet työssään pitkittyneen kuormituksen kohteeksi.

Koronapandemian ensimmäisessä aallossa lähes tuhat terveydenhuollon työntekijää sai tartunnan Suomessa. Kuolemilta onneksi vältyttiin.

Valmiuslain nojalla terveydenhuollon työntekijöiden lomia voitiin jäädyttää, irtisanomisaikaa pidentää ja heidät voitiin siirtää toisiin tehtäviin. Monet joutuivat lyhyessä ajassa perehtymään uusiin vaativiin tehtäviin työn ohella. Paikoittain kuormitus on ollut kohtuutonta. Pandemian jälkeen edessä ovat ruuhkautuneet jonot kiireettömän terveydenhuollon puolella.

Tehyn teettämä kysely kertoo, että liki puolet vastaajista suunnittelee alanvaihtoa. Peräti 88 prosenttia vastaajista oli miettinyt alan vaihtamista. Vain 23 prosenttia uskoi jaksavansa sotealalla työuransa loppuun asti. Sairaanhoitajaliiton COVID-19-kyselyn mukaan noin 40 prosenttia kertoi olevansa uupunut tai erittäin uupunut kevään ja kesän 2020 jälkeen.

”Pandemia jatkuu edelleen. Suomessa tarvitaan konkreettisia tekoja terveydenhuollon työntekijöiden jaksamisen turvaamiseksi ja työturvallisuuden takaamiseksi. Poikkeuksellinen kuormitus ja riskialtis työ pandemian aikana tulisi myös kompensoida rahallisesti”, Johansson jatkaa.

“Suomen valmiuslakiin perustuva pakkotyömalli pandemiatilanteissa on poikkeuksellinen maailmassa ja kiistatta hoitohenkilöstöä alistava. Meillä hoitajat on voitu lain nojalla pakottaa työhön. Heille ei myöskään ole korvattu valmiuslain haittoja ja joustamista poikkeusoloissa. Sen sijaan Pohjoismaissa ja laajasti muualla Euroopassa hoitajat ovat saaneet tuntuviakin koronakorvauksia. Vetoan hallitukseen ja työnantajiin, että hoitajien riittävä määrä on varmistettava palkitsemalla, ei pakottamalla ja oikeuksia rajoittaen”, sanoo Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen.

Lääkäritkin ovat venyneet pandemian aikana, mutta hienosti työstä on edelleen selvitty. Huolta on esiintynyt esimerkiksi riskiryhmiin kuuluvien lääkärien työsuojelusta. Kasvanut hoitovelka on iso tulevien vuosien haaste. Tärkeää on, että mahdollisimman suuri osa kansalaisista ottaa tulossa olevan koronarokotteen. Amnestyn palkinto on tervetullut tunnustus kaikille terveydenhuollon työntekijöille, toteaa Lääkäriliiton varatoiminnanjohtaja Hannu Halila.

Amnestyn Suomen osasto on jakanut Kynttiläpalkinnon vuodesta 2002 alkaen. Palkinto myönnetään sellaiselle suomalaiselle henkilölle tai yhteisölle, joka on toiminnallaan edistänyt ihmisoikeuksia. Viimeksi se myönnettiin Global Clinicille vuonna 2017. Aiemmin palkinto on myönnetty muun muassa Kyyjärven asukkaille ja PMMP:lle.