Viranomaisilla on velvollisuus turvata ja edistää kokoontumisvapauden toteutumista. Suurimmassa osassa mielenosoituksista velvoite toteutuu, mutta ajoittain poliisin toiminta on epäjohdonmukaista, kertoo Amnestyn Suomen osasto tuoreessa raportissaan. Epäjohdonmukaisuus ja tulkinnanvaraisuus näkyy esimerkiksi kiinniottotilanteissa ja mielenosoitusten paikan määräämisessä.
Ihmisoikeusjärjestö Amnesty International on seurannut kokoontumisvapauden tilaa ja mielenosoituskäytäntöjä Suomessa. Mielenosoitusten tarkkailu on yksi tärkeimmistä tavoista kerätä tietoa kokoontumisvapauden toteutumisesta. Amnesty on tarkkaillut mielenosoituksia Helsingissä, Turussa ja Tampereella. Tarkkailun ohella Amnesty on kartoittanut suomalaisten tietotasoa kokoontumisvapaudesta kansalaistutkimuksissa sekä käynyt keskusteluja poliisin, kansalaisyhteiskunnan toimijoiden ja aktivistien kanssa.
“Mielenosoitukset ovat keino vaikuttaa demokraattisessa yhteiskunnassa. Seuraamme mielenosoituksia ja tuomme esiin epäkohtia, jotta Suomessa on turvallista osoittaa mieltä myös tulevaisuudessa ja jotta ihmiset tuntisivat oikeutensa paremmin”, kertoo Amnestyn Suomen osaston asiantuntija Anu Tuukkanen.
Suurin osa mielenosoituksista sujuu mallikkaasti
Amnesty suoritti 18 mielenosoitustarkkailua vuoden 2022 aikana. Tehtävään erikseen koulutetut vapaaehtoiset tarkkailivat mielenosoittajien, mahdollisten vastamielenosoittajien ja poliisin toimintaa, sekä toimijoiden keskinäistä vuorovaikutusta.
Kaikki Amnestyn tarkkailemat mielenosoitukset olivat rauhanomaisia ja valtaosassa poliisi täytti velvoitteensa turvata ja edistää kokoontumisvapauden toteutumista. Tarkkailijat havaitsivat kuitenkin poliisin toimintaan liittyviä epäkohtia erityisesti mielenosoituspaikkaan, kulkueiden reititykseen, mielenosoituksissa käytettäviin välineisiin sekä poliisin otteisiin liittyen. Lisäksi aktivisteilta kerätyn tiedon perusteella poliisin käytännöt mielenosoitusten turvaamisessa vaihtelevat suuresti eri paikkakunnilla. Myös vastamielenosoittajiin on suhtauduttu mielenosoituksesta riippuen eri tavoin.
“Mielenosoitusten turvaaminen vaatii poliisilta ammattitaitoa. Useimmissa mielenosoituksissa poliisi on toiminut hyvin, mutta käytännöissä on epäjohdonmukaisuutta. Erilaisia toimintatapoja perustellaan usein resursseilla tai tilannekohtaisuudella”, kuvailee Tuukkanen.
Vaihtelevia käytäntöjä kiinniotoissa ja mielenosoituspaikkojen määräämisessä
Amnestyn tarkkailijat havaitsivat poliisin käyttävän tarpeettoman kovakouraisia otteita kiinniottojen yhteydessä esimerkiksi Helsingin Pitkälläsillalla järjestetyssä mielenosoituksessa 14. lokakuuta 2022. Poliisi raahasi mielenosoittajaa kädestä maata pitkin niin, että hänen koko vartalonsa osui asfalttiin. Poliisi teki samassa mielenosoituksessa myös asianmukaisia kiinniottoja ja videoi itse osan kiinniotoista, mutta mielenosoittajan raahaaminen ei päätynyt poliisin videolle. Amnestyn vapaaehtoiset tarkkailijat kuvasivat tilanteen.
“On selvää, että Helsingin poliisissa on ammattitaitoa suorittaa kiinniotot maltillisesti ja asiallisesti. Poliisin tulee varmistaa, että kiinniotot tehdään tavalla, joka ei luo tarpeetonta vastakkainasettelua poliisin ja mielenosoittajien välille”, Tuukkanen toteaa.
Venäjän suurlähetystöllä Helsingissä järjestettiin useita mielenosoituksia vuoden 2022 aikana. Helsingin poliisi teki pysyvän linjauksen siitä, ettei suurlähetystön edustalla kulkevalla jalkakäytävällä saa osoittaa mieltä. Suurlähetystön edustalla on ollut pysyvä mellakka-aita, joka estää pääsyn suurlähetystön varsinaiselle aidalle. Poliisin osoittama mielenosoituspaikka on eri puolella katua kuin suurlähetystö, mutta ei kuitenkaan suurlähetystöä vastapäätä vaan viistosti oikealla.
Kokoontumislain esitöiden mukaan mielenosoittaminen yleisellä katualueella edustuston edessä ei ole teko, joka vahingoittaisi edustuston arvovaltaa. Poliisin käytännöt Venäjän suurlähetystöllä eivät ole linjassa aiemman oikeuskäytännön kanssa.
Poliisilaitosten erilaiset käytännöt vaarantavat kokoontumisvapauden yhdenvertaisen toteutumisen
Aktivisteilta saatujen tietojen mukaan esimerkiksi Jyväskylässä mielenosoituksen järjestäjiä vaaditaan säännönmukaisesti asettamaan mielenosoituksiin sekä järjestyksenvalvojia että liikenteenohjaajia. Jyväskylän kaupunki ohjeisti erästä mielenosoituksen järjestäjää hakemaan mielenosoitukselle tapahtumalupaa ja esitti vuokran perimistä. Lopulta vuokraa ei kuitenkaan peritty, koska kaupunki ilmoitti katsoneensa kyseessä olleen hyväntekeväisyystapahtuma. Käytännöt eivät ole linjassa kokoontumislain vaatimusten kanssa.
Myös Turussa mielenosoituksen järjestäjiä on aktivistien mukaan kehotettu hankkimaan liikenteenohjaajia mielenosoitukseensa. Helsingissä taas poliisi huolehtii pääsääntöisesti aina itse niin liikenteen ohjauksesta kuin järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämisestä mielenosoituksissa.
“Alueellisen yhdenvertaisuuden varmistamiseksi on ensiarvoisen tärkeää, että viranomaisia koulutettaisiin mielenosoitusoikeudesta sekä laadittaisiin selkeät ohjeistukset mielenosoitusten turvaamiseen liittyvistä käytännöistä”, Tuukkanen kehottaa.
Suuri yleisö tuntee kokoontumisvapautta huonosti
Kokoontumisvapaus turvataan esimerkiksi YK:n kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevassa yleissopimuksessa ja Suomen perustuslaissa. Viranomaisilla on velvollisuus helpottaa rauhanomaisten kokoontumisten järjestämistä ja poliisin tulee taata sekä mielenosoituksen osallistujien että yleisön turvallisuus.
Amnestyn teettämien kansalaistutkimuksien mukaan suomalaisten tiedot kokoontumisvapaudesta ovat alhaisella tasolla. Aula Researchin kesällä 2022 toteuttamassa kansalaistutkimuksessa vain 17 prosenttia ihmisistä tiesi, ettei mielenosoituksen järjestämiseen tarvita poliisin lupaa.
Samaan aikaan jopa 59 prosenttia vastaajista oli samaa tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että poliisin tulee aina estää mielenosoituksesta aiheutuvat häiriöt liikenteelle, tarvittaessa voimaa (kuten sumutetta) käyttäen. 46 prosenttia vastaajista ajatteli, ettei ole hyväksyttävää, että mielenosoitusten yhteydessä voi ilmetä häiriöitä liikenteelle. Eritoten miehet ja vanhemmat ikäryhmät ovat sitä mieltä, että poliisin tulee estää mielenosoituksista johtuvat häiriöt liikenteelle. Isoissa kaupungeissa liikennehäiriöihin suhtaudutaan jonkin verran suopeammin kuin pienissä kaupungeissa.
Tulokset olivat vastaavia myös keväällä 2021 Bilendin toteuttamassa kyselyssä.
“Mielenosoitukset saavat aiheuttaa häiriötä. Rauhanomaista mielenosoitusta ei tulisi hajottaa ainoastaan liikenteen häiriytymisen vuoksi, vaan kaupunkitilaa tulisi voida käyttää myös osallistumiseen ja vaikuttamiseen”, Anu Tuukkanen toteaa.
“Mielenosoitusoikeus on ihmisoikeus, jota hallitukset ympäri maailman pyrkivät jatkuvasti rajoittamaan. Sitä on syytä puolustaa, myös Suomessa.”
Lue raportti kokonaan täältä.
Hei vielä! Kun nyt olet täällä…
… niin uskomme, että välität ihmisoikeuksista kaikille, kaikkialla maailmassa. Tiesitkö, että Amnestyn työ perustuu juuri sinunkaltaistesi välittävien ihmisten tukeen? Olemme riippumaton toimija, joka ei ota vastaan julkista rahoitusta. Mutta riippumattomuutemme on mahdollista säilyttää vain yksityishenkilöiden tuen voimalla.
Työmme on tehokasta. Lahjoittajiemme ansiosta vapautamme satoja vääryydellä vangittuja ihmisiä, painostamme hallituksia muuttamaan syrjiviä lakeja paremmiksi, estämme teloituksia ja pelastamme ihmishenkiä. Lahjoittajien avulla asiantuntijamme pystyvät tutkimaan ja paljastamaan ihmisoikeusloukkauksia. Tuomme vääryyksiä julki ja vaadimme päättäjiä korjaamaan ne.
Tämä kaikki on mahdollista, mutta vain sinun avullasi. Yhdessä voimme lopettaa kidutuksen, sorron ja syrjinnän, auttaa pahoinpideltyjä naisia, sekä tarjota paremman tulevaisuuden sotaa ja tuhoa pakeneville ihmisille.
Siksi kysymme: tekisitkö lahjoituksen sinulle sopivalla summalla? Jokainen lahjoitus on tärkeä. Tue nyt ihmisoikeuksia Suomessa ja kaikkialla maailmassa ja lahjoita!