Isot elektroniikkajätit, kuten Apple, Samsung ja Sony, eivät valvo riittävästi, ettei niiden tuotteissa käytetä lapsityövoimalla saatavaa kobolttia.
This is what we die for: Human rights abuses in the Democratic Republic of the Congo power the global trade in cobalt -raportin mukaan litiumioni- eli Li-ion-akuissa käytettävää kobolttia louhitaan Kongon demokraattisessa tasavallassa kaivoksissa, joissa työskentelee jopa seitsemänvuotiaita lapsia. Olosuhteet kaivoksissa ovat äärimmäisen vaaralliset.
“Miljoonat ihmiset hyötyvät uusista teknologioista, mutta harva kuluttaja kysyy, miten tuotteet on valmistettu. On korkea aika, että elektroniikkajätit ottavat vastuun tuotteidensa alkuperästä”, Amnestyn Suomen osaston ihmisoikeustyön johtaja Niina Laajapuro sanoo.
Kobolttia ostetaan alueilta, joissa käytetään paljon lapsityövoimaa.
Raportin mukaan kobolttia ostetaan alueilta, joissa käytetään paljon lapsityövoimaa. Eräs suurista ostajista on Congo Dongfang Mining (CDM) -niminen yritys, jonka omistaa kiinalainen mineraalijätti Zhejiang Huayou Cobalt Ltd (Huayou Cobalt). Huayou Cobalt ja CDM myyvät prosessoidun koboltin kolmelle akkukomponenttien valmistajalle Kiinassa ja Etelä-Koreassa. Ne puolestaan myyvät tuotteitaan valmistajille, jotka toimittavat akkuja Applen, Microsoftin, Samsungin, Sonyn, Daimlerin ja Volkswagenin kaltaisille yrityksille.
Otimme yhteyttä 16 elektroniikka- ja autoalan jättiin, joiden nimet löytyivät Huayou Cobaltin alihankkijoiden asiakastiedoista. Yksi yrityksistä myönsi yhteyden, neljä yritystä ei pystynyt vahvistamaan asiaa. Kuusi sanoi tutkivansa väitteitä. Viisi kielsi hankkivansa kobolttia Huayou Cobaltilta. Yksikään yrityksistä ei kuitenkaan pystynyt kertomaan varmasti, mistä heidän tuotteissaan käyttämä koboltti on peräisin.
Kobolttikauppaa ei säädellä kansainvälisesti
Kongon demokraattinen tasavalta tuottaa ainakin puolet maailmassa käytettävästä koboltista. Eräs maan suurimmista mineraalien tuottajista on Huayou Cobaltin tytäryhtiö CDM. Huayou Cobalt saa yli 40 prosenttia käyttämästään koboltista Kongon demokraattisesta tasavallasta.
Läheskään kaikkia onnettomuuksia ei tilastoida ja ruumiiden annetaan hautautua onnettomuuspaikoille.
Kobolttia louhivia kaivostyöntekijöitä uhkaavat terveysongelmat ja onnettomuudet. Ainakin 80 kaivostyöläistä kuoli työtehtävissä eteläisessä Kongossa syyskuun 2014 ja joulukuun 2015 välillä. Todellinen luku on korkeampi, koska läheskään kaikkia onnettomuuksia ei tilastoida ja ruumiiden annetaan hautautua onnettomuuspaikoille. Valtaosa kaivostyöläisistä työskentelee ilman alkeellisimpiakaan suojavälineitä, kuten hanskoja, työvaatteita ja hengityssuojaimia, jotka suojaisivat keuhko- ja ihosairauksilta.
Kaivoksissa työskentelevät lapset kertoivat tekevänsä jopa 12-tuntisia työpäiviä. He tienaavat yhdestä kahteen dollaria päivässä. Unicefin mukaan vuonna 2014 noin 40 000 lasta työskenteli kaivoksissa eteläisessä Kongossa, heistä moni nimenomaan kobolttikaivoksissa.
“Kaivoksissa työskentely on eräs vaarallisimmista lapsityövoiman muodoista. Kaivosten pitäisi olla vaurauden lähde alalla työskenteleville kongolaisille mutta näin ei ole. Suuryrityksillä on valta muuttaa tilannetta”, Niina Laajapuro sanoo.
Kobolttikauppaa ei tällä hetkellä säädellä kansainvälisesti.
”Monet suuryrityksistä sanovat, että heillä on nollatoleranssi lapsityövoimaa kohtaan. Väite ei ole uskottava, koska yritykset eivät ole selvillä alihankkijoistaan. Ilman lakeja, jotka vaativat yrityksiä julkisesti kertomaan mistä ne hankkivat mineraaleja, yritykset voivat jatkossakin hyötyä ihmisoikeusloukkauksista”, Laajapuro korostaa.
Vaadimme yhdessä Afrewatchin kanssa litiumioniakkuja tuotteissaan käyttäviä ylikansallisia yrityksiä selvittämään käyttämänsä koboltin alkuperän ja noudattamaan läpinäkyvyyttä suhteessa alihankkijoihin. Järjestöt vaativat Kiinaa selvittämään ulkomailla toimivien kiinalaisyritysten tuotantoketjut ja puuttumaan mahdollisiin ihmisoikeusloukkauksiin.
Raporttia varten pyydettiin selvitys 16 ylikansalliselta yritykseltä niiden käyttämän koboltin alkuperästä. Yritykset olivat Ahong, Apple, BYD, Daimler, Dell, HP, Huawei, Inventec, Lenovo, LG, Microsoft, Samsung, Sony, Vodafone, Volkswagen ja ZTE.