Amnesty: Valtioiden suojeltava seksityöntekijöiden ihmisoikeuksia

Amnesty vaatii valtiolta lisää toimia seksityöntekijöiden oikeuksien turvaamiseksi. Amnestyn tekemän laajan tutkimuksen mukaan monet heistä jäävät tällä hetkelle vaille lainsuojaa.

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin kanta seksityöntekijöiden oikeuksiin on valmistunut. Amnestyn kansainvälinen edustajainkokous linjasi asiasta jo elokuussa 2015, mutta yksityiskohtaisempi kanta sekä sen perustana olevat tutkimukset julkaistaan tänään 26. toukokuuta.

Amnesty vaatii valtioilta tarmokkaampia toimia seksityöntekijöiden ihmisoikeuksien suojelemiseksi. Seksityöntekijät on myös otettava mukaan heidän suojelemisekseen tarkoitettujen lakien kehittämiseen.

”Seksityöntekijät altistuvat monenlaisille ihmisoikeusloukkauksille, kuten raiskauksille, väkivallalle, kiristykselle ja syrjinnälle. Aivan liian usein he jäävät kokonaan vaille lainsuojaa”, sanoo Amnestyn Suomen osaston sukupuoleen ja seksuaalisuuteen perustuvan syrjinnän asiantuntija Tanja Noponen.

Ihmisoikeusjärjestön kanta pohjautuu laajaan kansainvälisesti kerättyyn tutkimustietoon sekä pitkään konsultaatioprosessiin. Amnesty on tehnyt neljä omaa tutkimusta, joissa se käsittelee seksityöntekijöiden oikeuksia Papua-Uudessa-Guineassa, Hong Kongissa, Norjassa ja Argentiinan Buenos Airesissa. Lisäksi on analysoitu muiden tekemää tutkimusaineistoa sekä haastateltu laajasti eri organisaatioita ja ihmisiä, muun muassa yli 200 seksityöntekijää.

Kriminalisointi ajaa seksityöläiset lain ulkopuolelle

Amnesty suosittelee yhtenä keinona seksityön dekriminalisointia, millä tarkoitetaan sellaisen lainsäädännön purkamista, joka tekee aikuisten välisestä, suostumukseen perustuvasta kaupallisesta seksistä rikollista. Amnestyn mukaan on siirryttävä pois myös muusta lainsäädännöstä, jonka toimeenpanosta seuraa seksityöntekijöiden oikeuksien loukkauksia.

Kriminalisointi on ajanut seksityöntekijät vaille lainsuojaa ja ylläpitää seksityöhön liittyvää stigmaa. Heihin kohdistuu usein väkivaltaa, mutta monessa maassa he eivät uskalla ilmoittaa rikoksista poliisille, sillä pelkäävät seurauksia. Esimerkiksi Norjassa väkivallasta poliisille ilmoittaneita seksityöntekijöitä on häädetty kodeistaan tai karkotettu maasta. Siksi kynnys ilmoittaa rikoksista viranomaisille on monilla korkea.

Seksityön dekriminalisointi on Amnestyn kannan mukaan yksi tärkeä askel siihen suuntaan, että seksityöntekijöiden oikeudet voidaan paremmin turvata. He pääsevät esimerkiksi paremmin terveydenhuollon piiriin, kynnys raportoida väkivallasta poliisille madaltuu ja he voivat työskennellä yhdessä, mikä lisää turvallisuutta. Amnesty korostaa, että ihmiskauppa, lasten seksuaalinen hyväksikäyttö ja pakkotyö ovat ihmisoikeusloukkauksia, jotka pitää kansainvälisen oikeuden mukaan määritellä rikolliseksi toiminnaksi kaikkialla. Kolmannet osapuolet, jotka hyväksikäyttävät seksityöntekijöitä, tulee jatkossakin saattaa rikosoikeudelliseen vastuuseen.

”Haluamme lakeja, jotka keskittyvät nimenomaan seksityöntekijöiden oikeuksien suojeluun ja tekemään heidän elämästään turvallisempaa. Samaan aikaan lakien pitää tunnistaa ja tuomita kaikki hyväksikäyttö ja riisto. Valtioiden on varmistettava, ettei ketään pakoteta myymään seksiä”, Noponen sanoo.

Seksityöhön ajaudutaan usein epätasa-arvon ja syrjinnän seurauksena. Amnestyn tavoite on, että kenenkään ei tarvitsisi tukeutua seksityöhön ainoana vaihtoehtona. Amnesty vaatii valtiota ryhtymään toimiin, jotta tähän tavoitteeseen päästään.

Lisätietoja:

Aishi Zidan

tiedottaja

Amnesty International, Suomen osasto

p. 040 833 1532

aishi.zidan@amnesty.fi

Lisää aiheesta:

Kysymyksiä ja vastauksia Amnestyn seksityökannasta (pdf, suomeksi)

Tiivistelmä Amnestyn seksityöntekijöitä koskevasta tutkimuksesta (pdf, englanniksi)

Amnestyn linjaus seksityöntekijöiden oikeuksista (pdf, englanniksi)

Taustatietoa Amnestyn seksityökantaan (pdf, englanniksi)

Kansainvälinen tiedote Amnestyn linjauksesta. Sisältää linkit Amnestyn tutkimuksiin aiheesta.